Selaa aineistoja (yhteensä 16)

Pakkahuone
Pakkahuoneet olivat varastotiloja, joissa tullattavat tavarat odottivat tarkastamista ja tullimaksun määräämistä. Tullimaksun maksamisen jälkeen lasti purettiin ja siirrettiin pakkahuoneeseen jälkitarkastusta varten. Tämän pakkahuoneen rakentamisesta Hämeenlinnaan ei ole varmaa tietoa. Jos se on rakennettu, se on sijainnut mahdollisesti rautatieasemalla. Kuvassa on teksti: "Fasad mot station." Kuvassa on leima: Arkitektbyrå, Alexandersgatan 24, Helsingfors.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1889
Tekijä:
Lindberg, K. L.

Hämeenlinnan kirkko ennen vuosien 1891-92 muutostöitä
Vuonna 1798 valmistunutta Hämeenlinnan kirkkoa on sanottu Pohjolan pikku Pantheoniksi, ja sen esikuvana onkin ollut antiikin Rooman Pantheon-temppeli. Itse kuningas Kustaa III osoitti suurta kiinnostusta pienen sisämaakaupungin kirkkoa kohtaan. Hän valitsi oman hoviarkkitehtinsa Jean Louis Desprez’n suunnittelemaan antiikin ihanteiden mukaisen kirkon. Hämeenlinnan kirkosta tulikin yksi maan tärkeimmistä kustavilaisen klassismin muistomerkeistä. Kirkko koostui runkohuoneesta, jonka yläpuolella kaartui kuparipäällysteinen kupolikatto. Sisäänkäyntiä kehystivät doorilaiset pylväät ja päätykolmio. Alttari sijaitsi kirkon keskellä ja penkit kaaririveissä sen ympärillä kahdeksassa lohkossa. Lattia ja penkit kohosivat seiniä kohti amfiteatterimaiseen tapaan. Saarnatuoli oli seinustalla pääovea vastapäätä, sakaristoon johtavan oven ulkopuolella. Hämeenlinnan kirkon juhlallisen vihkimisen suoritti Hämeenlinnan seurakunnan kirkkoherra Zach. Cygnaeus ensimmäisenä adventtina, 2. joulukuuta 1798.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Hjertzell, Fritz

5e8d9e8c04866d015c69a641caecbbb5.pdf
Kun vaivaistalohanketta Lammilla pohdittiin, arvioitiin että Lammilla tarvittaisiin 75 hoitopaikkaa, joista 13 mielisairaille. Vaivaistalo päätettiin rakentaa vuonna 1887 ja laatia samalla vaivaishoidon ohjesääntö. Ensimmäinen mielisairasosasto, piirroksen "houruosasto" rakennettiin vuonna 1888. Osastolla hoidettiin myös naapurikuntien mielisairaita, jos tilaa oli. Kunnalliskoti valmistui vuonna 1890. Rakennukset sijaitsivat noin kilometrin kirkonkylän keskustasta Evolle päin alueella, jossa on nykyäänkin vanhainkoti ja Lammin terveysasema. Vaivaistalon mielisairasosasto paloi vuonna 1892. Hämeen Sanomat kertoi, että yhdeksästä "siellä säilytetystä heikkomielisestä" seitsemän jäi liekkeihin. Kun kirkonkylästä ehti paikalle ihmisiä, oli talo jo tulen vallassa. Uusi mielisairasosasto rakennettiin 1893. Hoidokkien oloista tehtiin paljon valituksia. Vuonna 1905 talon ympärille päätettiin rakentaa aita, mutta suunnitellusta saunaremontista luovuttiin. Kunnassa sattuneiden murhapolttojen…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Helsingius, Gust. Ad.

Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti koululaisten vapaa-ajan viettoa, lyseolaisten seurustelua tyttökoululaisten kanssa ja aikakauden nuorison muuta seuraelämää.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Rankka, A. V.

Kuivasilta ja Myllymäki
Kabinettikuvassa on näkymä Hämeenlinnan keskustan länsilaidalta Kuivansillan yli kohti Myllymäkeä. Kuvan taustalla näkyy vuosien 1881–1883 välisenä aikana rakennettuja Suomen kasarmien puurakennuksia Läntisen viertotien (nykyisen Turuntien) eteläpuolella. Myllymäen päällä on vielä mylläri Sirénin vuonna 1883 rakennuttama hollantilaistyylinen tuulimylly, joka purettiin vuonna 1891. Sillan kaupungin puoleisessa päässä seisoo sotilasasuinen nuori mies, luultavasti kaupungissa vuosina 1881–1901 toimineen Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan sotilas. Mylläri Sirénin poika Akseli Salokannel kuvailee 1880-luvun Kuivansillan tienoita seuraavasti: "Pikkutorin puistosta laskeuduttiin melko jyrkkää myötälettä ns. Kuivallesillalle, 'Silta' oli jonkin verran pengerretty, joten se kohosi sivuilla olevasta, vesiperäisestä suosta metrin verran. Sillan alitse oli kaivettu leveä oja , 'karnaali', joka kaartaen jatkui pohjoiseen päätyen linnan ja kaupungin välillä Vanajaveteen. Sillan molemmin…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1884–1890
Tekijä:
Schleifer, Michael

Sotilaan sääntöjä
Venäjän vallana aikana Suomessa oli vuosina 1881–1901 asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Hämeenlinnassa Suomen kasarmien alueella toimi tällöin Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona. Suomalaisen sotaväen virkakielenä oli ruotsi, opetuskielenä suomi ja komentokielenä venäjä. Hämeenlinnassa painetuissa Sotilaan säännöissä vuodelta 1884 luetellaan alipäällystön ja sotilaiden velvollisuudet ja annetaan määräyksiä mm. sotilaiden "kunnian teosta". Säännöt sisältävät myös venäjänkielisten komentojen ja lukusanojen käännökset suomen kielelle.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1884
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2