Selaa aineistoja (yhteensä 4)

Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma toteutui, mutta hallihanke raukesi ajan levottomien olojen vuoksi. Kauppahallikysymys nousi kuitenkin uudestaan esiin vuonna 1915 valtuustossa ja sanomalehdissä. Jälleen kännyttiin Armas Lindgrenin puoleen. Lindgren laati hämeenlinnalaisille luonnoksen kauppahallista, joka oli kapea, lähes torin länsilaidan mittainen rakennus. Kirkon uusklassistiset piirteet oli otettu huomioon kauppahallin ulkonäössä. Hallin julkisivun puolella oli 18 pylvästä ja keskellä keskirisaliitti päätykolmioineen. Risaliitin kohdalla oli sisälle johtava portaali, joka oli kadun puolella kaksikerroksinen. Hallissa oli 60 myymäläkojua, joista neljä suurempaa rakennuksen kulmissa ja kahvihuone. Pohjakerroksessa olivat kellarit ja sisäänkäynnin yläkerrassa osa kojuista.…

Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme merkittävää, klassismin eri vaiheita edustavaa julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja lääninhallituksen talon. Suunnitelman lähtökohdaksi Lindgren valitsi kirkon. Hän jakoi torin kahdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Ylätori kirkkoineen toimi puistona ja edustusaukiona ja alatori kauppakojuineen arkisena kauppapaikkana.
Lindgren suunnitteli puistoalueen muotopuistoksi, joka oli erotettu kiviaidoin ja pilarein koristeelliseksi kokonaisuudeksi istutuksineen, nurmikenttineen ja hiekkakäytävineen. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kirkon edessä kaartui loivasti torin suuntaan. Puiston keskelle oli sijoitettu suihkulähde, ja sen reunoilla on Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset, etelän puolella pienempi ja pohjoispäässä…

Arkkitehti Armas Lindgrenin torisuunnitelmassa torin ylälaidassa, kirkon edessä oli korotettu terassi. Se oli kiviaidoin ja pilarein erotettu puisto. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kaartui kirkon edessä loivasti torin suuntaan. Puiston keskellä oli suihkulähde ja sen reunoilla Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset. Torin puolelle tuli kivimaljojen ympäröimä portaikko. Barokin puistoarkkitehtuuri oli tullut uudestaan muotiin Keski-Euroopassa, ja Lindgren piirsikin puistosta tyylipuhtaan muotopuiston. Lindgrenin ensimmäisessä suunnitelmassa puiston eteläpäässä oleva kioski oli pienempi kuin pohjoispään kioski. Kioskipiirustukset ja torisuunnitelma hyväksyttiin, kunhan arkkitehti toimisi yhteistyössä puistovaliokunnan kanssa mahdollisten muutosten toteuttamiseksi. Suunnitelmaan tulikin muutoksia. Kioskit muutettiin samankokoisiksi ja suorakaiteen muotoisiksi. Niistä piti nyt tulla kahdentoista pylvään reunustamia paviljonkeja, joiden suorakulmaisia kattoja koristaisisvat…

Kirjakauppias Enok Rytkönen (1874–1960) rakennutti vuonna 1910 torin laidalle lääninhallituksen ja Kaupunginhotellin väliin kolmikerroksisen klassistisen kivitalon. Rakennuksen piirsi hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren, joka suunnitteli myös viereisen Toripuiston paviljonkirakennukset. Rytkösen kirjakauppa oli uuden talon katutasossa, ja kahdessa ylemmässä kerroksessa oli Kaupunginhotellin huoneita. Kaupunginhotellin käytössä oli myös viereinen, vuonna 1832 rakennettu empirerakennus, josta osa oli purettu kirjakaupan tieltä. Lindgrenin piirustus sisältää myös julkisivumuutoksia tähän empiretaloon. Tontin rakennukset purettiin 1960-luvun alussa, ja paikalle rakennettiin vakuutusyhtiö Pohjolan moderni liiketalo.