lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Kansalliskirjasto

Items in the Kansalliskirjasto Collection

Hämeenlinnan kiertokouluopettajaseminaarin albumi
Hämeenlinnan kaupunkiin aiotun pikku- eli kiertokouluseminaarin perustava kokous pidettiin 30. marraskuuta vuonna 1889. Perustettavan oppilaitoksen johtokunta valitsi yksimielisesti laitoksen johtajaksi kansakoulunopettaja J. H. Tuhkasen, jonka aloitteesta hanke oli alun perin lähtenyt liikkeelle. Tämä albumi kattaa seminaarin viisitoista ensimmäistä toimintavuotta ja sisältää mm. oppilasluettelot ja ryhmäkuvat tuona aikana seminaarista valmistuneista. Tuhkasen seminaari toimi Hämeenlinnassa vuoteen 1919, jolloin kaupunkiin perustettiin kaksivuotinen valtion ylläpitämä alkukouluopettajaseminaari.

Hämeenlinnan osote-kalenteri 1931–1932
Hämeenlinnan viides ja viimeinen osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1931, jolloin edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut kahdeksan vuotta. Tässä kalenterissa ei enää luetella kaupungin taloja omistajatietoineen niin kuin kaikissa aikaisemmissa kalentereissa. Henkilöluettelon lisäksi kalenteri sisältää ilmoittajien luettelon sekä luettelot virastoista ja kouluista sekä seuroista ja yhdistyksistä. Esipuheen mukaan henkilöiden osoitteet on poimittu vuoden 1931 henkikirjoista.

Hämeenlinnan osote-kalenteri 1915–1916
Hämeenlinnan kolmas (esipuheen mukaan toinen) osoitekalenteri ilmestyi vuonna 1915. Edellisen kalenterin ilmestymisestä oli kulunut tällä kertaa vain kaksi vuotta. Kalenterin alussa on jälleen luettelo kaupungin taloista ja talonomistajista sekä vuokratonteista ja niiden omistajista. Sen jälkeen seuraa varsinainen aakkosellinen osoiteluettelo, joka sisältää n. 3000 osoitetta. Hämeenlinnan liike- ja ammattiluettelon lisäksi luetellaan myös Riihimäen liikkeitä. Lisäksi kalenteri sisältää luettelot valtion, kunnan ja seurakunnan virastoista ja virkamiehistä sekä paikallisista seuroista ja yhdistyksistä. Pika-ajurien ja automobiilien taksat löytyvät osoitekalenterin loppupuolelta. Kauppaliikkeiden, pankkien ja muiden yritysten omat ilmoitukset on sijoitettu teoksen alkuun ja loppuun. Seuraavan kalenterin oli määrä ilmestyä jälleen kahden vuoden päästä, mutta sen ilmestyminen siirtyi vuoteen 1923.

Hämeenlinnan kaupungin kunnallis-kalenteri
Hämeenlinnan ensimmäisen kunnalliskalenterin toimitti lääninrahastonhoitaja, asessori Anders Leonard Petterson (1841–1905), joka toimi 1800-luvun lopulla monissa luottamustehtävissä Hämeenlinnassa, mm. valtuustossa vuosina 1883–1898. Kunnalliskalenteri on luettelo eri tehtävissä toimivista henkilöistä. Siinä luetellaan valtuuston ja mm. rahatoimikamarin ja vaivaishoitohallituksen jäsenet, mutta myös monien kaupungissa toimivien yhteisöjen ja järjestöjen, kuten raittiusseuran tai rouvasväenyhdistyksen, toimihenkilöt.

Pienet ja suuret
Hämeen-Hinttu eli hämeenlinnalainen kauppias Heikki Kekäläinen julkaisi omalla kustannuksellaan tämän 1800-luvun loppupuolen Hämeenlinnaan sijoittuvan tarinan. Alkuosassa kuvaillaan poikien leikkejä ja koulun aloitusta uudessa ja komeassa kansakoulurakennuksessa. Monia muitakin hämeenlinnalaisille tuttuja paikkoja ja rakennuksia mainitaan. Teoksen loppuosa on kaupungin lähistöllä sijaitsevan kartanon tyttären rakkaustarina. Epäonnistuneen avioliiton jälkeen Maini löytää vihdoin onnen lapsuudentoverinsa Sulon kanssa.

Lasten Kirja (3. p.)
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.

Lasten Kirja (2. p.)
Kansalliskirjaston Pelasta kirja -kampanjassa on digitoitu Juteinin aapisen eli Lasten Kirjan kolme ensimmäistä painosta. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1816, toinen vuonna 1819 ja kolmas vuonna 1826.

Kritik öfver Lånbokstäfverna uti Finska Språket
Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua lainakirjaimista suomen kielessä). Juteinin tuotantoa tutkineen Kuuno Talviojan mukaan hän halusi näillä kirjoituksillaan herättää sivistyneistössä suomen kielen harrastusta. Kirjasessaan Kritik öfver Lån-bokstäfverna uti Finska Språket Juteini tarkastelee suomen kieleen muista kielistä lainattujen kirjaimien käyttöä. B, c, d, f, g, x ja z olivat suomen kielessä lainakirjaimia ja siis enimmäkseen tarpeettomia kirjakielessäkin. Esimerkiksi d-kirjainta kuultiin puheessa Juteinin mukaan ainoastaan niissä Suomen maakunnissa, joissa kieli oli jo ehtinyt pilaantua. Juteini pilkkaakin suomen kielen lainakirjaimia ja jättää ne kaikki pois kirjaseen sisältyvässä runossaan Suomen Kielestä, elli Sana-Armeijan Kokous, Perustus-suomeksi.

Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten
Vuonna 1816 Jaakko Juteini toimitti painosta kaksi suorasanaista kirjoitelmaa ruotsin kielellä: Anmärkningar uti Finska Skaldekonsten (Muistutuksia suomalaiseen runotaitoon) ja Kritik öfver Lån-Bokstäfverna uti Finska Språket (Arvostelua lainakirjaimista suomen kielessä). Juteinin tuotantoa tutkineen Kuuno Talviojan mukaan hän halusi näillä kirjoituksillaan herättää sivistyneistössä suomen kielen harrastusta. Anmärkningar uti finska skaldekonsten on Juteinin yritys omaksi runousopiksi. Talvioja pitää teosta kuitenkin Juteinin tuotannossa vähäarvoisena, eikä se hänen mielestään ansaitse runousopin nimeä. Talviojan mukaan Juteini ei ollut tarpeeksi perehtynyt runousoppiin, minkä vuoksi teos sisältää suoranaisia virheitä.