lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 17)

Hämeenlinnan osoite- ja ilmoituskalenteri 1887
Hämeenlinnan ensimmäinen osoite- ja ilmoituskalenteri ilmestyi miltei täydellisesti kaksikielisenä, vain muutama ilmoittaja luotti pelkästään suomen kieleen. Paikallisten liikkeiden ja ammatinharjoittajien ilmoituksissa asiakasta puhutellaan aikakauden tyyliin varsin kunnioittavaan sävyyn ja houkutellaan mm. helpoilla hinnoilla ja sukkelilla toimituksilla. Ilmoitusten ohella kalenteri sisältää aakkosellisen henkilöluettelon ammatteineen ja asunto-osoitteineen sekä yleisten osoitteiden luettelon, jonka avulla taas löytyivät niin kaupalliset kuin julkisetkin palvelut asianajajista lääkäreihin ja köyhäinhuoneesta postikonttoriin. Kiinteistö- tai tonttiluetteloa kalenterissa ei ole, mutta osoiteluettelossa on maininta, jos henkilö asuu omassa talossaan. Lisäksi kalenterista voi lukea laajahkon kuvauksen Hämeenlinnan historiasta ja kaupungin alueista. Kirjoittaja ihastelee keskustan uusia pulskia kivirakennuksia ja arvokasta Raastuvankatua, kun taas Myllymäki on vain "yksi epäsäännöllinen…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1887
Tekijä:
Öhrnberg, Hj., toimittaja

Caweenin asemakaava 1887
Tyrväntöläissyntyinen arkkitehti Carl Alfred Caween (1836–1912) suunnitteli Hämeenlinnaan useita rakennuksia, mm. vuonna 1887 valmistuneen raatihuoneen. Hän toimi Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1876–1907 ja sai toimekseen tehdä Hämeenlinnan asemakaavaan uuden rakennusjärjestyksen edellyttämät muutokset. Kaavamuutokset tehtiin vuosina 1882 ja 1886, ja senaatti vahvisti Caweenin uuden asemakaavan vuonna 1887. Uusi asemakaava oli perusrakenteeltaan edeltäjänsä kaltainen. Oleellisimmat muutokset olivat keskustan itäpuolen ranta-alueen muodostaminen puistoalueeksi ja jo rakennetun Suomen kasarmin alueen merkitseminen kasarmialueeksi. Kaavaan oli piirretty jo myös seuraavana vuonna valmistunut uusi lyseorakennus. Pikkutorille kaavoitettua ortodoksista sotilaskirkkoa yritettiin jossakin vaiheessa jo poistaa kaavasta, mutta senaatti antoi hyväksyntänsä vasta, kun se oli palautettu kaavaan. Tämä vuonna 1887 vahvistettu asemakaava oli keskustan osalta voimassa aina vuoden 1961 kaavan…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1887
Tekijä:
Caween, Alfred

Haapamäen kansakoulu
Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta manttaaliluvun mukaan. Muut suorittivat osuutensa päivätöinä. Koulun pohjapiirustus hyväksyttiin vuonna 1881. Koulurakennukseen tuli kaksi luokkahuonetta ja asunto opettajalle. Syyskuussa 1882 koulu oli jo vesikatossa, kun se paloi. Syypääksi epäiltiin markkinaväkeä. Palossa tuhoutuivat myös alkuperäiset rakennuspiirustukset. Tammikuussa 1884 koulu oli kuitenkin jo rakennettu uudestaan, ja koulutyö pääsi alkamaan. Opettajatar Maria Muukinilla oli 56 oppilasta, joista 40 oli tilallisten lapsia. Pisin koulumatka oli 10 kilometriä, joten kovin kaukaa Rengosta ei kouluun tultu. Haapamäen koulu toimi Rengon ainoana kouluna yli 10 vuotta, vaikka jo vuonna 1882 kouluun oli pyrkinyt enemmän lapsia kuin kouluasetus salli yhdelle opettajalle. Vuosina…
Avainsanat:
, , , ,
Tekijä:
Elo, Hugo I.

