lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Muut

Items in the Muut Collection

Joutsenlampi
Aulangon metsäpuiston kahdesta tekolammesta vanhempi on Joutsenlampi. Joutsenlampea rakennettiin kesällä 1885, jolloin sanomalehti Hämäläinen kuvaili Karlbergin kartanon alueella tapahtuvia uudistuksia näin: ”Suuria kaunistuksia on öwerstluutnantti Standertskjöld teettänyt omistamallansa Karlbergin tilalla kaupunkimme lähellä. Suuria aloja metsämaata on yhdistetty kartanon puistoon. Eräälle kohdalle korkealla mäellä on kaivettu pieni järwi ja siitä saatu multa lewitetty metsään, joka kuiwasta kankaasta pian on muuttuva kauniiksi puistoksi. Metsää harventamalla on kauniitä näköalojakin awattu. Ettei näitä kaunistuksia ole woitu aikaan saada ilman suuria kustannuksia on ymmärrettäwä.”

Granittitorni Aulangolla
Arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelema näkötorni valmistui Aulangonvuoren huipulle vuonna 1907. Samaan aikaan rakennettiin myös tornin luota alas rinnettä vievät kiviportaat ja karhuluola vuoren juurelle. Tornin toiselle puolelle valmistui metsänvartijan talo, jota myöhemmin laajennettiin kahvilaksi. Näkötornia oli tekemässä 300 miestä hevosineen.

Hämeenlinna - Kirkkokatu
Kauppias A. Gust. Skogster (1866–1952) rakennutti vuonna 1906 jugendtyylisen tavaratalon Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) ja Kirkkokadun (nykyisen Kirkkorinteen) kulmaan. Liikerakennuksen viereen Kirkkokadun puolelle valmistui puinen asuintalo kauppiaan perheelle. Molemmat rakennukset suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist. Osittain paanuvuorattua asuintaloa alettiin kaupungissa kutsua piparkakkutaloksi sen erikoisen ulkonäön perusteella. Kauppiasperheen entinen kotitalo kunnostettiin perusteellisesti 1980-luvulla purku-uhan väistyttyä. Vuodesta 1987 lähtien siinä on toiminut ravintola Piparkakkutalo.
Piparkakkutalon paikalla sijainneessa talossa asui lapsuudessaan, vuosina 1855–1866 taiteilija Albert Edelfelt, jonka isä toimi tuolloin Hämeen läänin lääninarkkitehtina. Rakennuksen seinässä on nykyään Edelfeltin muistolaatta.

Hämeenlinna. Aulangon vuorelta
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti 1850-luvulla ajotien Sairiosta Aulangonniemeen. Niemen raivaamista puistoalueeksi aloiteltiin jo Rehbinderin aikana. Työ jäi kuitenkin Rehbinderiltä kesken, kun hän erosi virastaan vuonna 1863. Puistotyöt jatkuivat eversti Standertskjöldin tultua Karlbergin ja Aulangon omistajaksi 1880-luvulla. Aulangonjärven rantapuistoon tehtiin polkuja, jotka kiersivät keskellä olevaa pientä hiekkakenttää. Polkujen välissä oli istutuksia ja nurmikenttiä ja varsinkin rannan puolella harvaa puustoa. Postikortti on kuvattu vuosisadan vaihteen tienoilla, jolloin portaita Aulangonvuorelta alas puistoon ei vielä ollut rakennettu. Näkötorni, rinteen kiviportaat ja Karhuluola valmistuivat vuonna 1907.

Suomen ensimmäinen henkilöliikenteelle tarkoitettu ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Yleisradion Elävän arkiston dramatisoitu lyhytfilmi rautateiden alkuvaiheista Suomessa.

Kertomus Aulangon ritarista julkaistiin jatkokertomuksena Hämäläinen-sanomalehdessä vuonna 1863. Kertomus perustuu ilmeisesti paikkakunnalla tunnettuun kansantarinaan. Tapahtumat sijoittuvat 1400-luvun lopulle, jolloin venäläiset ryöstivät Hämettä. Ritari Iivari Klaunpoika ja Maunu Kalpanen ovat rakastuneet samaan Elina-neitoon Katumaanjärven rannalta. Ritari yrittää petoksella päästä eroon kilpakosijastaan, mutta joutuu yhdessä Elinan kanssa venääläisten vangiksi. Mäskälän Matin avulla Maunu pelastaa Elinan vankeudesta ja petollinen ritari syöstään Aulanginvuorelta alas. Kertomus on digitoituna Wikiaineistossa.

Hanna Karti selvittelee pro gradu -tutkielmassaan Hämeen linnan palkollisten ja käsityöläisten määrän muutosta Ruotsin ja Venäjän välisen sodan aikana 1500-luvun loppupuolella. Tampereen yliopiston tutkielmatietokanta.

Kaksi uutta ja kaunista laulua kuuluisasta karkurista Matti Haapaojasta. Ensimmäinen: Matti meni karkuun Kakolasta. Toinen: Matti joutui kiinni Hämeenlinnassa
Suomen 1800-luvun kuuluisin suurrikollinen ja murhamies Matti Haapoja karkasi neljä kertaa Kakolan vankilasta. Tämä arkkiveisu kertoo paosta, joka päättyi kiinnijäämiseen Hämeenlinnassa talvimarkkinoiden aikaan. Arkkiveisu on painettu Tampereella Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa.