Selaa aineistoja (yhteensä 14)

Arbinin asemakaava 1778
Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von Arbinin (1717–1791) laatimaan asemakaavan uudelle paikalle. Arbinin ensimmäinen kaava valmistui ja hyväksyttiin vuonna 1777. Lydiaan on digitoitu kuitenkin Arbinin toinen kaavaversio, jonka kuningas allekirjoitti 19.5.1778. Se sisältää edellisvuotiseen verrattuna joitakin muutoksia etenkin teiden sijoittelussa. Arbinin kaava on ns. ruutukaava ja sen ääriviivat ovat taitteiset niin, että kaava muodostaa vuodan muotoisen kuvion. Kaupunkia kiertää lehtipuiden rivistö ja ulompana maaston kuivattamiseksi kaivettu kanava. Kaava toteutui suurelta osin, vaikkakaan kaavan mukaisia rantakatuja, laitureita ja puuistutuksia ei koskaan toteutettu. Kaava oli voimassa aina Hämeenlinna paloon asti vuonna 1831. Arbinin asemakaava on merkittävimpiä kustavilaisen…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1778
Tekijä:
Arbin, Axel Magnus von

Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden kartta 1778
Karttaotteessa näkyvät Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden eli kruunun virkatalojen maitten omistukset isonjaon jälkeen. Maanjaot ja myöhempien vuosien mittaukset kokosi vuonna 1778 maanmittari Pehr Kiellman. Kiellman tuli 1760 Hämeeseen komission maanmittariksi eli isojakoa toimittamaan. Hän teki myös Hämeenlinnan uuteen kaupunkiin tonttijaon. Vuonna 1775 kaupungin uudeksi sijoituspaikaksi päätettiin Saaristen kruununtilan maat. Kustaa III vahvisti sijoituksen vuonna 1776. Linnoitustoimen päällikön Axel von Arbin sai tehtäväksi laatia kaupungin asemakaavan. Vuonna 1777 valmistui ensimmäinen Arbinin yksityiskohtainen suunnitelma Hämeenlinnan asemakaavaa varten ja v. 1778 "parannettu" suunnitelma. Pehr Kiellmanin karttaote Ojoisten ja Saaristen virkatalojen maista on samalta vuodelta kuin Arbinin korjattu suunnitelma. Lopullisen kaavan kuningas hyväksyi 1778. Kaupungin siirto suoritettiin nopeasti. Uusi asemakaava oli paalutettu maastoon jo ilmeisesti vuoden 1778 aikana. Vuodelta 1780…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1778
Tekijä:
Kiellman, Pehr

Hämeenlinnan vanhemmista kouluista
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hämeenlinnan vanhemmista kouluista ilmestyi normaalilyseon lukuvuoden 1878–1879 vuosikertomuksen liitteenä. Teoksessa Favén kertoo Hämeenlinnan kahden vanhimman koulun toiminnasta, koulurakennuksista sekä opettajista ja oppilaista. Hämeenlinnan ensimmäisen koulun perusti Pietari Brahe vuonna 1639, ja se tunnetaan nimellä Hämeenlinnan pedagogio eli lastenkoulu. Pedagogio muuttui vuonna 1690 triviaalikouluksi. Favén selvittelee triviaalikoulun vaiheita vuoteen 1842, jolloin koulu muutettiin yläalkeiskouluksi.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1879
Tekijä:
Favén, A. E.

Kunnallis-historiallinen kertomus Hämeenlinnan kaupungista
Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi kirjoittaa vain vuodesta 1898 kertova kunnalliskertomus. Kirjan esipuheessa hän kuitenkin kertoo ryhtyneensä omasta harrastuksestaan jo aiemmin keräämään tietoja Hämeenlinnan historiasta ja yhteiskuntaelämästä. Nämä tiedot hän sitten vielä laajennettuina liitti kertomukseensa, niin että siitä tuli lopulta ensimmäinen yleisesitys Hämeenlinnan kaupungin historiasta. Teoksen alkuosa Piirteitä Hämeenlinnan kaupungin historiasta käsittelee kaupungin historiaa sen perustamisesta aina vuoden 1831 tulipaloon asti. Kirjan keskiosa on alkuperäisen suunnitelman mukainen Kertomus Hämeenlinnan kaupungin kunnallis-taloudellisista oloista. Viimeinen osa Tietoja Hämeenlinnan kaupungin yhteiselämän eri aloilta esittelee kaupungin vanhimpia kouluja,…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Hagman, Tyko

