lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 8)

H:linna - A. G. Skogsterin liiketalo
Osakeyhtiö A. Gust. Skogster aloitti toimintansa 1.7.1931, kun kauppaneuvos Skogster muutti hyvin menestyneen liikkeensä osakeyhtiöksi. 1930-luvun alun lamavuodet aiheuttivat kuitenkin myynnin vähenemistä ja tappiollisia tilinpäätöksiä, mutta vuodesta 1934 alkaen Skogsterillakin päästiin taas voiton puolelle myynnissä, joka jatkoi kasvuaan sotavuosiin asti. Parhaimmillaan Skogster työllisti 150 ihmistä. Skogsterin tavaratalo oli viimeistä päivää auki 15.3.1977. Yhtiö oli tammikuussa 1977 myyty Keskolle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

H:linna - EHO:n Ravintola
Etelä-Hämeen osuusliikkeen funktionalistinen liikerakennus valmistui Rantatorin kulmaan vuonna 1941. Sen suunnitelmat oli laadittu 1930-luvun lopulla Suomen osuuskaupan rakennusosastolla arkkitehti Valde Aulangon johdolla. Rakennuksen alimmassa kerroksessa oli liiketiloja, ylemmissä kerroksissa myös toimisto- ja asuinhuoneistoja. Suunnilleen samantyylinen ja samalta ajalta on myös viereinen Hämeen vakuutuksen talo, jonka suunnitteli arkkitehti Harry W. Schreck. Tässäkin talossa kerroskorkeus vaihtelee. Palokunnankadun eteläpuolella, Rantatorin varrella sijaitsi kaupungin ortodoksisen seurakunnan kirkkorakennus, joka purettiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1940-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Hämeenlinna - Kaurialaa
Kaurialan kaupunginosan vanhin osa on ns. Alasen alue, yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue vanhan hautausmaan ja Seminaarin koulun välissä. Alue on saanut nimensä rakennusmestari Vilho Fredrik Alaselta, jonka omistama rakennusliike urakoi suuren osan alueen taloista. Postikorttikuvassa näkyy Alasen alueeseen kuuluva Eureninkadun varren yhtenäinen jugendrakennusten ryhmä vuodelta 1909. Uusi ja komea Hämeenlinnan alakansakouluseminaari rakennettiin alueen laitaan vuonna 1930. Kaurialan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1925, mutta se jäi toteutumatta, joten E. Kaalamo laati kaupunginosalle uuden kaavan vuonna 1938. Pääosin Kauriala rakennettiin kuitenkin vasta sotien jälkeen.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1935
Tekijä:
Laurila, Usko

Hämeenlinna - Silta
Talvisessa postikorttikuvassa 1930-luvulta on näkymä Rantapuistosta kohti Vanajaveden ylittävää Pitkääsiltaa. Laivaranta on hiljentynyt talveksi, ja lumi peittää satamakonttorin kojuja koristavat tornit. Satamakonttorin ja vesimyymälän sisältävä kaunis rakennus nousi Hämeenlinnan laivarantaan vuonna 1911 A. Rankan piirustusten mukaan. Rautainen kaarisilta valmistui vuonna 1909.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1936
Tekijä:
Laurila, Usko

Hämeenlinnan kirjasto<br />
Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti tähän entisen ortodoksisen sotilaskirkon rakennukseen vuonna 1924. Myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto toimi saman talon yläkerrassa vuosina 1926-1977. Kaupunginkirjastossa 1950-luku oli kasvavien kirjamäärärahojen ja sen myötä myös kasvavien lainauslukujen aikaa. Samaan aikaan perustettiin ensimmäiset toimet, joihin valittavilta edellytettiin kirjastoalan ammattipätevyyttä. Ensimmäisiä koulutettuja kirjastoammattilaisia Hämeenlinnassa olivat Erkki Kemiläinen, Asta Pekonen, Seija Salomaa ja Saara Raakkula. Lastenosaston osastonhoitajana vuonna 1954 aloittanut Asta Pekonen toimi myös kirjastonjohtajana vuosina 1959–1974 .
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1950-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Hämeenlinnan Kirjastotalo
Nykyiset kartat eivät enää tunne Pikkukatua, jonka näkymiä tämä postikortti kuvaa. Mukulakivipäällysteinen katu on kuitenkin edelleen olemassa Turuntien poikkikatuna Pikkutorin laidassa. Pikkukatu kulkee vasemmalla näkyvän vanhan puisen empirerakennuksen editse. Talo rakennettiin heti Hämeenlinnan palon jälkeen vuonna 1832, ja siinä ja sen lisärakennuksissa toimi Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu, joka 1900-luvun alussa muuttui Hämeenlinnan yhteiskouluksi. Kuvan oikeassa reunassa näkyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sisäänkäynti korkeiden portaiden yläpäässä. Kaupunginkirjasto oli vuonna 1924 muuttanut tähän entisen ortodoksisen sotilaskirkon rakennukseen. Hallituskadun varrella, kirjaston takana näkyy osa ns. Puntilan taloa, joka on samalta ajalta kuin yhteiskoulun vanha puurakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Parolan Leijona
Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri II saapui seurueineen heinäkuussa 1863 Parolannummelle. Keisarin ohjelmaan kuului Suomen sotaväen katselmuksen ja ohimarssin ohella sotaharjoituksen seuraaminen. Saman vierailun yhteydessä keisari allekirjoitti Hämeenlinnassa J. V. Snellmanin laatiman kieliasetuksen, joka nosti suomen kielen tasavertaiseen asemaan ruotsin kanssa. Hyvin onnistuneen keisarivierailun muistoksi Suomen upseerit päättivät hankkia Parolannummelle muistomerkin. Upseerit ottivat ensin yhteyttä ruotsalaiseen kuvanveistäjään Carl Eneas Sjöstrandiin, joka ehdotti leijona-aihetta pronssiin valettuna. Pronssipatsasta pidettiin kuitenkin liian kalliina, ja lopulta patsas tilattiin kuvanveistäjä ja taidemaalari Andreas Fornanderilta, joka antoi valaa leijonan halvasta metalliseoksesta. Parolan leijona -patsas pystytettiin vuonna 1868 Parolannummen leirikentän laidalle. Huonoon kuntoon päässyt muistomerkki kunnostettiin perusteellisesti kesällä 2011.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Vanajan kirkko
Vanajan keskiaikainen kirkko on peräisin 1400-luvulta. Yksilaivainen kivikirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Kuvassa on rakennuksen etelänpuoleinen seinusta asehuoneineen. Kirkkoa on korjattu ja muutettu useita kertoja vuosisatojen aikana. Vanajan kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1895 arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten mukaan. Tapulin alaosa on harmaata graniittia ja yläosa on rapattu. Kellot ovat peräisin vanhemman puurakenteisen tapulin ajalta, vanhempi pikkukello vuodelta 1745 ja uudempi isokello vuodelta 1847. Vanajan vanha hautausmaa ympäröi kirkkorakennusta. Etelänpuoleinen seinänvierusta oli aikoinaan halutuimpia hautapaikkoja. Sinne haudattiin pitäjän arvohenkilöitä. Vanajan uusi hautausmaa vihittiin käyttöön 5. 10.1930.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2