lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Suomalainen kirjakauppa

Items in the Suomalainen kirjakauppa Collection

Hämeenlinnan messut 18.6.–25.6.1939
Hämeenlinnan kaupunki vietti vuonna 1939 perustamisensa 300-vuotisjuhlaa. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys järjesti saman vuoden kesäkuussa kahdeksanpäiväiset messut, joilla kaikki paikkakunnan ”huomatuimmat” liikkeet esittelivät palveluitaan ja tuotteitaan. Messujen tarkoitus oli ”antaa Hämeenlinnan elpyvälle käsityö- ja teollisuusliikkeelle uutta virikettä tuotannon kehittämiseen ja laajentamiseen ja ennen kaikkea kiinnittää suuren yleisön huomio paikkakunnan tuottajien kykyyn tarjota tarvitsijoille kunnollista tavaraa”. Messupaikkana toimi edellisenä vuonna valmistunut Keskuskansakoulun rakennus Lukiokadun varrella. Messuluettelo sisältää näytteilleasettajien luettelon lisäksi paljon ilmoituksia sekä laajan katsauksen Hämeenlinnan liike-elämän, teollisuuden ja rakennustoiminnan historiaan kaupungin perustamisesta alkaen. Messujulkaisussa kerrotaan myös ensimmäisistä käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen järjestämistä messuista vuonna 1933.

Onnentemppeli
Kiinalaisvaikutteinen Onnentemppeli Aulangon puistossa on rakennettu tiilistä kivisen kummun päälle. Ikkunoita reunustavat luonnonkivet ja katto on tehty tummista paanuista. Alun perin ikkunoita koristivat lasimaalaukset. Kivikasan toisella puolella temppelille veivät puiset portaat. Onnentemppelin seinässä on kirjoitus: "Onneen ei kuljeta jokamiehen vaellettavia valtateitä, eikä matka sinne ole helppo, vaan jokaisen on omia teitään vaivojansa säästämättä sinne pyrittävä."

Karlbergin kartanon rantapuisto
Signe Brander kuvasi Karlbergin kartanon rantapuiston yläviistosta varmaankin kartanon itäpäädyn tornista vuonna 1912. Rannassa näkyy kartanon venelaituri ja toisen laiturin päässä sijaitseva uimahuone. Kuvan keskellä olevan ison visakoivun taakse jää kivinen lemmenluola, jonka molemmin puolin polut kaartuvat kohti rantaa. Luolan takana on puinen, hevosenkengän muotoinen penkki. Kuvan taustalla vasemmalla häämöttää Hämeen linnan siluetti. Juna on ilmeisesti juuri ylittänyt vanhan rautatiesillan, joka peittyy osittain savuun.

Keinusaari
Kevättulva on vallannut myös Keinusaaren ja lähes peittänyt Pikkujärven ja Vanajaveden välisen alueen veden alle. Vasemmalla Keinusaaren puoleisella rannalla näkyy kruununmakasiinin kattoa, kaupungin pesuhuone ja molemmat Pinellan huvilat.

Hämeenlinna  K-O-P.
Kansallisosakepankin punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1915 torin alakulmaan. Kansallisromanttista tyyliä edustava pankkitalo on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema. Pankkitalon pohjoispäässä oli kaksi liikehuoneistoa ja yläkerroksissa asunto- ja toimistotiloja. Vuonna 1908 perustettu Suomalainen kirjakauppa muutti pankkitalon päätyyn vuonna 1915. Toripuiston suihkulähteen ja puiden takana häämöttää Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin vuonna 1929 valmistunut pankkitalo.

Luth. Ev. Yhdistyksen rukoushuone
Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys perustettiin vuonna 1873. Evankelinen liike sai kannattajia myös Hämeenlinnassa, jossa aluksi kokoonnuttiin yksityiskodeissa. Vuosisadan alussa paikallinen yhdistys rakennutti kuitenkin oman rukoushuoneen Lukiokadun alkupäähän kauppias A. Karenilta ostetulle tontille. Arkkitehti Henrik Helinin suunnittelema puurakennus vihittiin käyttöön vuonna 1902. Tontilla sijaitsi lisäksi Karenin perheen asuinrakennus Lukiokadun ja Rantakadun kulmassa. Sekä rukoushuone että asuinrakennus purettiin vuonna 1960 ja paikalle rakennettiin nykyinen Luther-talo asuinkerrostalon yhteyteen.

