Selaa aineistoja (yhteensä 14)

Tavastehus år 1710
Ruotsissa painetussa postikortissa on kuva-aiheena Hämeen linna. Kuva on peräisin 1700-luvun alun ruotsalaisesta suurteoksesta Suecia Antiqua et Hodierna. Teos sisältää Erik Dahlbergin piirrosten pohjalta tehtyjä kuparikaiverruskuvia 1600-luvun Ruotsista, myös Suomen puolelta mm. juuri Hämeen linnasta. Vuonna 1639 perustettu Hämeenlinnan kaupunki sijaitsi 1770-luvulle asti linnan pohjoispuolella. Hämeen linna sai nykyisen asunsa 1700-luvun aikana oltuaan isonvihan aikana venäläisten hallinnassa. Sodan jälkeen Hämeen linnasta tehtiin Suomen armeijan päävarikko. Päälinnassa toimi siihen aikaan viljavarasto, ja armeijan käyttöön rakennettiin kruununleipomo. Tornien välisiä siipiosia korotettiin, jolloin etelä- ja itätornit jäivät kattorakennelmien alle. Seuraavat korjaustyöt tehtiin kuningas Kustaa III:n aikana 1770-luvulla, jolloin linnaa alettiin kehittää linnoituksena.Tällöin rakennettiin päävartio, läntinen kehämuurirakennus ja linnan ympärille tehtiin vallit ja vallihaudat.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1911

Plan av Tavastehus år 1780
Hämeenlinnan tonttikartta vuodelta 1780 on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin historian toisessa osassa, liite 5.
Avainsanat:
, ,

Hämeenlinna - Wanhakaupunki
Räätäli Ståhlbergin talo Prykikadun (nykyisen Palokunnankadun) varrella tontilla nro 37 oli rakennettu 1780-luvulla, ja se oli yksi harvoja Hämeenlinnan palolta säästyneitä rakennuksia. Talon eteen kadun varteen rakennettiin suojeluskuntatalo Hämeen Suoja vuonna 1930. Samassa yhteydessä Stålbergin talo purettiin.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900–1909

Suomennos Lars Palanderin vuonna 1767 ilmestyneestä ruotsinkielisestä väitöskirjasta Oeconomisk beskrifning öfwer Kulsiala församling on julkaistu Tyrväntö-seuran verkkosivuilla. Seura on julkaissut Heikki Eskelisen tekemän suomennoksen myös painettuna vuonna 1975.
Avainsanat:
, , ,
Tekijä:
Palander, Lars

Oeconomisk beskrifning öfwer Kulsiala församling
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta käytännöllisiin talouskysymyksiin. Palanderin väitöskirja käsitteli väittelijän kotiseurakunnan Kulsialan eli Tyrvännön taloudellisia oloja. Palander aloittaa tekstinsä kiitoksilla ja kiittää erityisesti Lahdentaan kartanon omistajaa sotaneuvos Otto Ernst Boijea, jonka toimeenpanemia uudistuksia maanviljelyn, puutarhaviljelyn ja karjatalouden alalla hän myös innokkaasti esittelee. Palander kuvaa Tyrvännön luonnonoloja ja maatalouden tilaa mm. luettelemalla Vanajavedestä saatavat kalat, seudun puulajit, viljalajit ja muut viljelykasvit. Hän tekee myös käytännön ehdotuksia olojen parantamiseksi. Väitöskirja on ilmestynyt myös suomenkielisenä käännöksenä vuonna 1975.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1767
Tekijä:
Palander, Lars

