lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 9)

Arkkitehti Emil Olanderin laatimat Häppölän kauppa- ja asuinrakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1900. Rakennusta on myöhemmin korjattu ja laajennettu, mm. jatkettu lisärakennuksella 1920-luvulla. Rakennus oli Häppölän suvun hallussa 1980-luvulle asti, jolloin uudet omistajat ryhtyivät remontoimaan taloa. Vanhat rakennuspiirustukset löytyivät talon yläpohjasta korjaustöiden yhteydessä. Korjaus tehtiin talon ehdoilla, huonejakoa muuttamatta. Vanhat kaakeliuunit, ovet ja ikkunat säilytettiin. Nykyään rakennus toimii Irja ja Manu Rantalan taidekotina.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Olander, Emil

Ruotsin valtakunnassa perittiin sotien takia ylimääräisiä veroja. Suurimpia näistä olivat ns. Elfsborgin lunnaat, jotka perittiin veroina vuonna 1571, kun Ruotsin valtio joutui lunastamaan Elfsborgin linnan sen vallanneilta tanskalaisilta. Lunnaat kerättiin myös Suomessa vuoden 1571 elokuussa papiston ja nimismiesten tekemien omaisuusluetteloiden perusteella. Omaisuudeksi laskettiin hopea, messinki, tina ja kupari painon mukaan sekä karjasta hevoset, lehmät, härät, lampaat, vuohet, siat ja mullikat. Veron määrä oli kymmenen prosenttia omaisuuden arvosta. Hauhon kihlakuntaan (härad) kuuluivat 1570-luvun alussa Hauhon lisäksi myös Lammi ja Tuulos. C. A. Collinin pienessä julkaisussa tarkastellaan varallisuuden määrää näiden kolmen pitäjän eri kylissä vuonna 1571 näiden ns. hopeaveroluetteloiden pohjalta.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1881
Tekijä:
Collin, C. A.

Lähes koko Syrjäntaan kylä tuhoutui kansalaissodassa Syrjäntaan taistelussa huhtikuussa 1918. Ennen sotaa kylässä oli ollut yli kolmekymmentä taloa maantien varrella. Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennusmestari E. A. Talpo suunnitteli maanviljelijä Vihtori Häppölälle uuden jugendtyylisen päärakennuksen, joka valmistui vuonna 1919. Talo on suuri maatilan päärakennus, jonka alakerrassa on ruokasali, vierashuone, eteinen, lastenhuone, makuuhuone, isännän huone, keittiö, tupa ja palvelijan huone sekä suuri veranta ja kuisti. Yläkerrassa on vintti, neljä huonetta, vaatekomeroita ja suuri eteinen. Talossa oli alun perin pärekatto, ja sen lämmittämiseen käytettiin komeita kaakeliuuneja. Kaksi uuneista säilytettiin, kun puulämmityksestä luovuttiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1918
Tekijä:
Talpo, E. A.

Vuonna 1902 yli kahdella sadalla hämeenlinnalaisella yksityishenkilöllä, liikkeellä ja virastolla oli puhelin käytössään. Hämeenlinnan puhelinnumeroiden lisäksi luetteloon sisältyvät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Lammin, Leppäkosken, Maatialan, Rengon, Tyrvännön, Toijalan, Tuuloksen, Luopioisten ja Urjalan keskusasemiin liitetyt puhelinnumerot.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1902

Tuuloksen työväenyhdistys Alku perustettiin vuonna 1905. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin rakennusrahasto oman talon rakentamista varten. Tontti vuokrattiin Pohjoisten kartanolta vuonna 1908, ja Lammilta Ronnin kylästä Heikkilältä ostettiin talo, joka siirrettiin vuokratontille. Talo valmistui 1909, ja se toimi yhdistyksen kokouspaikkana. Talon toiseen kerrokseen tuli juhlasali, jossa järjestettiin varojen keräämiseksi iltamia, esitettiin näytelmiä ja pidettiin arpajaisia. Vuonna 1917 taloa laajennettiin rakentamalla näyttämö talon jatkoksi. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen työväentalo suljettiin ja työväenyhdistyksen irtain omaisuus takavarikoitiin. Talo saatiin kuitenkin jo seuraavana vuonna takaisin yhdistyksen käyttöön. Vuonna 1927 työväentaloa laajennettiin ja rakennettiin uusi näyttämö. Alueen siirryttyä kauppias Salosen omistukseen vuonna 1938 työväenyhdistys neuvotteli tontin ostamisesta, mutta neuvottelut kariutuivat ja tontti siirtyi Leo…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1986
Tekijä:
Savolainen, P.