Kuumelasaretti (Koulukatu 25)
Kuumelasaretti tarttuvia tauteja varten päätettiin rakentaa Stichaeuksen vaivais- ja työhuonerahaston omistamalle rakentamattomalle tontille vuonna 1884. Muun muassa kaupunginlääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen isä) oli ajanut asiaa voimakkaasti. Myös Keinusaaren aluetta nykyisen Taidemuseon takana mietittiin, mutta vastustajien mielestä kaupungin kauneinta paikkaa ei tulisi antaa sairaalalle, jossa suuri osa potilaista sairasti veneerisiä tauteja. Lasarettirakennuksen suunnitteli ruotsalaissyntyinen arkkitehti P. E. S. Degenaer. Kauniin puurakennuksen julkisivun erilaiset laudoitusvyöhykkeet oli eroteltu puisin listoin. Julkisivun keskirisaliittiin liittyi päätykolmio räystäskukkasineen. Rakennukseen tuli viisi potilashuonetta kahden puolen käytävää, lääkärin vastaanottohuone, leikkaushuone, hoitajattaren huone, kylpyhuone, kaksi sisäkäymälää ja keittiö. Avarassa keittiössä oli leivinuuni ja ovi pihalle. Potilaspaikkoja oli aluksi 17 aikuiselle ja kahdelle lapselle. Huoneissa…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1884
Tekijä:
Degenaer, P. E. S.

Vaivaisten työhuone (Kaivokatu 22)
Maaherra Stichaeus oli jo vuonna 1836 rakennuttanut köyhiä varten Myllymäkeen pappilan maalle talon, jossa oli neljä huonetta ja tilava ullakko. Rakennuksen siirtoa kaupunkiin suunniteltiin 1840-luvulta lähtien. Köyhäinhoitokunta anoi kaupungilta tonttia Kaivokadun ja Koulukadun kulmasta, vaunumaakari Nyholmin ja vaskenvalaja Gillbergin talojen läheltä. Tontti saatiin, mutta siirto jäi, ja talo päätettiin lopulta myydä. Talon osti Eva Savonius, se siirrettiin keskustaan ja rakennuksesta tuli Ruotsalaisen tyttökoulun huoneisto. Uusi vaivaistalo oli tarkoitus rakentaa, "kun varat sallivat". ("Vaivaiset asetettiin vastaiseksi huudolle, eli vähiten maksua ottava sai köyhän hoitaakseen".) Vuonna 1861 köyhäintyöhuone vihdoin päätettiin rakentaa saadulle tontille, ja se valmistui vuonna 1862. Puisessa päärakennuksessa oli viisi huonetta, keittiö ja johtajan huone. Leipomo- ja ulkohuonerakennus rakennettiin kivestä, ja siihen sijoitettiin myös mm. kolme houruinkoppia. Rakennusta ei pariin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1886
Tekijä:
Helander, K. W.

Koululaiselämää Hämeenlinnassa 1880-luvulla
Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti koululaisten vapaa-ajan viettoa, lyseolaisten seurustelua tyttökoululaisten kanssa ja aikakauden nuorison muuta seuraelämää.
Avainsanat:
, , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Rankka, A. V.

Saaristen koulu
Saaristen koulu eli Vanha koulu on ensimmäinen kaupungin itse rakennuttama talo ja Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Kaupungin kansakoulu oli tähän asti toiminut vuokratiloissa. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880. Kansakoulua varten varattiin tontti n:o 122 Saaristenkadun varrelta ja samalla ostettiin viereinen, seppä Lindströmille kuulunut tontti nro 123. Tontin ja rakentamisen rahoittajana oli osaksi Anniskeluosakeyhtiö. Koulujen rakentamisesta oli säädetty vuoden 1866 kansakouluasetuksessa. Kaikki 1880-luvulla syntyneet kansakoulutalot olivatkin sitten suuria puurakennuksia, joiden pohjakaava perustui sivukäytäväjärjestelmään ja julkisivut olivat nikkarityylisiä. Hämeenlinnan kansakoulutalo, yksikerroksinen puutalo, jossa oli 9 luokkahuonetta valmistui 1881. Rakennusmestarina oli H. Wathin. "Uljaimpia rakennuksia koko kaupungissa" hehkutti Hämäläinen-lehti. Vuonna 1882 koulun tontille valmistui myös tiilinen ulkohuonerakennus, jossa olivat halkovaja ja…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1881
Tekijä:
Caween, Alfred

