lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry.

Items in the Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry. Collection

Hämeenlinna - Raatihuone - Kirkko - Aulanko
A. Alopaeuksen kirjakauppa toimi Hämeenlinnassa vuodesta 1888 maaliskuuhun 1900. Alopaeus julkaisi omalla kustannuksellaan myös postikortteja. Tässä piirretyssä sommitelmakortissa on kuvattuna kaupungin tärkeimmät nähtävyydet 1800-luvun lopussa: Raatihuone, kirkko ja Aulanko. Raatihuoneen katolla liehuu Venäjän lippu. Keskimmäisessä pikkukuvassa on näkymä idästä Vanajaveden yli kohti keskustaa. Kortin piirtäjä on ruotsalaistaiteilija Anna Palm (1859-1924).

Tavastehus år 1710
Ruotsissa painetussa postikortissa on kuva-aiheena Hämeen linna. Kuva on peräisin 1700-luvun alun ruotsalaisesta suurteoksesta Suecia Antiqua et Hodierna. Teos sisältää Erik Dahlbergin piirrosten pohjalta tehtyjä kuparikaiverruskuvia 1600-luvun Ruotsista, myös Suomen puolelta mm. juuri Hämeen linnasta. Vuonna 1639 perustettu Hämeenlinnan kaupunki sijaitsi 1770-luvulle asti linnan pohjoispuolella. Hämeen linna sai nykyisen asunsa 1700-luvun aikana oltuaan isonvihan aikana venäläisten hallinnassa. Sodan jälkeen Hämeen linnasta tehtiin Suomen armeijan päävarikko. Päälinnassa toimi siihen aikaan viljavarasto, ja armeijan käyttöön rakennettiin kruununleipomo. Tornien välisiä siipiosia korotettiin, jolloin etelä- ja itätornit jäivät kattorakennelmien alle. Seuraavat korjaustyöt tehtiin kuningas Kustaa III:n aikana 1770-luvulla, jolloin linnaa alettiin kehittää linnoituksena.Tällöin rakennettiin päävartio, läntinen kehämuurirakennus ja linnan ympärille tehtiin vallit ja vallihaudat.

Hämeenlinna -  Vaakuna
Hämeenlinnan kaupungin vaakunan täsmällinen ulkoasu oli vakiintumaton aina vuoteen 1956 asti, jolloin otettiin käyttöön kaupungin nykyinen, Gustaf von Numersin suunnittelema vaakuna. Vanhemmissakin versioissa on aiheina Hämeen linna ja Vanajavesi sekä useimmiten linnan tornien välissä auringonkasvot. Tämän postikortin vaakunassa auringon tilalla on kuitenkin punainen tähti.

Kuivasilta ja Myllymäki
Kabinettikuvassa on näkymä Hämeenlinnan keskustan länsilaidalta Kuivansillan yli kohti Myllymäkeä. Kuvan taustalla näkyy vuosien 1881–1883 välisenä aikana rakennettuja Suomen kasarmien puurakennuksia Läntisen viertotien (nykyisen Turuntien) eteläpuolella. Myllymäen päällä on vielä mylläri Sirénin vuonna 1883 rakennuttama hollantilaistyylinen tuulimylly, joka purettiin vuonna 1891. Sillan kaupungin puoleisessa päässä seisoo sotilasasuinen nuori mies, luultavasti kaupungissa vuosina 1881–1901 toimineen Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan sotilas. Mylläri Sirénin poika Akseli Salokannel kuvailee 1880-luvun Kuivansillan tienoita seuraavasti: "Pikkutorin puistosta laskeuduttiin melko jyrkkää myötälettä ns. Kuivallesillalle, 'Silta' oli jonkin verran pengerretty, joten se kohosi sivuilla olevasta, vesiperäisestä suosta metrin verran. Sillan alitse oli kaivettu leveä oja , 'karnaali', joka kaartaen jatkui pohjoiseen päätyen linnan ja kaupungin välillä Vanajaveteen. Sillan molemmin puolin oli maaherra Rehbinderin aikana istutettuja piilipuita, jotka tuuhealatvaisina kohosivat taivasta kohti. Sillan sivuilla oli matala, punaiseksi maalattu, pylväisiin kiinittetty parru, jota me pojat koulumatkoilla käytimme punnerruspuuna."