Tuuloksen monikuvakortti 1900-luvun alusta kuvaa pitäjän nähtävyyksiä. Kortin lähettäjä "Liisa" kertoo kuva-aiheista seuraavasti: "Tällä kortilla näet palasen Tuulosta, nim. kirkon ja sen vieressä huvila 'Turvala'. Sen alla järven ja lopuksi osan Syrjäntaustan kylää. Koulusta otettiin kuva myös, mutta se ei tullut tähän korttiin ja se oli vähän vahinko."
Syrjäntaka on kylä Tuuloksessa ja Tuuloksen entinen kuntakeskus. Kylä paloi lähes kokonaan kansalaissodan loppuvaiheissa käydyssä Syrjäntaan taistelussa. Järvikuva lienee Suolijärveltä. Tuuloksen kirkon rakennuttamisen aloitti todennäköisesti Sairialan kartanon herra Knut Posse 1480-luvulla. Pyhälle Birgitalle omistetun harmaakivikirkon arvellaan valmistuneen viimeistään vuonna 1520. Kellotapulin rakensi Martti Jaakonpoika vuonna 1780. Vain 200-paikkainen Tuuloksen kirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Turvala on Sairialan kylässä sijaitseva huvila, jonka edustava…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1909

Postikorttikuvassa on Tuuloksen Sairialan kylän rakennuksia Suolijärven länsipuolella, nykyisen Luopioistentien varrella. Suolijärven takana näkyy Toivaalan kylässä kolme Eerolan taloa ja aivan metsänreunassa Rapoo. Kuvan vasemmassa alanurkassa on Tuuloksen Ruuttahuone eli palokalustovarasto, joka siirrettiin myöhemmin Oksalan kankaalle. Tien toisella puolella on Fihlmanin talo ja sen vieressä Järvinen (nykyinen Olenius). Seuraavana on 1880-luvulla rakennettu Mannerin talo, myöhemmin Ojalana tunnettu. Omistajien joukossa ovat olleet mm. K. J. Tuominen, ja Konsta Laurila, jonka suvun omistuksessa nykyään Sannala-niminen talo edelleen on. Äärimmäisenä oikealla on Lempilän talo, joka on rakennettu vuonna 1905. Seppä Aaro Hymaderin jälkeen talon omistivat Lyyli ja Eeva Ranta, joiden sukulainen on myös nykyinen omistaja Heikki Mäntylä.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1920-luku

Suolijärven pohjoispäästä lähtevä Sairialanjoki kulkee läpi Sairialan, Tuuloksen vanhan, keskiaikaisen kyläkeskuksen. Tuuloslampien, Kylänjoen, Leheen ja Kopsjoen kautta vesireitti jatkuu Pyhäjärveen. Sairialan kylä on Tuuloksen vanhinta asutusseutua, samoin kuin naapurikylät Toivaala ja Juttila. Kylän ohi kulki vanha maantie, joka yhtyi Syrjäntakana Yliseen Viipurintiehen. Sairialan kylässä on Tuuloksen keskiaikainen harmaakivikirkko, joka on omistettu Pyhälle Birgitalle.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1916

Toivaalan kylä sijaitsee Tuuloksessa Suolijärven itäpuolella. Ensimaininta Toivaalasta vanhoissa asiakirjoissa on vuodelta 1433. Toivaalan keskiaikainen kylätontti sijaitsee Eerolan tilan mailla. Postikorttikuvassa 1900-luvun alun Toivaalan kylä on kuvattuna Suolijärven toiselta rannalta, Sairialan kylän puolelta. Toivaalan kylätien varrella on näihinkin päiviin säilynyt tiivis ryhmäkylä, jonka muodostaa 1700-luvulla kolmeksi eri tilaksi jaettu Eerolan tila. Toivaalan kylästä Eerolan talosta olivat kotoisin kunnallisneuvos ja kansanedustaja Albert Eerola (1874–1950) ja hänen veljensä agronomi ja kirjailija Eero Eerola (1884–1939). Naapuritilat ovat Iso-Eerola (Alhainen) ja Setälä-Eerola. Oikeassa ylänurkassa näkyy Rapoon tilan päärakennus. Rapoon isäntäparina 1900-luvun alussa olivat Kustaa ja Maria Rapoo. Kustaa Rapoo sai surmansa tupaan ammutusta luodista kansalaissodan aikana, minkä jälkeen tilaa ryhtyi hoitamaan Hilja-tytär miehensä Mikko Kaloisen…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1916
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2