Selaa aineistoja (yhteensä 12)

Vanhankansan tapoja ja taikoja ym. sivistyshistoriallisia pikkutietoja Keski-Hämeestä 1800 luvulta
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök esittelee tässä kirjassa Keski-Hämeestä, erityisesti synnyinseudultaan Padasjoelta peräisin olevia vanhoja tapoja ja tarinoita. Ne liittyivät yleensä pyhäpäiviin, mutta myös muihin tapahtumiin ja toimintoihin, kuten häihin, kalastukseen tai metsästykseen. Tapoihin sisältyi usein taikauskoa, sillä toimimalla jollakin erityisellä tavalla uskottiin saavutettavan haluttu asia tai vaihtoehtoisesti estettävän ei-toivottu tapahtuma. Tiettyjen ilmiöiden taas saatettiin katsoa olevan merkki tulevasta. Kirjassa on myös useita lyhyitä kuvauksia historiallisista tapahtumista, kuten Suomen sodasta, keisari Aleksanteri II:n Suomen vierailusta tai Kerpeikkarina tunnetun sarjamurhaaja Juhani Aataminpojan veriteoista ja tuomitsemisesta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Böök, A. Th.

Pitkä silta - Hämeenlinna
Vanhin tunnettu silta Vanajaveden yli sijaitsi 1600-luvulla linnan pohjoispuolella, suunnilleen nykyisen rautatiesillan kohdalla. Seuraava silta rakennettiin linnan ja Hätilänniemen välille 1740-luvulla. Ensimmäinen silta nykyiselle siltapaikalle Keinusaaren ja keskikaupungin välille valmistui vuonna 1794, jolloin sillan rakennustyöt olivat kestäneet yli kahdeksan vuotta. Uuden sillan rakentaminen tuli jälleen ajankohtaiseksi 1870-luvulla, ja senaatti tarjosi sillan rakentamista ja ylläpitoa kaupungin tehtäväksi. Kuvassa näkyvä puinen Pitkäsilta, Lääninsillaksikin kutsuttu, valmistui kuitenkin valtion kustannuksella vuonna 1878 ja palveli niin kaupungin kuin lääninkin asukkaita aina vuoteen 1909 asti. Viljamakasiini ja lääninsairaalan rakennukset sillan takana Keinusaaressa ovat arkkitehti C. L Engelin käsialaa ja peräisin 1830- ja 1840-luvuilta.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1904
Tekijä:
Böök, A. Th.

Pikku-Parkki
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Hämeenlinnan kaupunginpuiston eli Parkin 1800-luvun puolivälissä. Viime vuosisadan alun postikortissa näkyy tien reunassa Parkin länsilaidan kiviaitaa. Postikortin on lähettänyt kirjailija Hilja Haahti isäpuolelleen senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskiselle vuonna 1902.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
Böök, A. Th.

Pikku-Parkki
Kivisellä Pyövelinmäellä tehtiin jo 1840-luvulla kallioiden räjäytystöitä ja maaston tasaamisia, joista kertyi runsaasti kiviä käytettäväksi puiston rakennelmissa. Kiviä käytettiin mm. pitkiin kiviaitoihin, jotka rajasivat puistoa sen länsi- ja luoteispuolella. Kuvassa näkyy puiston länsilaidan kiviaitaa Tampereelle johtavan tien laidassa ns. Pikku-Parkin kohdalla olevassa ylämäessä. Pikku-Parkiksi kutsuttiin Tampereentien länsipuolelle jäävää aluetta, johon jo 1800-luvun lopulla syntyi harvahkoa esikaupunkiasutusta puiston kohdalle. Nykyään alue kuuluu Puistonmäen kaupunginosaan.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
Böök, A. Th.