Hämeenlinnan käsityöläiset ja käsityöläis- ja tehtailijayhdistys
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä kuoleman jälkeen vuonna 1928. Lindeqvistin teos sisältää laajan historiikin käsityöammattien ja ammattikuntalaitoksen historiasta alkaen Ruotsin vallan ajan käsityöläisistä Hämeenlinnan vanhassa kaupungissa. Kun ammattikunnat lakkautettiin vuonna 1868, määrättiin samalla perustamaan paikallisia yhdistyksiä huolehtimaan ammattikuntien aiemmin hoitamista tehtävistä. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys perustettiin vielä samana vuonna. Historiikissaan K. O. Lindeqvist esittelee yhdistyksen toimihenkilöitä ja kuvailee sen monia toimia ja tehtäviä lähes kuudenkymmenen vuoden ajalta. Merkittävän osan teoksesta muodostaa matrikkeli, jossa on sekä henkilötiedot kaikista Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen jäsenistä vuonna 1928…
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Oeconomisk beskrifning öfwer Kulsiala församling
Tyrvännön kappalaisen poika Lars Palander esitteli vuonna 1767 Turun akatemiassa väitöskirjansa, jonka ohjaajana oli toiminut professori Pehr Adrian Gadd. Gadd oli hyödyn aikakauden tärkeimpiä tiedemiehiä Suomessa ja ohjasi aikansa tutkimusta käytännöllisiin talouskysymyksiin. Palanderin väitöskirja käsitteli väittelijän kotiseurakunnan Kulsialan eli Tyrvännön taloudellisia oloja. Palander aloittaa tekstinsä kiitoksilla ja kiittää erityisesti Lahdentaan kartanon omistajaa sotaneuvos Otto Ernst Boijea, jonka toimeenpanemia uudistuksia maanviljelyn, puutarhaviljelyn ja karjatalouden alalla hän myös innokkaasti esittelee. Palander kuvaa Tyrvännön luonnonoloja ja maatalouden tilaa mm. luettelemalla Vanajavedestä saatavat kalat, seudun puulajit, viljalajit ja muut viljelykasvit. Hän tekee myös käytännön ehdotuksia olojen parantamiseksi. Väitöskirja on ilmestynyt myös suomenkielisenä käännöksenä vuonna 1975.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1767
Tekijä:
Palander, Lars

Undersökning, om Nyland och Tavastehus län 1
Hyödyn ajan väitöskirjoihin kuuluu myös Hans Henric Johnin (k. 1822) vuonna 1789 laatima kirjoitus, joka käsittelee Uudenmaan ja Hämeen läänin taloudellisia oloja. Myös John teki väitöskirjansa professori Pehr Adrian Gaddin johdolla Turun akatemiassa. Hans Henric John oli Harvialan kartanon vuokraajan poika ja viljeli myöhemmin Kirstulan kartanoa Hattulassa kuolemaansa asti. Väitöskirja alkaa Uudenmaan ja Hämeen läänin sijainnin, maaperän ja vesistöjen esittelyllä. John käsittelee myös mm. alueen ilmastoa, metsävaroja ja maanviljelysoloja. Väitöskirja on Uudenmaan ja Hämeen lääniä käsittelevän väitöskirjasarjan ensimmäinen osa. Toisen osan julkaisi Samuel Gabriel Mellenius ja kolmannen Carl Bergman.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1789
Tekijä:
John, Hans Henric

Hämeenlinna - Wanhakaupunki
Räätäli Ståhlbergin talo Prykikadun (nykyisen Palokunnankadun) varrella tontilla nro 37 oli rakennettu 1780-luvulla, ja se oli yksi harvoja Hämeenlinnan palolta säästyneitä rakennuksia. Talon eteen kadun varteen rakennettiin suojeluskuntatalo Hämeen Suoja vuonna 1930. Samassa yhteydessä Stålbergin talo purettiin.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900–1909

Suomennos Lars Palanderin vuonna 1767 ilmestyneestä ruotsinkielisestä väitöskirjasta Oeconomisk beskrifning öfwer Kulsiala församling on julkaistu Tyrväntö-seuran verkkosivuilla. Seura on julkaissut Heikki Eskelisen tekemän suomennoksen myös painettuna vuonna 1975.
Avainsanat:
, , ,
Tekijä:
Palander, Lars

Plan av Tavastehus år 1780
Hämeenlinnan tonttikartta vuodelta 1780 on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin historian toisessa osassa, liite 5.
Avainsanat:
, ,
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2