Aulangon tekosaarten kioski
Eversti Hugo Standertskjöldin aikana Aulangon puistoon kaivettiin kaksi lampea ja niistä kertyneestä irtomaasta tehtiin Mäntykärkeen Vanajaveden rannan lähelle kaksi tekosaarta. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa tekosaarille johtavaa siltaa. Tekosaarten kohdalle rakennettiin 1930-luvulla funkkistyylinen kioski. Kioskin lähellä oli uimaranta ja pukeutumiskoppeja uimareita varten. Täällä Mäntykärjen pohjoiskulmassa sijaitsi everstin aikana yksi Aulangon lukuisista huvimajoista.

Hämeenlinna - Laivaranta ja Rantapuisto
Hämeenlinnan Rantapuistoa alettiin kaunistaa istutuksilla vuonna 1889 kaupunginlääkäri Carl Henrik Bartramin aloitteesta. Vuonna 1904 perustettu ja lehtori A. Th. Böökin johtama puistovaliokunta täydensi puiston istutuksia mm. tilaamalla ulkomailta asti koristepensaita ja -kasveja. Koululaisia varten lehtori Böök varusti puiston kasvit nimilapuilla, mutta ilkivallan vuoksi nimilapuista oli pian pakko luopua. Sisävesiliikenne Hämeenlinnan laivasatamasta koki uuden nousukauden 1900-luvun alussa. Matkustajalaivat pysähtyivät Rantapuiston laituriin, tavaraa lastattiin myös Sairion puoleisella rannalla. Hämeenlinnan satamassa ei juuri palveluja ollut, ennen kuin vuonna 1911 Rantapuiston laivarantaan rakennettiin satamakonttori, tavarasuoja ja vesimyymälä. Kuvassa näkyy myös kaupungin yleinen kaivo nykyisen Hallituskadun kohdalla ja yleinen pyykkihuone Birger Jaarlin kadun alkupäässä.

Hämeenlinna - Katumajärven rantapuisto
Katumajärven ympäristö kuului 1900-luvun alkupuolella vielä Vanajan kuntaan. Jo 1800-luvun lopulla Katumajärven rannoille alkoi muodostua huvila-asutusta. Pitkälläniemellä on kaksi vanhaa huvilaa, Koivisto ja Hongisto. Koivisto on ilmeisesti 1870-luvulta ja Hongisto 1880-luvulta. Lehtori Edvard Palander osti Hongiston huvilan 1889. Ensimmäisen rantahuvilan Paavolan alueelle rakennutti kaupunginlääkäri Karl von Fieandt vuonna 1899.

Katumajärvi Manteren vuorelta
Katumajärven rannalla Mantereenvuorella oli 1900-luvun alkuvuosina hieno näköalapaikka. Vasemmalla näkyy Tuomarinsaari ja kuvan keskelle oikealta ulottuu Pitkäniemi. Kortissa on käsinkirjoitettu teksti: Tämän valokuvan on Ipi itse ottanut. Ipi oli Valborg von Fieandtin lempinimi. Hänen isänsä kaupunginlääkäri Karl von Fieandt rakennutti Onnela-nimisen huvilan Katumajärven rantaan Paavolankulmalle vuonna 1899.

Katumajärvi, Niemelän torppa
Niemelän torppa sijaitsi Mäskälän Paavolassa Katumajärven itäpuolella. Paavola kuului osana Katisten kartanoon. Niemelän torpan rakennusryhmä oli rakennettu perinteiseen länsisuomalaiseen umpipihamalliin. Torppa tyhjeni asukkaistaan vuonna 1907. Vuonna 1933 tontin osti lehtori Sigrid Dahlström ja hän rakennutti sille Niemelän kesähuvilan. Kuvan taustalla oikeassa reunassa näkyvät Tuomarinsaari ja Mantereenlinna.

Aulanko - Katajisto
Katajiston kartano on rakennettu 1800-luvun alkupuolella ratsutilan päärakennukseksi. Aulangon perustaja eversti Hugo Standertskjöldin sai kartanon omistukseensa 1880-luvulla. Standertskjöldin aikana rakennuksessa oli lähinnä majoitustiloja everstin vieraille. Katajisto oli matkailijoiden käytössä myös everstin ajan jälkeen. Kartanon toinen kerros tuhoutui tulipalossa talvella 1949. Toista kerrosta ei koskaan rakennettu uudelleen, koska rakennus piti korjata kiireesti vuoden 1952 olympialaisten viisiottelijoiden majoitustilaksi. Nykyään rakennuksessa toimii ravintola Aulangon Kievari.