lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 6)

Kansanvalistusseuran julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen alkuosa käsittelee Hämettä kokonaisuutena, mm. historiaa, luontoa, elinkeinoja ja hämäläistä kansanluonnetta. Loppuosassa kirjoittaja kutsuu lukijan mukaan matkalle Hämeen maakunnan eri osiin. Kierrokselle lähdetään ”maakunnan vanhasta pääpaikasta, Hämeen linnasta, joka pitkät ajat on ollut maakunnan yhteiskunnallisen, henkisen ja taloudellisen elämän keskus”. Häme-teoksen kirjoittaja Frans Oskar Rapola (1862-1910) oli lyseonlehtori, oppi- ja tietokirjojen tekijä ja valtiopäivämies. Sääksmäkeläissyntyinen Rapola oli käynyt koulunsa Hämeenlinnan normaalilyseossa ja valmistuttuaan maisteriksi myös auskultoinut siellä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Rapola, F. O.

Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) pääsi vuonna 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan ilmestyessä hän oli jo ansioitunut muinaistutkija ja kulttuuripoliitikko. Ailio oli julkaissut Hämeen linnaa käsittelevän tutkimuksen Hämeen linna, sen vaiheet ja rakennukset vuonna 1901, joten Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto pyysi häntä kirjoittamaan kaupungin historian ensimmäiseksi osaksi Hämeen linnan rakennushistoriaa käsittelevän teoksen. Historiasarjan toisen osan oli tarkoitus keskittyä linnan talous- ja hallintohistoriaan. Ailion teos käsittelee linnan rakennushistorian ohella myös Hämeen ja hämäläisten esihistoriaa sekä niin novgorodilaisten kuin ruotsalaistenkin valloitus- ja ristiretkiä Hämeeseen. Suunnitellulle toiselle osalle ei koskaan löytynyt kirjoittajaa, joten linnan talous- ja hallintohistoria jäi myöhempien tutkijoiden selvitettäväksi, ja Hämeenlinnan historian toisena…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1917
Tekijä:
Ailio, Julius

Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) toimi Hämeenlinnan lyseon historian ja suomen kielen lehtorina vuodesta 1888 ja rehtorina 1890–1903, mutta siirtyi vuonna 1907 Helsinkiin. Lindeqvist julkaisi lukuisia historian oppikirjoja ja tutkimuksia sekä alkoi jo Hämeenlinnassa ollessaan kirjoittaa Hämeenlinnan kaupungin historian toista, Ruotsin vallan ajan historiaa käsittelevää osaa, joka valmistui vuonna 1926. Laaja teos jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäinen käsittelee Hämeenlinnan vanhan kaupungin historiaa kaupungin perustamisesta vuoteen 1721. Toinen osa kertoo vanhasta kaupungista ja sen asukkaista vuosina 1721–1780, ja kolmas osa ulottuu kaupungin muutosta nykyiselle paikalleen aina Ruotsin vallan ajan loppuun.
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu 1600-luvun vanhan kaupungin ajoista aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen sisältyvät myös Arvi A. Kariston kirjoittamat Hämeenlinnan kauppayhdistyksen ja Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen lyhyet historiikit. Kaupungin 1910-luvun alun liike- ja teollisuusyritykset esitellään kattavasti otsikolla Hämeenlinnan nykyiset liikkeet. Tässä osiossa luetellaan kaikki Hämeenlinnan huomattavimmat liikkeet, tehtaat, kaupat ja työpajat. Esittelyjä on yli 150 eri liikkeestä, ja useimmista liikerakennuksista on myös pieni valokuva. Teos antaakin monipuolisen kuvan kaupungin elinkeinoelämästä 1910-luvun alussa.
Avainsanat:
, , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Hämeen-Anttila, Väinö

Hämeenlinnalainen kauppias Knut Fredrik Björkbom (1853–1943) kirjoitti 1920-luvun lopulla Hämeen Sanomiin muistelmia nuoruutensa kaupungista. Ensimmäisessä kertomuksessaan hän muistelee kaupankäyntiä Hämeenlinnassa 1860-luvulla, jolloin hän itse oli vielä palkattomana apulaisena kauppias Nyströmin puodissa. Työpäivät tuohon aikaan olivat pitkiä, kun puoti avattiin jo puoli kuudelta aamulla ja suljettiin vasta kymmeneltä illalla. Sunnuntaisinkaan ei saanut levätä, vaan silloinkin käytiin kauppaa, tosin pihaoven puolelta. Muissa kirjoituksissaan Björkbom kertoo mm. 1860-luvun suurista nälkävuosista, kaupungin puistojen varhaisista vaiheista, maaherra Rehbinderin hallintokaudesta sekä viinanpoltosta ja väkijuomien salakuljetuksesta Hämeenlinnan kauppiaille. Lopuksi Björkbom kuvailee vielä joulunviettotapoja ja -perinteitä kauppias Nyströmin perheessä sekä muihinkin vuotuisjuhliin liittyviä vanhoja taikoja ja uskomuksia.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
n. 1930
Tekijä:
Björkbom, K. F.

Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi kirjoittaa vain vuodesta 1898 kertova kunnalliskertomus. Kirjan esipuheessa hän kuitenkin kertoo ryhtyneensä omasta harrastuksestaan jo aiemmin keräämään tietoja Hämeenlinnan historiasta ja yhteiskuntaelämästä. Nämä tiedot hän sitten vielä laajennettuina liitti kertomukseensa, niin että siitä tuli lopulta ensimmäinen yleisesitys Hämeenlinnan kaupungin historiasta. Teoksen alkuosa Piirteitä Hämeenlinnan kaupungin historiasta käsittelee kaupungin historiaa sen perustamisesta aina vuoden 1831 tulipaloon asti. Kirjan keskiosa on alkuperäisen suunnitelman mukainen Kertomus Hämeenlinnan kaupungin kunnallis-taloudellisista oloista. Viimeinen osa Tietoja Hämeenlinnan kaupungin yhteiselämän eri aloilta esittelee…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Hagman, Tyko
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2