lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 4)

Venäjän vallana aikana Suomessa oli vuosina 1881–1901 asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Hämeenlinnassa Suomen kasarmien alueella toimi tällöin Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona. Suomalaisen sotaväen virkakielenä oli ruotsi, opetuskielenä suomi ja komentokielenä venäjä. Hämeenlinnassa painetuissa Sotilaan säännöissä vuodelta 1884 luetellaan alipäällystön ja sotilaiden velvollisuudet ja annetaan määräyksiä mm. sotilaiden "kunnian teosta". Säännöt sisältävät myös venäjänkielisten komentojen ja lukusanojen käännökset suomen kielelle.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1884

Vuonna 1880 annettu terveydenhoitoasetus velvoitti kunnat pitämään silmällä terveyden- ja sairaanhoitoa, terveydenhoidosta annettujen asetusten noudattamista ja myös yleistä puhtaanapitoa. Hauhon pitäjässäkin yleinen terveydenhoito ja sen valvonta oli asetuksen määräysten mukaisesti kunnallislautakunnan asiana. Kunnallislautakunnan asiantuntemus terveysasioissa oli maalaiskunnissa yleensä vähäistä, joten asetus määräsi myös, että terveydenhoitoa koskevia asioita käsiteltäessä oli piiri- tai kunnanlääkärillä ja kirkkoherralla oikeus olla läsnä kunnallislautakunnan kokouksissa. Hauholla kunnallislautakunnan alaisuudessa toimi rakennus- ja terveydenhoitolautakunta, johon valittiin jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten tuli olla ”rakennusjärjestystä ja terveydenhoitoa harrastavia, kokeneita ja ymmärtäväisiä miehiä”. Hauho oli jaettu piireihin, joihin nimettiin ”katsantomies” valvomaan käytännössä terveysoloja omassa piirissään…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1895

"Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollinen Asetus, koskien terveydenhoitoa Suomessa" astui voimaan 1.7.1880. Kaupungeissa oli nimettävä terveydenhoitolautakunta ja vahvistettava terveydenhoitojärjestys. Maaseudulla terveydenhoidon valvonta ja toimeenpano kuului kunnallislautakunnalle. Hämeen läänin kuvernööri vaati 1800-luvun lopulla myös maaseudun kuntia laatimaan ehdotuksen terveydenhoitojärjestykseksi, joka kuvernöörin oli vielä vahvistettava. Hattulan kunnan terveydenhoito-järjestelmän ensimmäisessä luvussa käsitellään yleisen terveydenhuollon valvontaa, joka siis Hattulassakin oli asetuksen mukaisesti kunnallislautakunnan vastuulla. Kunnallislautakunnan avuksi valittiin jokaisesta kyläkunnasta kylän suuruuden mukaan yksi tai useampi tarkastusmies kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tarkastusmiesten tehtävänä oli valvoa käytännössä oman kylänsä terveysoloja, esim. seurata tartuntatautitilannetta omalla alueellaan, ja raportoida toimistaan ja…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1896

Uusi köyhäinhoitolaki astui voimaan Suomessa 1.6.1922. Vanajan kunnan köyhäinhoitosääntö uudistettiin samana vuonna, ja maaherra vahvisti uudet säännöt tammikuussa 1923. Vastuu Vanajan kunnan köyhäinhoidosta kuului valtuuston valitsemalle köyhäinhoitolautakunnalle. Kunnalliskodin valvonnasta taas vastasi lautakunnan nimittämä kolmijäseninen johtokunta. Vanajan kunta oli jaettu kuuteen köyhäinhoitopiiriin, joissa käytännön toimista vastasivat ns. piirimiehet. Julkiset hoidolleantokokoukset eli entiset vaivaishuutokaupat olivat uusien sääntöjen mukaan ehdottomasti kiellettyjä. Köyhäinhoidon piirimiehiä opastettiin muutenkin jo 1920-luvulla ”osoittamaan inhimillistä osanottoa puutteenalaista kohtaan, kiinnittäen huomiota paitsi hetkellisen hädän lievittämiseen myöskin köyhyyden ja kurjuuden syiden ehkäisemiseen”.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2