Selaa aineistoja (yhteensä 35)

Anteckningar af Tankar uti Warianta Ämnen
Jaakko Juteini sai filosofisesta teoksestaan Anteckningar af tankar uti varianta ämnen syytteen vääräoppisuudesta. Kirjailija tuomittiin oikeudessa syylliseksi, ja teoksen koko painos takavarikoitiin ja määrättiin hävitettäväksi polttamalla. Myöhemmin hovioikeus kuitenkin kumosi Juteinin tuomion, mutta kirjat oli jo ehditty polttaa. Teos on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1827
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Byggnads-ordningar för städerne Tawastehus och Eknäs
Vuoden 1823 rakennusjärjestyksessä Hämeenlinnan ja Tammisaaren kaupungeille määrättiin mm. järjestämään ulommissa kaupunginosissa tontteja köyhempiä asukkaita varten, kun taas keskustan tontit varattiin varakkaammille kaupunkilaisille, jotka saattoivat rakentaa suurempia taloja. Rakennusjärjestyksessä annettiin myös ohjeita mm. katujen ja kujien leveydestä ja tulipalojen ehkäisemisestä sijoittamalla seppien ja värjärien pajat syrjemmälle kaupungin keskustasta. Rakennusjärjestysehdotus oli lähetetty päätettäväksi jo vuonna 1815, mutta sille saatiin senaatin vahvistus vasta vuonna 1823.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1823
Tekijä:
Aleksanteri I

Caweenin asemakaava 1887
Tyrväntöläissyntyinen arkkitehti Carl Alfred Caween (1836–1912) suunnitteli Hämeenlinnaan useita rakennuksia, mm. vuonna 1887 valmistuneen raatihuoneen. Hän toimi Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1876–1907 ja sai toimekseen tehdä Hämeenlinnan asemakaavaan uuden rakennusjärjestyksen edellyttämät muutokset. Kaavamuutokset tehtiin vuosina 1882 ja 1886, ja senaatti vahvisti Caweenin uuden asemakaavan vuonna 1887. Uusi asemakaava oli perusrakenteeltaan edeltäjänsä kaltainen. Oleellisimmat muutokset olivat keskustan itäpuolen ranta-alueen muodostaminen puistoalueeksi ja jo rakennetun Suomen kasarmin alueen merkitseminen kasarmialueeksi. Kaavaan oli piirretty jo myös seuraavana vuonna valmistunut uusi lyseorakennus. Pikkutorille kaavoitettua ortodoksista sotilaskirkkoa yritettiin jossakin vaiheessa jo poistaa kaavasta, mutta senaatti antoi hyväksyntänsä vasta, kun se oli palautettu kaavaan. Tämä vuonna 1887 vahvistettu asemakaava oli keskustan osalta voimassa aina vuoden 1961 kaavan…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1887
Tekijä:
Caween, Alfred

Engelin asemakaava 1832
Syyskuussa vuonna 1831 tulipalo tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista. Tärkeimmistä rakennuksista säästyi vain kaupungin vuonna 1798 valmistunut kirkko. Suuret kaupunkipalot 1800-luvun Suomessa saivat aikaan sen, että palontorjunnasta tuli kaavoituksessa yksi keskeisiä näkökohtia ja asemakaavoitus joutui senaatin ja intendenttikonttorin tarkkaan valvontaan. Suomen 1800-luvun kuuluisin arkkitehti ja intendenttikonttorin johtaja Carl Ludvig Engel (1778–1840) muokkasi maanmittari A. W. Zittingin laatiman ruutukaavan pohjalta uuden asemakaavan Hämeenlinnan kaupungille. Engelin kaava hyväksyttiin 17.1.1832. Se edustaa tyypillistä empirekauden asemakaavoitusta, jolle on ominaista mm. aikaisempaa väljempi kaupunkirakenne, leveämmät kadut ja runsaat istutukset. Engelin suorakaiteen muotoinen empirekaava toteutui pääosiltaan ja olosuhteiden pakosta nopeassa tahdissa, vaikka rantaviiva ei nytkään muodostunut kaavan mukaiseksi. Tämä Hämeenlinnan kaava vuodelta 1832 on Suomen tärkeimpiä…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1832
Tekijä:
Engel, Carl Ludvig