Postitalo
Kuvan empiretyylinen kivirakennus toimi vuosina 1890–1953 Hämeenlinnan pääpostina. Talo oli alun perin suunniteltu Hämeenlinnan yläalkeiskouluksi, ja se valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846 intendentinkonttorin piirustusten mukaan. Koulun suunnittelutyö pohjautui E. B. Lohrmannin vuonna 1844 tekemiin yläalkeiskoulusuunnitelmiin. Ennen lyseotalon valmistumista, vuosina 1873–1887, entisessä yläalkeiskoulussa opiskelivat normaalilyseolaiset. Rakennuksen muuttamisen postitaloksi suunnitteli lääninarkkitehti Alfred Caween. Itse postikonttori oli talon eteläpäässä, pohjoispäässä oli konttorinjohtajan asunto. Postin lähdön jälkeen rakennus on ollut virastokäytössä.

Aulanko
Tammikuussa 1928 tulipalossa tuhoutuneen Karlbergin päärakennuksen paikalle rakennettiin nopeassa tahdissa klassistinen ja hyvin maisemaan sopiva puinen ravintola-hotelli, joka avattiin jo vuoden 1928 kesäkuussa. Rakennus oli arkkitehti Matti Välikankaan suunnittelema, samoin kuin kuvassa näkyvä vuonna 1933 valmistunut ravintolan laajennusosa, puolipyöreä ruokasali rakennuksen länsipäässä. Kuvassa näkyy myös ravintolan edustapuistoa, jossa on Standertskjöldin ajalta peräisin oleva suihkulähde. Puiston istutukset olivat yksinkertaisemmat kuin everstin aikana, mutta puistoa hoidettiin edelleen huolellisesti. Ruukuissa kasvatettiin kesäisin palmuja, agaveja ja kaktuksia ja nurmikentillä oli runsaita kukkaistutuksia. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Karlbergin kartanon koristeellinen kylpylaitos eli eversti Standertskjöldin aikana rakennettu saunarakennus.

Hämeenlinna - Alakansakouluseminaari
Opettajankoulutus alkoi Hämeenlinnassa jo vuonna 1890, jolloin J. H. Tuhkanen perusti kaupunkiin yksityisen kiertokouluseminaarin. Tarkastaja Aukusti Salo suositteli vuoden 1919 alussa Hämeenlinnaa alkukouluseminaarin paikaksi. Kaupunki tarjosi oppilaitokselle keväällä 1919 aluksi vuokratiloja Gaddin talosta ja lahjoitti seminaarille tontin Kaurialasta omaa rakennusta varten. Lahjoitustontille Erottajakadun ja nykyisen Seminaarinkadun kulmaan valmistui vuonna 1930 ajanmukainen koulutalo, joka vihittiin käyttöön samana vuonna. Klassisistisen rakennuksen suunnittelivat vuonna 1928 Yleisten rakennusten ylihallituksessa Y. Sadeniemi, Hj. Åberg ja E. Schroderus. Rakennusta laajennettiin 1950-luvulla arkkitehti Elsa Arokallion suunnitelman mukaan. Opettajankoulutus jatkui rakennuksessa ja sen laajennusosissa aina vuoteen 2012 asti. Nykyään vanhan seminaarin rakennuksissa toimii Seminaarin koulu.

Hämeenlinna - Linnan kaivanto
Hämeen linnan ympärille rakennettiin 1770-luvulla kivetty vallihauta, joka yhdistettiin molemmista päistään Vanajaveteen. Vallihaudan rakentaminen liittyi Axel Magnus von Arbinin laatimaan Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaan, jonka tarkoitus oli muuttaa keskiaikainen linna bastionilinnoitukseksi. Työt aloitettiin vallihautojen rakentamisella ja maavallien kunnostamisella. Postikorttikuvassa näkyy "kaivantoa" lähellä sisääntuloporttia linnan eteläpuolella. Vallihaudat ympäröivät edelleen kunnostettuina Hämeen vanhaa linnaa. Puiden takana on Hämeen lääninvankilan rakennus, nykyinen Vankilamuseo.