Rautatiekartat

Tiedostot

Muualla aiheesta

Rautatie Hämeeseen

Rautatieasema vuonna 1910Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakentamista oli esitetty kenraalikuvernöörille jo 1851, mutta suunnitelma jäi vielä siinä vaiheessa toteuttamatta muun muassa Krimin sodan valtiovallalta vaatiman huomion takia. Vuonna 1856 rautatieasia lähti uudelleen etenemään keisari Aleksanteri II:n aloitteesta. Senaatti teki päätöksen rautatien rakentamisesta jo 30. joulukuuta 1856, vaikka ajatus rautatiestä oli saanut osakseen myös runsaasti vastustusta. Kanavaliikenteen kehittämisellä oli omat innokkaat kannattajansa, ja esimerkiksi Helsingfors tidningarissa epäiltiin rautateitse matkustamisen herättävän työväessä ja maalaisissa kevytmielisyyttä ja pahoja tapoja.

Kenraalikuvernööri vahvisti Helsingin–Hämeenlinnan radan yksityiskohtaiset työpiirustukset vuonna 1857. Rautatieasemia 107 kilometrin pituisen reitin varrelle tuli seitsemän, ja niiden piirustukset laati lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt. Helsingin, Tikkurilan ja Hämeenlinnan asemarakennukset rakennettiin tiilestä. Järvenpään, Hyvinkään, Riihimäen ja Turengin asemat olivat puurakennuksia.

Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus avattiin 31. tammikuuta 1862. Ensimmäisen junan tuloa juhlittiin Hämeenlinnan asemalla maljoja juoden, ja sanomalehti Hämäläinen kirjoitti etusivullaan: "Hämeenlinnassa on tänäpänä ollut suuri riemu, ensimäinen tulihewonen Lemminkäinen tuli tänne kello 11 epp., tuoden seurassansa usiampia waunuja." Alkuaikoina Helsingin ja Hämeenlinnan välinen junamatka yhteen suuntaan kesti neljä tuntia ja neljäkymmentä minuuttia. Junalla pääsi Helsinkiin aluksi kolmesti viikossa, pari vuotta myöhemmin ajettiin jo päivittäin molempiin suuntiin.

- Pirjo Lehtilä, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Rautatiekartat