Hämeenlinnan käsityöläiset ja käsityöläis- ja tehtailijayhdistys
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä kuoleman jälkeen vuonna 1928. Lindeqvistin teos sisältää laajan historiikin käsityöammattien ja ammattikuntalaitoksen historiasta alkaen Ruotsin vallan ajan käsityöläisistä Hämeenlinnan vanhassa kaupungissa. Kun ammattikunnat lakkautettiin vuonna 1868, määrättiin samalla perustamaan paikallisia yhdistyksiä huolehtimaan ammattikuntien aiemmin hoitamista tehtävistä. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys perustettiin vielä samana vuonna. Historiikissaan K. O. Lindeqvist esittelee yhdistyksen toimihenkilöitä ja kuvailee sen monia toimia ja tehtäviä lähes kuudenkymmenen vuoden ajalta. Merkittävän osan teoksesta muodostaa matrikkeli, jossa on sekä henkilötiedot kaikista Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen jäsenistä vuonna 1928…
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden kartta 1778
Karttaotteessa näkyvät Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden eli kruunun virkatalojen maitten omistukset isonjaon jälkeen. Maanjaot ja myöhempien vuosien mittaukset kokosi vuonna 1778 maanmittari Pehr Kiellman. Kiellman tuli 1760 Hämeeseen komission maanmittariksi eli isojakoa toimittamaan. Hän teki myös Hämeenlinnan uuteen kaupunkiin tonttijaon. Vuonna 1775 kaupungin uudeksi sijoituspaikaksi päätettiin Saaristen kruununtilan maat. Kustaa III vahvisti sijoituksen vuonna 1776. Linnoitustoimen päällikön Axel von Arbin sai tehtäväksi laatia kaupungin asemakaavan. Vuonna 1777 valmistui ensimmäinen Arbinin yksityiskohtainen suunnitelma Hämeenlinnan asemakaavaa varten ja v. 1778 "parannettu" suunnitelma. Pehr Kiellmanin karttaote Ojoisten ja Saaristen virkatalojen maista on samalta vuodelta kuin Arbinin korjattu suunnitelma. Lopullisen kaavan kuningas hyväksyi 1778. Kaupungin siirto suoritettiin nopeasti. Uusi asemakaava oli paalutettu maastoon jo ilmeisesti vuoden 1778 aikana. Vuodelta 1780…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1778
Tekijä:
Kiellman, Pehr

Kansanopetuksen vaiheista Janakkalassa ennen kunnallis-elämän alkamista
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja janakkalalaisten oppimisen tasosta ja erilaisista pahennusta herättäneistä tapahtumista. Juoppous ja epäsiveellisyys mainittiin yleisimpinä ongelmina. Oppimisen laiminlyönnistä saatettiin rangaista sakoilla ja häpeä- tai ruumiillisilla rangaistuksilla. Yleinen rippikouluopetus alkoi Janakkalassa 1730-luvulla. Opetuksesta huolehtivat vanhemmat, lukkari tai kiertävät opettajat, joiden toimintaa rahoitettiin lahjoitusvaroin. Vuonna 1861 pitäjälle valmistui koulutalo, ja pitäjän- eli kansakoulun toiminta voitiin näin aloittaa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Kerkkonen, Kaarlo

Undersökning, om Nyland och Tavastehus län 1
Hyödyn ajan väitöskirjoihin kuuluu myös Hans Henric Johnin (k. 1822) vuonna 1789 laatima kirjoitus, joka käsittelee Uudenmaan ja Hämeen läänin taloudellisia oloja. Myös John teki väitöskirjansa professori Pehr Adrian Gaddin johdolla Turun akatemiassa. Hans Henric John oli Harvialan kartanon vuokraajan poika ja viljeli myöhemmin Kirstulan kartanoa Hattulassa kuolemaansa asti. Väitöskirja alkaa Uudenmaan ja Hämeen läänin sijainnin, maaperän ja vesistöjen esittelyllä. John käsittelee myös mm. alueen ilmastoa, metsävaroja ja maanviljelysoloja. Väitöskirja on Uudenmaan ja Hämeen lääniä käsittelevän väitöskirjasarjan ensimmäinen osa. Toisen osan julkaisi Samuel Gabriel Mellenius ja kolmannen Carl Bergman.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1789
Tekijä:
John, Hans Henric

Öfwer Hauho sokn uti Tawastland (osa 1)
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen isänsä toimi nimismiehenä. Hän kuvailee mm. kotipitäjänsä sijaintia, historiaa, talouselämää, maanviljelystä, karjanhoitoa ja luonnonoloja. Lopuksi hän kertoo vielä hauholaisten luonteesta ja ulkonäöstä ja selostaa heidän kasvatustaan, vaatetustaan ja tapojaan. Herkepaeuksen väitöskirja on ilmestynyt vuosina 1956 ja 1981 suomenkielisinä käännöksinä, joista jälkimmäinen sisältää myös ruotsinkielisen alkutekstin. Teos on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -projektissa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1756
Tekijä:
Herkepaeus, Christopher Andreae
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2