lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 7)

Keinusaaren rannasta otetussa kuvassa erottuvat Hämeenlinnan keskustan maamerkkeinä kirkontorni ja lyseorakennus. Vanajaveden yli kuljetaan vielä puurakenteista Pitkääsiltaa pitkin. Uusi silta tälle paikalle rakennettiin vuonna 1909. Rantakadun itäpuolella, nykyisen Ystävyydenpuiston paikalla oli vuosisadan alkupuolella taloja. Kuvan vasemmassa reunassa olevassa talossa toimi 1890-luvun alusta lähtien Gust. R. Fältmarsin tupakkatehdas. Rakennus siirtyi Fältmarsin perillisiltä kaupungin omistukseen 1950-luvulla. Fältmarsin talon oikealla puolella sijaitsevan rakennuksen suunnitteli 1880-luvulla lääninarkkitehti C. A. Caween oman perheensä asuintaloksi. Arkkitehti perheineen asui talossa 1910-luvulle asti. Myöhemmin 1950-luvulla rakennus tuli tunnetuksi Verkatehtaan johtajan mukaan Amberlan talona. Rantakadun ja järven välissä olevat talot purettiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Lapset ovat soutelemassa lähellä Vanajaveden rantaa Hämeenlinnan keskustan kohdalla tässä 1920-luvun puolivälin paikkeilla kuvatussa postikortissa. Taustalla näkyy Rantatorin takana Palokunnankadun varren rakennuksia, mm. Palokunnantalo ja Wetterhoffin kotiteollisuusopiston rakennus ennen vuonna 1929 tehtyä korotusta kolmikerroksiseksi. Palokunnantalon takana on Raatihuone ja sen vieressä Kämärin talo. Vasemmassa yläkulmassa näkyy vuonna 1915 valmistunut Kansallisosakepankin talo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1925, viimeistään 1927

Fredrika Wetterhoffin työkoulu on tässä kortissa kuvattuna 1900-luvun alussa Vanajavedeltä päin. Vanajaveden rantaviiva on vielä hyvin lähellä koulun rakennusta. Väliin jää vain kapea piha-alue. Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa tässä rakennuksessa vuonna 1890 aluksi vuokralaisena. Fredrika Wetterhoff osti talon vuonna 1893 ja kunnosti sen koulukäyttöön sopivaksi. Vuonna 1885 perustetussa työkoulussa opetettiin
aluksi liinavaatteiden ompelua, neulomista, virkkaustöitä,
olkitöitä, puunveistoa ja geometrista piirustusta. 
Kankaankudonnan opetus tuli mukaan ohjelmaan jo 1886. Opettajankoulutuskin alkoi Wetterhoffilla jo varhain. Kudonnanopettajia alettiin kouluttaa vuonna 1890, ja vuonna 1911 alkoi kotiteollisuusopettajien pedagoginen koulutus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Kirkontornista etelään kohti Kantolanniemeä avautuvaa näkymää hallitsi 1900-luvun alussa Wetterhoffin työkoulun rakennus. Talon oli alun perin rakennuttanut kunnallisneuvos Johan Fredrik Lönnholtz 1860-luvulla. Fredrika Wetterhoff osti rakennuksen kauppias Kiutulta vuonna 1893, jolloin työkoulu oli jo toiminut talossa vuokralla muutaman vuoden. Fredrika Wetterhoff korjautti talon oppilaitokselleen sopivaksi, ja kuvassa näkyvä alun perin kaksikerroksinen rakennus korotettiin 1920-luvulla kolmikerroksiseksi.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Kevättulva on vallannut myös Keinusaaren ja lähes peittänyt Pikkujärven ja Vanajaveden välisen alueen veden alle. Vasemmalla Keinusaaren puoleisella rannalla näkyy kruununmakasiinin kattoa, kaupungin pesuhuone ja molemmat Pinellan huvilat.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Kirkontornista otetussa kuvassa näkyy etualalla Kirkkopuiston puiden takana Raastuvankadun varren puutaloja, mm. vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirretty Willgrenin talo. Niiden takana vasemmalla on Wetterhoffin työkoulun rakennus vielä alkuperäisessä asussaan kaksikerroksisena. Vanajaveden rantaviiva oli 1900-luvun alussa heti Wetterhoffin takana ja Rantatorin laidassa. Oikealla Hämeensaaressa näkyy viinanpolttimon rakennuksia. Vuoteen 1896 asti Hämeenlinnassa toimi kolme viinatehdasta. Tämän jälkeen toiminnassa oli vain Hämeensaaren polttimo ja väkiviinan jalostustehdas oy, jossa valmistettiin mm. kuuluisaa Fennia-viinaa. Hämeensaaren polttimokin lopetti toimintansa vuonna 1917.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Talvisen Rantapuiston puiden välistä näkyy vuonna 1911 rakennetun satamakonttorin kattoa. Vanajaveden itärannalla Hätilänniemessä on vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan höyrysahan rakennuksia. Sahan perustaja oli helsinkiläinen Fabian von Schantz, mutta saha joutui konkurssin kautta vuonna 1893 August Eklöfin omistukseen. Eklöfin saha oli suuryritys ja työllisti parhaimmillaan yli kaksisataa henkeä. Hämeenlinnan höyrysaha paloi perustuksiaan myöten vuonna 1901, mutta se rakennettiin välittömästi uudelleen samalle paikalle. Samoihin aikoihin Eklöf rakennutti myös muutamia asuintaloja sahan henkilöstölle.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2