lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 706)

Hämeenlinna_Kirjasto.pdf
Pikkutorille vuonna 1900 rakennetusta ortodoksisesta sotilaskirkosta muovailtiin kirjastotalo 1920-luvun alkupuolella, minkä jälkeen rakennus ympäristöineen säilyikin lähes muuttumattomana vuosikymmeniä. Kirjasto muutti pois kuvan rakennuksesta, kun uusi kirjastotalo valmistui Lukiokadun alkupäähän vuonna 1983. Etualalla näkyy mukulakivin kivettyä Pikkukatua, joka edelleenkin kulkee poikittain vanhan kirjastotalon etupuolitse. Taustalla näkyvän empirerakennuksen rakennutti vuonna 1832 lääninmaanmittari Herman Otto Gylling. Rakennuksessa toimi vuosina 1911–1923 Felix Skogsterin perustama Paitatehdas Tilhi oy. Skogster rakennutti tehdasta varten Hallituskadun varrelle vanhan empiretalon jatkoksi kaksikerroksisen kivitalon, jonka suunnitteli Armas Rankka. Seuraava omistaja oli tehtailija Lauri Alanko, jonka aikana sekä vanha että uusi rakennus muutettiin asuinkäyttöön. Nämä muutokset suunnitteli paikallinen rakennusmestari K. B. Koskinen, joka vaihdatti myös empirerakennuksen…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Riihilahden talo Lammin Porraskoskella
Kuvassa on Riihilahden tilan vanha päärakennus Lammin Porraskosken kylässä. Talon vanhin osa rakennuksen keskellä on peräisin 1790-luvulta, jolloin isäntänä oli Johan Johaninpoika. Tilalla toimi täysihoitola vuosina 1935–1939. Kesävieraita majoitettiin päärakennuksen lisäksi kahdessa muussakin saman suvun isännöimässä talossa, Koivuharjussa ja Rantaharjussa. Ruokailemaan kaikki vieraat tulivat päätalon suureen saliin, rantaelämää taas vietettiin Kuohijärven hiekkarannalla Rantaharjussa. Sota-aikanakin Koivuharjussa ja Rantaharjussa majoitettiin joitakin upseeriperheitä ja myös juutalaispakolaisia. Sodan jälkeen, 1950-luvun alussa täysihoitolatoimintaa jatkoivat Hellä ja Yrjö Riihilahti Koivuharjussa ja Viljo Riihilahti Rantaharjussa. Koivuharjussa toiminta loppui vuonna 1972, mutta Rantaharjun täysihoitola toimi vielä vuoteen 1984 asti. Riihilahden tilan päärakennusta on kunnostettu useaan otteeseen, mutta ulkoasu on säilynyt näihin päiviin asti hyvin samanlaisena kuin tässä vanhassa…
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Lammin kirkonkylän kansakoulu
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulurakennus rakennettiin vuonna 1873 vuotta aiemmin valmistuneen pitäjäntuvan yhteyteen. Koulu sijaitsi Iso-Lukkarin tilan mailla Lammin kirkkoa vastapäätä, maantien toisella puolella. Kansakoulun ensimmäiseksi opettajaksi tuli Kaarlo Kunelius, joka sai opetettavakseen 16 poikaa. Tytöt pääsivät kansakouluun vuotta myöhemmin Kaitalassa, kolmen kilometrin päässä kirkolta. Kirkonkylän koulutalossa oli luokkahuone ja käsityöhuone, opettajan asunto ja kaksi eteistä, toinen opettajalle ja toinen koululaisille. Vuonna 1883 rakennettiin itäpäädyn jatkeeksi uusi kyökki. Poika- ja tyttökansakoulut yhdistettiin, kun myös kunnantupa saatiin koulun käyttöön vuonna 1883. Valokuva kirkonkylän kansakoulusta oppilaineen on vuodelta 1905. Vanha kansakoulurakennus paloi kansalaissodan aikaisessa kirkonkylän tulipalossa. Muutaman vuoden kansakoulu joutui toimimaan hajallaan eri rakennuksissa, kunnes uusi kansakoulu valmistui Konnarin mäelle vuonna 1921.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1905

