lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Hämeenlinnan rouvasseuran talo (Kaivokadun päiväkoti, Birger Jaarlin katu 35)

Kaivokadun ja Birger Jaarlin kadun kulmatontilla sijaitsevan rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1859. Hämeenlinnan rouvasväen seura rakennutti tämän ”koulukartanon” kauppias Mikael Feodor Balkoffin lahjoittamalle tontille. Alkuperäisen rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadun puolella ja julkisivu Kaivokadulle päin. Rouvasseuran taloa laajennettiin vuonna 1895 oheisen piirustuksen mukaisesti liittämällä siihen Birger Jaarlin kadun suuntainen lisäosa. Lisäksi vanhaa osaa levennettiin lännen puolelta avokuistilla ja pesutupahuoneella. Hirsirunkoisesta talosta tuli näin L:n muotoinen, pitkä ja matala, mittasuhteiltaan empiretyylinen, mutta myös nikkarityylistä vaikutteita saanut rakennus. Empireä edustavat mm. ikkunatyyppi ja rakennuksen pilasterijärjestelmä. Räystään aluskonsolit taas ovat nikkarityyliset. Laajennetun rakennuksen pinta-ala on 430 neliömetriä. Myös ullakkokerroksessa on huoneita, joita käytettiin asuntopulan aikana lastentarhan henkilökunnan asuntoina. Pihassa oli myös erillinen pakarirakennus pyykinpesua ja ruoanvalmistusta varten.
Talon alkuaikoina rouvasseura piti talossaan köyhille tyttölapsille tarkoitettua pientenlastenkoulua. Vuonna 1856 perustettu koulu toimi ennen oman rakennuksen valmistumista ajuri Nyströmiltä vuokratuissa huoneissa. Uuden talon suurta salia seura vuokrasi erilaisia tilaisuuksia varten tuloja saadakseen. Pientenlastenkoulun ensimmäisenä opettajana mainitaan mamselli Eva Carolina Perden. Aluksi koulussa opetettiin uskontoa, käsitöitä ja päässälaskua, myöhemmin opetusohjelma laajeni käsittämään myös sisälukua, laskentoa, kirjoitusta, maantietoa ja luonnontietoa. Mamselli Perden hoiti opettajan toimensa ohella myös vuonna 1861 perustettua lainakirjastoa, joka alkuaikoinaan toimi samassa talossa. Rouvasseuran taloon sijoittui parin ensimmäisen toimintavuotensa ajaksi myös vastaperustettu Fredrika Wetterhoffin työkoulu vuonna 1885. Rouvasväen seura luopui omasta koulustaan ja jätti sen vastaperustetun kansakoulun johtokunnan hoitoon vuonna 1871, jolloin kansakoulun ylempi tyttökoulu sijoitettiin seuran omistamaan rakennukseen. Vuonna 1875 rouvasseura perusti orpokodin, jota pidettiin aluksi vuokrahuoneistossa, koska seuran omassa talossa toimi edelleen kaupungin kansakoulu. Kaupungin valtuusmiesten vastustuksesta huolimatta rouvasseura sai oikeuden päätöksellä talonsa taas omaan käyttöönsä pari vuotta myöhemmin, jolloin lastenkoti siirtyi sinne. Lastenkodin yhteydessä toimi jonkin aikaa myös lastenseimi, johon äidit voivat jättää pienet lapsensa päivätyönsä ajaksi 30 pennin päiväkorvausta vastaan. Vuosina 1884–1897 seura ylläpiti myös ns. kerjäläiskotia eli työkoulua kuljeskeleville lapsille. Työkodin tarkoitus oli pitää lapset pois kaduilta kerjäämästä. Lapset saivat opetusta erityisesti käsitöissä, mutta myös tavallisissa kouluaineissa, ja heille tarjottiin myös kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Rouvasseura ryhtyi myös välittämään töitä köyhille naisille. Kaupunki lopetti kuitenkin avustuksensa tälle toiminnalle, kun sen katsottiin houkuttelevan köyhää väkeä maaseudulta kaupunkiin. Seuran hyväntekeväisyystyö kuitenkin jatkui. Köyhille myytiin edullisesti kylminä talvikausina puita, joita oli ostettu myyjäisten ja arpajaisten tuotoilla. Kaupungin vähäosaiset saivat myös pieniä raha-avustuksia joululahjoiksi. Vuonna 1897 toiminta laajeni vielä sopankeittolaitoksella, josta varattomat kaupunkilaiset saivat ostaa ”hyvää ja sopivaa keittoruokaa” 10 pennin litrahinnalla. Ompelukoulukin perustettiin vuonna 1902.
Rouvasseuran lastenkoti toimi talossa aina vuoteen 1931 asti, jolloin seura lopetti toimintansa ja luovutti omaisuutensa Hämeenlinnan sisälähetysseuralle. Sisälähetysseura myi talon edelleen Hämeenlinnan kaupungille, joka perusti siihen kunnallisen lastenkodin ja kansanlastentarhan. Kunnallinen lastentarha oli aloittanut toimintansa jo v. 1928 Kaurialassa osoitteessa Armas Launiksen katu 1, ja sieltä se muutti korjaustöiden valmistuttua Kaivokadulle 1.9.1931. Rakennuksen korjaus- ja muutostyöt suunnitteli arkkitehti A. Kahma. Talon pihanpuoleisessa osassa toimi lastenkoti ja kadunpuoleisessa osassa 50-paikkainen puolipäiväinen lastentarha. Yhteinen keittiö sijaitsi talon keskellä. Talvisodan sytyttyä lastentarhan toiminta keskeytyi ja sen tiloissa toimi Hämeenlinnan sotilaslääni. Kaupungin lastenkoti muutti pois talosta vuonna 1946, jolloin siltä vapautuneisiin tiloihin perustettiin 23-paikkainen lastenseimi. Enimmillään Kaivokadun lastentalossa oli koko- ja puolipäiväosastoilla hoidossa 113 lasta. Entinen rouvasseuran talo on ollut koko olemassaolonsa ajan lasten käytössä ja edelleenkin siinä toimii Kaivokadun päiväkoti, kaupungin vanhin päiväkoti.


Nimeke

Hämeenlinnan rouvasseuran talo (Kaivokadun päiväkoti, Birger Jaarlin katu 35)

Muu nimeke

Piirustus lisärakennusta varten lastenkodin tontille No 68, korttelissa 17 Hämeenlinnassa

Julkaisuaika

1895

Kieli

fi

Laji

Säilytyspaikka

Hämeenlinnan maakunta-arkisto

Julkaisija

Hämeenlinnan maakunta-arkisto

Huomautus

Hämeenlinnan maakunta-arkiston digitoimia purettujen rakennusten piirustuksia Hämeenlinnan maistraatin arkistosta. Huom! Rakennusta ei ole purettu.

Lähteet

Hulkko, Marketta, Säätyläisrouvat köyhien lasten kaitsijoina 1840- ja 50-lukujen Suomessa : Hämeenlinnan rouvasseuran perustamisvaiheet 1848–1856. Tampere 1995.
Kaivokadun lastentalo (moniste). Hämeenlinna [198?]
Poutanen, Pirjo, Syli lapselle. Hämeenlinna 2008.
Valkonen, Lea, Kaivokadun päiväkodin historiaa (moniste). Hämeenlinna [198?].

Kokoelma