Yhdistykset

Tiedostot

Varhaista yhdistystoimintaa Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan VPK:n 40-vuotisjuhla Aulangolla 19.7.1913.Suomalaisen sääty-yhteiskunnan vähitellen purkautuessa vapaaehtoistoiminnan ja sen pohjalta syntyneiden yhdistysten merkitys yhteiskunnan aineellisina ja henkisinä kehittäjinä alkoi korostua 1800-luvun puolivälissä. Kansalaistoiminnan varsinainen nousukausi alkoi 1870-luvulla, jolloin yhdistyksiä perustettiin monille eri elämänaloille. Paikallisellakin tasolla havahduttiin muun muassa sivistämään kansaa, edistämään raittiutta, suojelemaan eläimiä ja ajamaan naisten ja työväen asiaa. Kansansivistys ja kansanvalistus olivat aikakauden nousevia ajatuksia, ja yhdistyksille oli leimallista myös ajatus kansallisesta yhteenkuuluvuudesta. Yhdistystoimintaa johti kuitenkin vielä 1800-luvulla sivistyneistö, ja yhdistykset olivat hyvin patriarkaalisia ja konservatiivisia. Niiden tarkoitus ei ollut niinkään muuttaa yhteiskuntaa kuin ehkäistä uusien, turmiollisiksi katsottujen aatteiden leviäminen kansan keskuuteen. 

Hyvän asian puolesta 

Hämeenlinnan vanhin yhdistys, Hämeenlinnan rouvasväenseura, perustettiin vuonna 1856. Sen jäseninä oli sivistyneistöön ja säätyläispiireihin kuuluvia naisia: aateliston, upseerien, läänin virkamiehien, papiston, opettajien ja varakkaamman porvariston rouvia ja neitejä. Rouvasseuran päätarkoitus oli köyhien lasten koulun eli "pientenlastenkoulun" perustaminen ja ylläpitäminen. Tätä tarkoitusta varten oli jo ennen rouvasseuran perustamista ollut olemassa porvariston perustama pientenlastenkoulun johtokunta. Rouvasseuran tavoitteena oli yleisemminkin valvoa köyhien lasten hoitoa ja kasvatusta sekä yhdistyksen varojen salliessa järjestää töitä työttömille naisille. Seuran perustama koulu aloitti toimintansa jo perustamisvuonna, ja seuran oma lastenkoti avattiin vuonna 1875. Hämeenlinnan rouvasseuran toiminta lakkasi vuonna 1931.

Hämeenlinnan vapaaehtoinen palokunta piti perustavan kokouksensa 30. maaliskuuta 1873, jolloin 40 kaupunkilaisen voimin päätettiin perustaa vapaaehtoinen "palosammutus- ja korjausjoukkio" avuksi vakinaiselle palokunnalle. Palokunta aloitti heti ahkeran varojenkeruun oman palokaluston hankkimiseksi. Iltahuveja, arpajaisia ja keräyksiä järjestettiin, ja varoja alkoi kertyäkin. Ensimmäistä tulipaloaan uusi palokunta pääsi sammuttamaan syyskuussa 1873 Hämeensaaressa. Toimintansa keskukseksi palokunta rakennutti vuonna 1893 oman talon nykyisen Palokunnankadun varrelle. Hämeenlinnan vapaaehtoinen palokunta on Hämeenlinnan toiseksi vanhin edelleen toimiva yhdistys ja Suomen kahdeksanneksi vanhin edelleen toimiva vapaapalokunta. Hämeenlinnan vapaapalokunnan vaiheista on kirjoitettu useita historiikkeja, joista yksi on ohessa digitoituna.

Hämeenlinnan vanhimpiin edelleen toimiviin yhdistyksiin lukeutuu myös Hämeenlinnan eläinsuojelusseura, joka on perustettu vuonna 1875. Eläinsuojelusseura toimi aktiivisesti järjestämällä muun muassa esitelmätilaisuuksia ja julkaisemalla eläinsuojeluaiheisia valistuskirjasia. Se otti tehtäväkseen myös eläinrääkkäyksen torjunnan ja valvonnan. Perinteeksi muodostui seuran toukokuussa järjestämä Sylvia-juhla koululaisille. Juhlakulkue lähti torilta, ja varsinainen ohjelmallinen juhla pidettiin Kaupunginpuistossa. Yhdistys toimii edelleen, vaikka nimi onkin vaihtunut Hämeenlinnan eläinsuojeluyhdistykseksi. 

Hämeenlinnan raittiusseura sai alkunsa vuonna 1884, kun kaupungin "äärettömästä väkijuomaturmeluksesta" huolestuneet kansalaiset kutsuivat koolle kokouksen raittiusseuran perustamiseksi. Seura aloitti toimintansa 23 jäsenen voimin puheenjohtajanaan normaalilyseon lehtori Arvid Genetz. Enemmistö muistakin seuran jäsenistä oli opettajia sekä normaalilyseosta että kaupungin muista kouluista. Hämeenlinnan raittiusseura toimi Helsingin raittiuden ystävien alaosastona. Seura pyrki aktiivisesti vaikuttamaan kaupungin väkijuomaoloihin ja edistämään raittiusharrastusta järjestämällä iltamia, kursseja, esitelmätilaisuuksia ja raittiusjuhlia. Seura piti yllä myös raittiusravintolaa vuosisadan vaihteessa. Raittiusseuran painostuksesta kaupunki perusti raittiuslautakunnan valvomaan kaupungin alkoholioloja. Hämeenlinnan raittiusseura toimii edelleen samalla nimellä. 