Asuinrakennus Lukiokadun ja Rantakadun kulmassa, kuva 1
Lukiokadun (Gymnasiigatan) ja Rantakadun (Qvaigatan) eli nykyisen Arvi Kariston kadun kulmatontti vaihtoi aluksi omistajaa tiheään tahtiin. Tontin ensimmäinen omistaja oli kaupunginlääkäri Josef Gabriel Hårdh, joka kuoli vuonna 1876, minkä jälkeen tontti siirtyi kapteeni A. Bollfrasin omistukseen. Helsinkiläinen arkkitehti Helge Rancken (1857-1912) piirsi tontille nikkarityylisen puurakennuksen vuonna 1890, jolloin tontin uudeksi omistajaksi oli juuri tullut eversti Hugo Standertskjöld.
Kauppias A. Karen osti tontin ja talon vuonna 1896 kauppias Wilhelmssonilta. Karen kuului Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimihenkilöihin. Kun Hämeenlinnan papisto suhtautui vuosisadan alussa epäilevästi yhdistykseen, liikkeen kannattajat halusivat rakentaa oman rukoushuoneen kaupunkiin. Arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema rukoushuone rakennettiinkin Karenin omistamalle tontille vanhan asuinrakennuksen viereen Lukiokadun puolelle. Uusi rakennus otettiin käyttöön…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1880
Tekijä:
Rancken, Helge

Anniskeluyhtiön talo
Vuonna 1875 perustetun Hämeenlinnan Anniskeluosakeyhtiön talo oli Hämeenlinnan suuren "viinasodan" tulosta. Vuonna 1887 voimaan tullut laki antoi kaupunkien valtuustoille vallan lakkauttaa paloviinan myynti. Raittiusliike vaati myyntikieltoa, jolloin Hämeenlinnan valtuusto päätti monopolisoida myynnin. Monopoli oli Suomen oloissa harvinaisen aukoton. Yhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa kaupungissa. Voitoista jyvitettiin 2/3 kaupungin kassaan. Anniskeluyhtiö rakennutti vuonna 1889 oman talon, jonka jugendtyyli näkyy lähinnä rikkaassa koristelussa. Pyöristettyä kulmaa koristaa torniaihe ja kaksi parveketta. Viininlehväkoristeet viittaavat talon käyttöön. Kivisessä liiketalossa on kaksi kerrosta ja kellaritilat. Suuret viinikellarit ja viinakauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa oli konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola ja asuintiloja.
Vuonna…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1899
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Raatihuone, julkisivu
Hämeenlinnan raatihuone rakennettiin vuosina 1885–1887. Arkkitehtina oli Alfred Caween, jonka näkemyksiin oli vaikuttanut opintomatka Ranskaan ja Italiaan vuonna 1876. Raatihuoneesta tuli kookas kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen kivirakennus, jonka alimman kerroksen julkisivu vuorattiin rustikaharkotuksella. Yläkerros rapattiin sileäksi. Julkisivun jakaa vaakatasossa kahteen osaan kerrosnauha ja takorautainen parveke. Sisätiloissa juhlasalin sekä aula- ja porrastilojen maalaus ja muu koristelu on rikasta ja värikästä. Raatihuoneessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari, huutokauppasali, pormestarin ja kaupunginviskaalin huoneet sekä poliisikamari ja kaupungin vankila. Pian talon valmistumisen jälkeen juhlasalista tuli kaupungin kulttuurielämän keskipiste. Kun kirkon korjaustyöt vuonna 1892 alkoivat, Raatihuoneen juhlasali oli myös seurakunnan tilaisuuksien pitopaikka. Talon suojissa pidettiin myyjäisiä, arpajaisia ja…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1884
Tekijä:
Caween, Alfred
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2