Lammi
Tässä 1920-luvun kuvassa on etualalla nähtävissä kaksi näihin päiviin asti säilynyttä rakennusta Lammin kirkolta Hämeenlinnan suuntaan johtavan raitin varrelta. Etumaisena pääty tielle päin on kelloseppä Nestor Ruoppilan talo, jossa kelloseppä sai vuonna 1907 luvan harjoittaa myös kirjakauppaliikettä. Nestor Ruoppilan poika Veikko Ruoppila (1907–1993) oli tunnettu professori ja suomen murteiden tutkija. Ruoppilan talossa toimi kansalaissodan jälkeen vuoden verran myös Lammin säästöpankki ja 1920-luvulla edelleen kirja- ja paperikauppa. Vuosiksi 1937–1950 taloon asettui Lammin kunnankirjasto. Suojellussa rakennuksessa on nykyäänkin liiketiloja. Kuvan tornillisen talon rakennutti 1800-luvun lopulla kauppias Johan Alfred Peltolehto (Åkerlund). Vuodesta 1934 rakennuksessa toimi kauppiaan lesken vuokralaisena Lammin osuuskaupan kahvila-ravintola. Peltolehdon talon torni purettiin 1950-luvulla, sen jälkeen kun rakennus oli tullut kunnan omaisuudeksi. Lammin kunnankirjasto on toiminut myös…
Julkaisuaika:
1920-luku

IMG_0015.pdf
Suomen lippu nousee salkoon Tyrvännössä Lepaan puutarhaopiston Marjala-rakennuksen vieressä. Marjala rakennettiin 1820-luvulla Lepaan kartanon viljamakasiiniksi. Kartanon viimeinen yksityinen omistaja oli K. F. Packalén, joka testamenttasi tilansa valtiolle perustettavaa puutarha- tai maanviljelyskoulua varten. Lepaan puutarhaoppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1912. Arkkitehti H. R. Helinin johdolla kartanon alueelle rakennettiin uusi koulurakennus Opistola, joka kuitenkin paloi vuonna 1934. Myös kartanon vanhoja rakennuksia kunnostettiin: Entisestä väentuvasta tuli asuntolarakennus Kotila ja entisestä viljamakasiinista marjanjalostuslaitos Marjala. Opistola, Kotila ja Marjala reunustivat oppilaitoksen piha-aluetta. Puutarhaopiston alkuaikoina Marjalassa oli jäävarasto ja marjanjalostuslaitos, myöhemmin opiston toimisto, ruokala ja keittiö ja myös posti. Vuonna 1975 perustetun Lepaan puutarhamuseon näyttelytilat olivat aluksi Marjalassa, nykyään siellä on museon toimisto, kirjasto…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

IMG_0014.pdf
Hyvinpukeutunut seurue on asettunut kuvattavaksi Aulangon Karhuluolassa 1910-luvun loppupuolella. Karhuperhettä esittävä veistos ryhmän taustalla on kuvanveistäjä Robert Stigellin tekemä, ja se pystytettiin Aulangolle vuonna 1907. Samassa yhteydessä valmistuivat Karhuluolalta ylös Aulangonvuorelle johtavat kiviset portaat ja vuoren päällä sijaitseva näkötorni.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

IMG_0013.pdf
Työväen asunto-osakeyhtiö Alku perustettiin vuonna 1892 Kasarmikadun varrelle, Pohjoisen Niittykadun ja Koulukadun välissä olevalle tontille. Arkkitehti Henrik Helin suunnitteli tontille neljä puista asuintaloa, joihin tuli yhteensä kaksikymmentä asuntoa. Kuvassa taustalla näkyvä tiilinen ulkorakennus rakennettiin tontin itäreunaan. Siinä sijaitsivat pakari, pesutupa ja käymälät. Kevättulvat ja tulipalot koettelivat tämän kaupungin ensimmäisen asunto-osakeyhtiön asukkaita, niin että vuosisadan vaihteessa jäljellä olivat vain kaksi Koulukadun puoleista asuinrakennusta. Asukkaina olivat tuolloin nuohooja K. Tamminen, kirjansitoja Fr. Göök (Saarenheimo), muurari Forsman, muurari Terho, kirjaltaja Y. Ranta, kolporttööri J. Kämäri, vanginvartijat Nurkka ja Sainio, posteljooni K. Niemi, vahtimestari E. J. Rajalin ja teurastajan leski Skytt. Vuonna 1915 yhtiössä asui myös vanginvartija Hugo Louhivaara, jonka albumista kuva on peräisin. Kuvan Aune lienee posteljooni Kalle Niemen tytär. …
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1915