Hattulan pitäjänkartta 1810-luvulta
Geografisk Charta öfver Hattula socken belägen i Tavastehus län, [1800-1820?] on digitoituna Kansalliskirjaston Helmi-tietokannassa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1810
Tekijä:
Fieandt, Otto Carl von

Gustafssonin asemakaava 1845
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös Gustafssonin kaava lukeutuu empirekaavoihin, ja se noudattaakin pitkälti Engelin kaavaa. Suurin muutos on kaava-alueen laajeneminen kaupungin pohjoispuolelle ja supistuminen etelästä rannan puolelta. Kaava ulottuu myös Keinusaaren puolelle, jossa näkyvät lääninsairaalan ja kruununmakasiinien alueet. Tämäkään kaava ei kaikilta osin toteutunut, esim. kaavasta poistetut eteläosan tontit ja rakennukset jäivät paikalleen. Digitoitu kaava on maanmittari A. W. Zittingin tekemä kopio Gustafssonin asemakaavasta, ja sitä säilytetään Hämeenlinnan kaupunginarkistossa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1845
Tekijä:
Gustafsson, C. J. E.

Hämeenlinna -  Vaakuna
Hämeenlinnan kaupungin vaakunan täsmällinen ulkoasu oli vakiintumaton aina vuoteen 1956 asti, jolloin otettiin käyttöön kaupungin nykyinen, Gustaf von Numersin suunnittelema vaakuna. Vanhemmissakin versioissa on aiheina Hämeen linna ja Vanajavesi sekä useimmiten linnan tornien välissä auringonkasvot. Tämän postikortin vaakunassa auringon tilalla on kuitenkin punainen tähti.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1895-1902
Tekijä:
Dahlberg, O. J.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1875-1900
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän laati seuran toiminnasta kaikkiaan viisi kertomusta, jotka yhdessä kattavat vuodet 1875–1925. Seuran ensimmäisen neljännesvuosisadan tärkeimpiä tavoitteita oli hevosten kohtelun parantaminen etenkin markkina-aikaan. Eläinsuojelun asiaa edistettiin myös tekemallä ahkeraa valistustyötä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan käsityöläiset ja käsityöläis- ja tehtailijayhdistys
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä kuoleman jälkeen vuonna 1928. Lindeqvistin teos sisältää laajan historiikin käsityöammattien ja ammattikuntalaitoksen historiasta alkaen Ruotsin vallan ajan käsityöläisistä Hämeenlinnan vanhassa kaupungissa. Kun ammattikunnat lakkautettiin vuonna 1868, määrättiin samalla perustamaan paikallisia yhdistyksiä huolehtimaan ammattikuntien aiemmin hoitamista tehtävistä. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys perustettiin vielä samana vuonna. Historiikissaan K. O. Lindeqvist esittelee yhdistyksen toimihenkilöitä ja kuvailee sen monia toimia ja tehtäviä lähes kuudenkymmenen vuoden ajalta. Merkittävän osan teoksesta muodostaa matrikkeli, jossa on sekä henkilötiedot kaikista Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen jäsenistä vuonna 1928…
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Hämeenlinnan kaupungin historia : III osa: Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809—75
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa Suomen sodan jälkeisistä vaikeista ajoista, joista tuskin oli toivuttu, kun kaupunkia kohtasi vuonna 1831 suuri tulipalo, joka tuhosi kaksi kolmasosaa rakennuksista. Tulipalon jälkeen käynnistyi mittava uudelleenrakennusvaihe. Lindeqvist esittelee 1800-luvun Hämeenlinnan asukkaita ja eri ammattiryhmiä sekä niin kaupungin elinkeinoelämää kuin aikakauden seura- ja huvielämääkin. Teoksen lopuksi käsitellään vielä Hämeenlinnan ensimmäisen sanomalehden Hämäläisen perustamista ja alkavaa suomalaisuusliikettä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1930
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2