lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 5)

Hämeenlinnan höyrysaha aloitti toimintansa 1873. Saha siirtyi 1890-luvulla August Eklöfin haltuun. Sahalla oli Eklöfin aikana parhaimmillaan yli kaksisataa työntekijää, joista osa asui läheisen Sahanmäen asuinkasarmeissa. Sahanmäen rakennuksia näkyy takana vasemmalla metsänreunassa. Hämeenlinnan höyrysahalla oli myös oma sähkölaitos, laivatelakka, kaksi hinaaja-höyrylaivaa, tukinnostokone ja omaa rautatietä. Kuvan taustalla näkyy Hämeenlinnan asemarakennuksen torni. Vanha asemarakennus tuhoutui kansalaissodan loppuvaiheessa vuonna 1918.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1917

Hämeenlinnan höyrysaha aloitti toimintansa Vanajaveden itärannalla vuonna 1873 paikalla, joka nykyään tunnetaan Varikonniemenä. Vanhempia nimityksiä tälle Hämeen linnaa vastapäätä sijaitsevalle alueelle ovat mm. Hätilänniemi, Linnanniemi ja Sahanniemi. Höyrysaha siirtyi 1890-luvulla August Eklöfin haltuun. Sahalla oli Eklöfin aikana parhaimmillaan yli kaksisataa työntekijää, joista osa asui läheisen Sahanmäen asuinkasarmeissa. Sahanmäen rakennuksia näkyy metsänreunassa kuvan taustalla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinnaan vuonna 1895 perustettu Verkatehdas laajeni vaatimattoman alun jälkeen kaupungin suurimmaksi työnantajaksi, jonka palkkalistoilla oli parhaimmillaan jopa 1300 työntekijää. Postikorttikuvassa on vasemmalla alueen vanhin tehdasrakennus eli kutomo. Oikealla näkyy vuonna 1907 valmistunut konttorirakennus. Verkatehtaan toiminta Hämeenlinnassa päättyi vuonna 1963. Nykyään alueella toimii kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas, jonka avajaisia vietettiin kesällä 2007.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

K. J. Tuominen valmisti Tuuloksessa ajelukärryjä.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1937
Tekijä:
K. J. Tuominen

Vanajaveden itärannalla näkyy Sotilassäilyke osakeyhtiön (myöhemmin Mensa oy) tehdaskiinteistö, joka rakennettiin pikavauhtia syksyllä 1926 arkkitehti Yngve Lagerbladin piirustusten mukaisesti. Tehdas oli yksikerroksinen tiilirakennus, jonka Vanajaveden rannan suuntainen osa sisälsi kolme suurta tehdassalia ja oli 87,5 metriä pitkä. Tehtaan eteläpäässä oli kaksikerroksinen höyryvoimalaitos savupiippuinen ja pannuhuoneineen ja höyrysahan puoleisessa päässä puinen pukuhuone. Valkoinen rakennus oikealla on Rautatiehotelli, joka myöhemmin tuli tunnetuksi nimellä Matkustajakoti Vanaja. Talo valmistui kolmen perheen asuintaloksi vuonna 1929 arkkitehti Arvo Hännisen laatiman suunnitelman mukaan. Rakennuttajana oli asunto-osakeyhtiö Posse, johon kuuluivat Hämeenlinnan pormestari August Kaulén, maanmittausinsinööri Leonard Sara ja varatuomari Yrjö Sandelin. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat alusta lähtien Rautatiehotellin majoitus- ja ravintolatilat, jotka…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1928
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2