IMG_0012.pdf
Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913 otetussa kuvassa päähuomion vie kuitenkin torin pohjoislaidan koristeellinen valaisinpylväs. Samoja tai ainakin hyvin samanlaisia valaisinpylväitä voi edelleen nähdä Sibeliuksenpuiston käytävien varrella. Keskustan katuvalaistus sähköistettiin vuodesta 1899 alkaen. Ensimmäiset sähkölamput olivat nopeasti kuluvia kaarilamppuja. Jo seuraavalla vuosikymmenellä saatiin kuitenkin Hämeenlinnassakin käyttöön Thomas Alva Edisonin uusi käänteentekevä keksintö, hehkulamppu.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1913

IMG_0004.pdf
Hämeenlinnan ensimmäinen kunnallinen lastentarha syntyi, kun Mannerheimin lastensuojeluliiton ylläpitämä kansanlastentarha luovutettiin kaupungin hoidettavaksi syksyllä 1928. Aluksi tilat vuokrattiin Kaurialasta kamreeri E. A. Koposen omistamasta puutalosta, joka on edelleen olemassa osoitteessa Armas Launiksen katu 1. Syksyllä 1931 lastentarha sai käyttöönsä uudet ja ajanmukaisiksi kunnostetut tilat entisestä Hämeenlinnan rouvasseuran talosta Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmasta. Talo oli samana vuonna siirtynyt kaupungin omistukseen, ja kunnostuksen jälkeen sinne sijoittui lastentarhan lisäksi myös kaupungin lastenkoti. Johtajana uudessa Kaivokadun lastentarhassa toimi Taimi Aronen ja toisena opettajana Hildi Nystöm. Kuvan lapset leikkivät sisätiloissa olevalla hiekkalaatikolla vielä Kaurialassa puolella sijainneessa lastentarhassa. Kolmas oikealta on Margit Eskman, josta tuli Kansansaeläkelaitoksen johtaja ja sosiaalihallituksen pääjohtaja. Eskmanin vasemmalla puolellaan…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930–1931

IMG_0003.pdf
Kaivokadun lastentalossa sijainnut kaupungin lastenkoti muutti vuonna 1946 Vuorentaan kylän Rääpiälään, ja siltä vapautuneisiin tiloihin perustettiin seuraavana vuonna Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen lastenseimi 23 lapselle. Myös yksi puolipäiväosastoista muutettiin kokopäiväosastoksi 1940-luvun puolivälin jälkeen. Ullakkokerroksen tilat vapautuivat asuntokäytöstä vuonna 1949, ja silloin perustettiin vielä yksi 15 lapsen kokopäiväosasto, minkä jälkeen Kaivokadun lastentarhan lapsimäärä oli suurimmillaan. Entisen rouvasseuran talon huoneissa ja pihalla touhusi silloin enimmillään 113 lasta, joista nuorimmat seimiläiset olivat vain kolmen kuukauden ikäisiä vauvoja. Lastenseimen ja lastentarhan johtajattarena 1940-luvun loppupuolella toimi Aira Merisalo ja opettajina Hildi Nystörm, Kyllikki Malinen ja Lea Valkonen. Lastenseimen hoitajina olivat Aune Auvinen ja Greta Järvi. Talon pihalta kesällä 1947 otetussa kuvassa näkyy vähän pihanpuoleisen osan päätyä ja osa leikkikentästä. Vain…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1947
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2