lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 7)

Hämeen heimoliitto järjesti 16.-17. kesäkuuta 1934 Hämeen heimojuhlat Hämeenlinnassa. Koristeellinen portti toivotti juhlaväen tervetulleeksi Pitkänsillan Keinusaaren puoleisessa päässä. Myös Heimojuhlien ohjelmalehtinen vuodelta 1934 on digitoituna Lydiassa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg

Kansallismielinen nuorisoliitto oli Suomalaisen puolueen (vanhasuomalaiset, suomettarelaiset) yhteydessä toiminut nuorisojärjestö. Suomalainen puolue oli yksi Suomen autonomian ajan puolueista ja vuonna 1918 perustetun Kansallisen Kokoomuksen edeltäjä. Kansallismielinen nuorisoliitto järjesti kesällä 1909 vuosikokouksensa ja kesäjuhlansa Hämeenlinnassa. Juhlien opaskirja sisältää juhlaohjelman ja poliittisten kirjoitusten ohella katsauksen Hämeenlinnan historiaan. Oppaassa esitellään myös vierailijoidelle tarjottavia palveluja hintatietietoineen. Kirjasen lopussa on paikallisten liikkeiden ja yritysten mainoksia ja ilmoituksia,
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1909

Huhtikuussa 1928 tuli kuluneeksi 10 vuotta kansalaissodan päättymisestä. Hämeenlinnan torilla järjestettiin 26.4. paraati ja juhlittiin kaupungin vapautusta. Paraatiin osallistuivat suojeluskunnan lisäksi Jääkäritykistörykmentti ratsain sekä hyökkäysvaunukomppania Poltinaholta. Kaupunkilaisia saapui torille tuhatmäärin. Kuvan taustalla torin eteläreunalla näkyvät Kämärin talo, Raatihuone ja kauppias A. Bogdanoffin omistama pitkä puutalo, jossa toimi mm. Hämeenlinnan suomalainen säästöpankki vuodesta 1910 alkaen. Bogdanoffin talo purettiin vuonna 1929.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Tässä harvinaisessa panoraamakuvassa vuodelta 1911 näkyvät, kirkkoa lukuun ottamatta, lähes kaikki Hämeenlinnan toria ympäröivät merkittävät rakennukset Raatihuoneelta lääninhallitukselle. Vuosikymmenen puoleenväliin mennessä Nybergin perillisten talo ja kultaseppä Miettisen talo Läntisen Linnankadun varrella joutuivat luovuttamaan paikkansa uusille pankkirakennuksille.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1911

Keisari Nikolai II:n kruunajaisia vietettiin myös Hämeenlinnassa 26.5.1896. Hämeen Sanomat kuvaili juhlamenoja mm. seuraavasti: "H. K. Majesteettinsa kruunajaispäivä toissa päivänä muodostui täälläkin täydelliseksi riemujuhlaksi. Sekä luonto että ihmiset kilvan pukivat kaupunkimme juhlapukuun. Helluntaiset lämpimät ilmat olivat ikäänkuin taikakalulla puhjettaneet puut täyteen lehteen ja kukkaan, joiden valeahko vihreys oli mitä kauneimpana taustana kirjaville lipuille joita liehui kauttaaltaan ympäri koko kaupungin. Upeampana oli kaikista kaupungin tori, jossa liehui lukuisia lippuja punaisista tangoistaan ja isot vaakunaliput kirkon, läänihallituksen ja raatihuoneen edustalla. Raatihuone oli puettu punaisiin reunoihin ja lääninhallituksen talolla liehui pitkät rivit lippuja. ... Iltaan myöhään soitteli sitte soittokunta. Klo 9 alkoi sitte juhlavalaistus lopettaen päivän ohjelman. Lääninhallitus ja raatihuone välkkyivät pitkistä tuliviivoista…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1896

Hämeenlinnan vapaapalokunta vietti kaksikymmenvuotisjuhliaan 20. päivänä elokuuta 1893. Samassa yhteydessä vihittiin käyttöön vastavalmistunut palokunnatalo. Juhlassa nautittiin mm. "uunipaistettua liikkiötä ja pyypaistia sallatin kera". Tämä oli ensimmäinen Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan vuosijuhla, jossa ei tarjottu lainkaan alkoholijuomia.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1893
Tekijä:
Hämeenlinnan V.P. K.

Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök esittelee tässä kirjassa Keski-Hämeestä, erityisesti synnyinseudultaan Padasjoelta peräisin olevia vanhoja tapoja ja tarinoita. Ne liittyivät yleensä pyhäpäiviin, mutta myös muihin tapahtumiin ja toimintoihin, kuten häihin, kalastukseen tai metsästykseen. Tapoihin sisältyi usein taikauskoa, sillä toimimalla jollakin erityisellä tavalla uskottiin saavutettavan haluttu asia tai vaihtoehtoisesti estettävän ei-toivottu tapahtuma. Tiettyjen ilmiöiden taas saatettiin katsoa olevan merkki tulevasta. Kirjassa on myös useita lyhyitä kuvauksia historiallisista tapahtumista, kuten Suomen sodasta, keisari Aleksanteri II:n Suomen vierailusta tai Kerpeikkarina tunnetun sarjamurhaaja Juhani Aataminpojan veriteoista ja tuomitsemisesta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Böök, A. Th.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2