lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 705)

IMG_0002.pdf
Vuonna 1948 otetussa kuvassa näkyy Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmassa sijaitsevan lastentarhan rakennus pihan puolelta. Kaivokatu on aidan takana vasemmalla. Hämeenlinnan rouvasseura rakennutti vuonna 1859 talon vanhemman osan, joka näkyy kuvassa oikealla. Taloa laajennettiin vuonna 1895 Birger Jaarlin kadun suuntaisella lisäosalla. Samassa yhteydessä vanhaan osaan liitettiin kuvassa näkyvä pitkä avokuisti ja pesutupahuone. Hämeenlinnan kaupungin omistukseen entinen rouvasseuran rakennus tuli vuonna 1931, jolloin siihen sijoittuivat lastentarha ja lastenkoti. Vuonna 1948 lastenkoti oli jo muuttanut pois Kaivokadulta ja koko rakennus oli päivähoidon käytössä. Pitkää kuistia käytettiin pienimpien seimiläisten nukkumapaikkana. Vuosikymmenen lopulla Hämeenlinnan kaupungilla oli kaksi lastentarhaa. Kaivokadun tarhan lisäksi kaupunki oli ottanut vuonna 1946 hoitoonsa Vapaan huollon keskuksen ylläpitämän lastentarhan Myllymäessä Torikadulla. Tarha toimi Hämeenlinnan sisälähetyksen…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1948

IMG_0001.pdf
Talviset hiihtokilpailut kuuluivat niin koulujen kuin lastentarhojenkin ohjelmaan Hämeenlinnassa. Kuvassa on Kaivokadun lastentarhan tyttöjen sarjan osallistujia vuodelta 1948. Taustalla pojat odottavat vuoroaan. Lastentarhojen omissa hiihtokilpailuissa menestyneet pääsivät 1950-luvulla mukaan Varuskunnan päiväkodin järjestämiin yhteisiin kilpailuihin. Tuolloin Hämeenlinnan kaupungilla oli Kaivokadun ja Varuskunnan tarhojen lisäksi Sairion lastentarha sekä Leikkipirtti Myllymäessä. Yhteiset hiihtokisat pidettiin Varuskunnan päiväkodin edustalla, nykyisen moottoritien ja kauppakeskuksen kohdalla. Lasten isät ja varusmiehet olivat auttamassa järjestelyissä ja ottamassa aikoja kilpailijoille. Mitalit jaettiin juhlallisesti Varuskunnan päiväkodin salissa fanfaarin säestyksellä, ja tulokset julkaistiin myös paikallislehdissä. Lastentarhalaisten yhteiset hiihtokilpailut loppuivat moottoritien rakentamiseen 1960-luvun alkupuolella.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1948

Hämeenlinnan rouvasseuran talo (Kaivokadun päiväkoti)
Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmatontilla sijaitsevan rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1859. Hämeenlinnan rouvasväen seura rakennutti tämän ”koulukartanon” kauppias Mikael Feodor Balkoffin lahjoittamalle tontille. Alkuperäisen rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadun puolella ja julkisivu Kaivokadulle päin. Rouvasseuran taloa laajennettiin vuonna 1895 oheisen piirustuksen mukaisesti liittämällä siihen Birger Jaarlin kadun suuntainen lisäosa. Lisäksi vanhaa osaa levennettiin lännen puolelta avokuistilla ja pesutupahuoneella. Hirsirunkoisesta talosta tuli näin L:n muotoinen, pitkä ja matala, mittasuhteiltaan empiretyylinen, mutta myös nikkarityylistä vaikutteita saanut rakennus. Empireä edustavat mm. ikkunatyyppi ja rakennuksen pilasterijärjestelmä. Räystään aluskonsolit taas ovat nikkarityyliset. Laajennetun rakennuksen pinta-ala on 430 neliömetriä. Myös ullakkokerroksessa on huoneita, joita käytettiin asuntopulan aikana lastentarhan henkilökunnan asuntoina. Pihassa oli…
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1895

Joutsenlampi
Aulangon metsäpuiston kahdesta tekolammesta vanhempi on Joutsenlampi. Joutsenlampea rakennettiin kesällä 1885, jolloin sanomalehti Hämäläinen kuvaili Karlbergin kartanon alueella tapahtuvia uudistuksia näin: ”Suuria kaunistuksia on öwerstluutnantti Standertskjöld teettänyt omistamallansa Karlbergin tilalla kaupunkimme lähellä. Suuria aloja metsämaata on yhdistetty kartanon puistoon. Eräälle kohdalle korkealla mäellä on kaivettu pieni järwi ja siitä saatu multa lewitetty metsään, joka kuiwasta kankaasta pian on muuttuva kauniiksi puistoksi. Metsää harventamalla on kauniitä näköalojakin awattu. Ettei näitä kaunistuksia ole woitu aikaan saada ilman suuria kustannuksia on ymmärrettäwä.”
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1914

Granittitorni Aulangolla
Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema näkötorni valmistui Aulangonvuoren huipulle vuonna 1907. Samaan aikaan rakennettiin myös tornin luota alas rinnettä vievät kiviportaat ja karhuluola vuoren juurelle. Tornin toiselle puolelle valmistui metsänvartijan talo, jota myöhemmin laajennettiin kahvilaksi. Näkötornia oli tekemässä 300 miestä hevosineen.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1914