Mailta ja vesiltä
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök oli myös innokas metsästäjä ja kalastaja. Tässä tarinakokoelmassa hän kertoo metsästys- ja kalastusretkistään, uskollisista koiristaan ja metsästyskavereistaan Hämeenlinnan ympäristössä, synnyinseudullaan Päijänteen rannoilla ja muuallakin Suomessa. Lehtori Böökin omin sanoin kuvattuna: "Nämä ovat aivan vaatimattomia kertomuksia sellaisista retkistä ja elämyksistä ulkona luonnossa, jotka ovat olleet minulle päivän tapauksia kiinnostavammat ja joihin tutustuminen ehkä tuottaisi iloa muillekin.”
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura v. 1910-1915
Lehtori A. Th. Böök, Hämeenlinnan eläinsuojelusseuran puheenjohtaja, kirjoitti jälleen viisivuotiskatsauksen seuran toimintaan vuonna 1915, jolloin tämä Hämeenlinnan vanhimpiin kuuluva yhdistys vietti 40-vuotisjuhlaansa. Seuran säännöt oli uudistettu vuonna 1914. Tärkein muutos säännöissä oli, että seura saattoi perustaa "haaraosastoja" maaseudulle. Ensimmäinen maaseutuosasto perustettiin naapurikuntaan Hattulaan. Eläinsuojelusseuran järjestämä toukokuinen Sylvia-juhla Kaupunginpuistossa oli kuluneella kaudella kasvattanut suosiotaan, ja juhlaan osallistui vuosittain yli tuhat koululaista Hämeenlinnan kansakouluista ja myös ympäristön maalaiskansakouluista.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1905-1910
Vuonna 1910 eläinsuojelusseuran puheenjohtajana toimi edelleen A. Th. Böök, joka kirjoitti jälleen kertomuksen edeltävältä viisivuotiskaudelta seuran 35. vuosikokousta varten. Seuran sihteeriksi oli vaihtunut kauppias K. F. Björkbom. Kertomuksen mukaan valistustoiminta jatkui edelleen ja tuotti tulosta. Lisäksi seura oli mm. ryhtynyt palkitsemaan erityisillä kunniakirjoilla sellaisia eläinten hoitajia, jotka olivat "vähintään viisi vuotta samassa paikassa erityisellä hellyydellä tehtäviään suorittaneet". Sylvia-juhla oli kuluneella viisivuotiskaudella voitu järjestää vain kerran, koska toukokuut olivat olleet hyvin kylmiä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1900-1905
Hämeenlinnan vuonna 1875 perustettu eläinsuojelusseura oli julkaissut 25-vuotiskertomuksensa vuonna 1900. Tämän jatkoksi seuran puheenjohtaja ja sihteeri A. Th. Böök kirjoitti vuonna 1905 seuran 30. vuosikokousta varten kertomuksen kokousta edeltävältä viisivuotiskaudelta. Seura jatkoi edelleen toimintaansa yleisön valistamiseksi ja eläinten paremman kohtelun edistämiseksi. Tällä kaudella ryhdyttiin myös järjestämään myöhemmin perinteeksi muodostunutta lasten Sylvia-juhlaa Kaupunginpuistossa. Juhlan ohjelmaan sisältyi "esitelmiä, soittoa, laulua, virvokkeiden ja kirjallisuuden jakamista kuin myöskin erilaisten pesimispönttöjen näyttäminen".
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1905
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1875-1900
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän laati seuran toiminnasta kaikkiaan viisi kertomusta, jotka yhdessä kattavat vuodet 1875–1925. Seuran ensimmäisen neljännesvuosisadan tärkeimpiä tavoitteita oli hevosten kohtelun parantaminen etenkin markkina-aikaan. Eläinsuojelun asiaa edistettiin myös tekemallä ahkeraa valistustyötä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinna ympäristöineen
Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök toimi aktiivisesti muuallakin kuin kouluelämässä. Matkaoppaan kirjoittaminen osoittaa, että hän oli kiinnostunut myös kaupungin matkailuolojen kehittämisestä. Erityisesti puistot olivat lehtorin sydäntä lähellä, ja matkaopas alkaakin Kaupunginpuiston ja muiden Hämeenlinnan puistojen esittelyllä. Muutkin kaupungin ympäristön luontokohteet, kuten Aulanko, "Ahveniston alppimaisema" ja Katumajärven ympäristö, pääsevät Böökin matkaoppaassa hyvin esille.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1927
Tekijä:
Böök, A. Th.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2