Vuosisadan lopulla perustettiin vielä Hämeenlinnan nuorisoseura vuonna 1897. Nuorisoseuralla oli muun muassa oma lukutupa kaupungissa. Nuorisoseura lopetettiin valtiovallan määräyksestä vuonna 1903, jolloin osa sen jäsenistä siirtyi raittiusseuratyöhön.

Elinkeinotoimintaan liittyviä yhdistyksiä 

Ammattikuntien lopettaessa toimintansa kaupunkien käsityöläiset, kauppiaat ja teollisuudenharjoittajat velvoitettiin asetuksella perustamaan paikallisia yhdistyksiä huolehtimaan aiemmin ammattikunnille kuuluneista tehtävistä. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys perustettiin vuonna 1868. Yhdistyksen historiikki on digitoituna elinkeinot-teeman yhteydessä. Myös Hämeenlinnan kauppiasyhdistyksen perustaminen vuonna 1881 perustui asetuksen määräyksiin. Kauppiasyhdistykseen piti liittyä jokaisen kauppiaan, jolla oli liikkeessään palkattua työvoimaa. 

Kaupungin puhelinlaitoskin perustettiin alun perin yhdistyspohjalle, kun Hämeenlinnan telefooni-yhdistys aloitti toimintansa kaupungissa vuonna 1884. Yhdistysmuotoiseen hallintoon ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä, ja toimintaa varten perustettiin osakeyhtiö vuonna 1893.

Hämeenläänin metsästyseura perustettiin 24. tammikuuta 1873 nimellä Jaktföreningen i Tavastehus län. Seuran säännöt vahvistettiin senaatin talousosastolla samana vuonna. Metsästysseuran alueen oli tarkoitus kattaa alun perin koko lääni, mutta käytännössä toiminta rajoittui Hämeenlinnan seudulle. Metsästysseuran tavoitteena oli edistää hyödyllisen metsänriistan karttumista muun muassa vahingollisia petoeläimiä hävittämällä. Seuran jäseniä olivat myös maankuulu karhunkaataja Eerikki Heinäkangas Hauholta ja satoja petoeläimiä ampunut sääksmäkeläinen Kustaa Kokko. Seura järjesti kasvatusmielessä myös ampumaharjoituksia ja -kilpailuja. Hämeenlinnassa perustettiin myös ampumaseura vuonna 1875. Kun metsästysurheilu ja urheiluammunta olivat hyvin läheisiä toimintoja ja niiden harrastajissa oli samoja henkilöitä, metsästysseura ja ampumaseura päätettiin yhdistää vuonna 1876. Ampumaseura perustettiin uudelleen vasta 1963. Hämeenläänin metsästysseura toimii edelleen ja on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut metsästysseura ja vanhin hämeenlinnalainen edelleen samalla nimellä toimiva yhdistys. 

Hämeenläänin hevosystäväin yhdistys aloitti toimintansa vuonna 1869. Hevosystävät kirjasivat yhdistyksensä tarkoitukseksi "kannattaa harrastusta maamme hevoshoidon edistämisessä ja suomalaisen hevosrodun parantamisessa". Yhdistyksessä pidettiin tärkeänä myös hevosten lempeää kohtelua. Hevosystäväin yhdistys järjesti mm. kilpa-ajoja ja hevosnäyttelyitä.

Työväenliikkeen alku 

Hämeenlinnan vanhimpiin, edelleen samalla nimellä toimiviin yhdistyksiin kuuluu myös Hämeenlinnan työväenyhdistys, joka on perustettu vuonna 1888. Yhdistyksen tarkoituksena oli olla "yhdyssiteenä Hämeenlinnan asukasten kesken edistääkseen työväen parasta". Paikallisen työväenyhdistyksen perustajat olivat vapaamielisiä porvareita, niin sanottuja wrightiläisiä, mutta 1900-luvun alkuvuosina yhdistyksestä tuli Suomen sosialidemokraattisen puolueen puolueosasto. Työväenyhdistys piti yllä muun muassa kauppaliikkeitä ja vuonna 1903 aloittanutta Hämeenlinnan työväen näyttämöä, jonka toimintaa nykyisin jatkaa Hämeenlinnan kaupunginteatteri. Yhdistys harjoitti myös lainakirjasto- ja lukusalitoimintaa.

- Pirjo Lehtilä, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

---

Lähteet:
Aintila, Kaarlo (toim.), Hämeenlinnan raittiusseura 1884-1934. Muistoja ja vaiheita. Hämeenlinna 1934.
Böök, A. Th., Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1910-1915. Hämeenlinna 1915.
Hagman, Tyko, Kunnallis-historiallinen kertomus Hämeenlinnan kaupungista. Hämeenlinna 1900.
Hulkko, Marketta, Säätyläisrouvat köyhien lasten kaitsijoina 1840- ja 50-lukujen Suomessa. Hämeenlinnan Rouvasseuran perustamisvaiheet 1848-1856. Suomen historian pro gradu -tutkielma. Tampere 1994.
Markkola, Pirjo, Suomalaisten järjestäytyminen ompeluseuroista suojeluskuntiin. Teoksessa Suomalaisen arjen historia. Modernin Suomen synty. Porvoo 2007.
Viitaniemi, Jukka, Hämeenläänin metsästyseura on Suomen vanhin. Hämeen Sanomat 31.1.1998.

Yhdistykset