Hämeenlinna - Kirkkokatu
Kauppias A. Gust. Skogster (1866–1952) rakennutti vuonna 1906 jugendtyylisen tavaratalon Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) ja Kirkkokadun (nykyisen Kirkkorinteen) kulmaan. Liikerakennuksen viereen Kirkkokadun puolelle valmistui puinen asuintalo kauppiaan perheelle. Molemmat rakennukset suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Osittain paanuvuorattua asuintaloa alettiin kaupungissa kutsua piparkakkutaloksi sen erikoisen ulkonäön perusteella. Kauppiasperheen entinen kotitalo kunnostettiin perusteellisesti 1980-luvulla purku-uhan väistyttyä. Vuodesta 1987 lähtien siinä on toiminut ravintola Piparkakkutalo.
Piparkakkutalon paikalla sijainneessa talossa asui lapsuudessaan, vuosina 1855–1866 taiteilija Albert Edelfelt, jonka isä toimi tuolloin Hämeen läänin lääninarkkitehtina. Rakennuksen seinässä on nykyään Edelfeltin muistolaatta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1912

Hämeenlinna. Aulangon vuorelta
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti 1850-luvulla ajotien Sairiosta Aulangonniemeen. Niemen raivaamista puistoalueeksi aloiteltiin jo Rehbinderin aikana. Työ jäi kuitenkin Rehbinderiltä kesken, kun hän erosi virastaan vuonna 1863. Puistotyöt jatkuivat eversti Standertskjöldin tultua Karlbergin ja Aulangon omistajaksi 1880-luvulla. Aulangonjärven rantapuistoon tehtiin polkuja, jotka kiersivät keskellä olevaa pientä hiekkakenttää. Polkujen välissä oli istutuksia ja nurmikenttiä ja varsinkin rannan puolella harvaa puustoa. Postikortti on kuvattu vuosisadan vaihteen tienoilla, jolloin portaita Aulangonvuorelta alas puistoon ei vielä ollut rakennettu. Näkötorni, rinteen kiviportaat ja Karhuluola valmistuivat vuonna 1907.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1903

Pöystilän lomakoti Lammilla
Pöystilän tila sijaitsee Lammin Porraskoskella Kuohijärven itärannalla. Paikalla on alun perin ollut Lieson Simolan torppa, joka itsenäistyi 1920-luvun alussa. Pöystilän tilalle valmistui uusi päärakennus vuonna 1933, jolloin Maria ja August Pöystilä aloittivat täysihoitolan pidon. Heidän poikansa Heikki Pöystilä sisarensa Idan ja myöhemmin vaimonsa Annikin kanssa jatkoi toimintaa. Monista Pöystilän asiakkaista tuli vakiovieraita, jotka palasivat nauttimaan maalaiselämästä yhä uudestaan. Elämä oli kesäisin todella vilkasta Porraskoskella ja läheisessä Järventaustan kylässä, jossa oli parhaimmillaan viisi täysihoitolaa. Pöystilän kuuluisia vieraita olivat mm. George de Godzinsky ja kirjailija Hilja Haahti puolisonsa Ilmari Krohnin kanssa. Sota-aikana Pöystilässä ja muuallakin Porraskoskella ja Järventaustalla oli majoittuneena satakunta juutalaispakolaista. Lomakodin päärakennus paloi syksyllä 1958, mutta jo seuraavana keväänä juhlittiin kuvassa olevan uuden päärakennuksen…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1959

Tuulos
Postikorttikuvassa on Tuuloksen Sairialan kylän rakennuksia Suolijärven länsipuolella, nykyisen Luopioistentien varrella. Suolijärven takana näkyy Toivaalan kylässä kolme Eerolan taloa ja aivan metsänreunassa Rapoo. Kuvan vasemmassa alanurkassa on Tuuloksen Ruuttahuone eli palokalustovarasto, joka siirrettiin myöhemmin Oksalan kankaalle. Tien toisella puolella on Fihlmanin talo ja sen vieressä Järvinen (nykyinen Olenius). Seuraavana on 1880-luvulla rakennettu Mannerin talo, myöhemmin Ojalana tunnettu. Omistajien joukossa ovat olleet mm. K. J. Tuominen, ja Konsta Laurila, jonka suvun omistuksessa nykyään Sannala-niminen talo edelleen on. Äärimmäisenä oikealla on Lempilän talo, joka on rakennettu vuonna 1905. Seppä Aaro Hymaderin jälkeen talon omistivat Lyyli ja Eeva Ranta, joiden sukulainen on myös nykyinen omistaja Heikki Mäntylä.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1920-luku

Tuulos - Sairijalan joki
Suolijärven pohjoispäästä lähtevä Sairialanjoki kulkee läpi Sairialan, Tuuloksen vanhan, keskiaikaisen kyläkeskuksen. Tuuloslampien, Kylänjoen, Leheen ja Kopsjoen kautta vesireitti jatkuu Pyhäjärveen. Sairialan kylä on Tuuloksen vanhinta asutusseutua, samoin kuin naapurikylät Toivaala ja Juttila. Kylän ohi kulki vanha maantie, joka yhtyi Syrjäntakana Yliseen Viipurintiehen. Sairialan kylässä on Tuuloksen keskiaikainen harmaakivikirkko, joka on omistettu Pyhälle Birgitalle.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1916
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2