lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 5)

Jääkäritykistörykmentti majaili Hämeenlinnassa Suomenkasarmilla vuosina 1922–1933. Kuvan punatiilinen miehistörakennus sijaitsee kasarmialueen pohjoislaidalla Turuntien varrella. Rakennus valmistui alunperin upseerien asuintiloiksi vuonna 1913, ja se edustaa 1910-luvun venäläistä varuskunta-arkkitehtuuria. Jääkäritykistöpatteristo oli muuttanut vuonna 1919 Hämeenlinnasta Tampereelle, missä se muutettiin kaksi patteristoa käsittäväksi Jääkäritykistörykmentiksi. Muutto takaisin Hämeenlinnaan tapahtui lokakuussa 1921. Vuoden 1934 alusta Jääkäritykistörykmentti sulautui Kenttätykistörykmentti 1:een.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1933

Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona perustettiin vuonna 1878. Sotaväen kasarmit sijoitettiin vanhaa hautausmaata vastapäätä nykyisen Turuntien alkupäähän. Nämä Suomenkasarmien puiset rakennukset valmistuivat vuosina 1882–1883. Tarkk'ampujapataljoonat lakkautettiin ensimmäisellä sortokaudella vuonna 1901 ja kasarmialueet luovutettiin venäläisten käyttöön. Suomenkasarmien alueen punatiiliset rakennukset ovat venäläistä kasarmiarkkitehtuuria 1910-luvun alusta.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1901

1900-luvun alussa keskustasta Läntiselle Viertotielle (nyk. Turuntielle) kuljettiin Kuivansillan yli. Vasemmalla kuvassa näkyy Suomenkasarmien puurakennuksia. Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, ns. vanha sotaväki. Hämeenlinnaan sijoitettiin 7. tarkk'ampujapataljoona, jonka kasarmialue rakennettiin 1882–1883 Kuivansillan länsipuoliselle alueelle, jossa aiemmin sijaitsivat puutarhuri Vikmanin ja kaupungin apteekkarien kasvi- ja yrttitarhat. Kasarmien suunnittelutyöstä vastasi pääasiassa arkkitehti August Boman. Keskuspihan ympärillä oli neljä samanlaista U:n muotoista komppaniarakennusta, joista yksi on säilynyt nykypäiviin. Pataljoonan komentajan ja komppanianpäälliköiden asuintalot sijaitsivat rivissä kasarmialueen itäreunassa. Suomalaisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen vuonna 1901 kasarmialue jäi venäläisen sotaväen käyttöön.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans. A. Hanson)

Hämeenlinnan keskustan ja Myllymäen välinen notkelma joutui kevättulvien aikaan veden valtaan, samoin kuin linnan ja kaupungin välinen aluekin. Melojan takana Myllymäen alarinteessä näkyy Suomen 7. Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan kasarmeja ja muita rakennuksia, jotka rakennettiin suomalaista sotaväkeä varten 1880-luvulla. Tämän vuoksi varuskunta-alueen nimeksi vakiintuikin Suomenkasarmit. Alueen itälaidassa olevat puurakennukset olivat upseerien asuintaloja. Miehistörakennukset olivat näiden takana laajan suorakaiteenmuotoisen pihan ympärillä. Ennen varuskunta-alueen rakentamista kasarmien paikalla oli puutarhuri Vikmanin ja kaupungin apteekkarien yrttitarhat ja puutarhat.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Suomenkasarmien ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1880-luvulla alueelle rakennettiin puisia miehistö- ja asuinrakennuksia suomalaista sotaväkeä varten. Kolme miehistörakennuksista paloi 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Suomalaisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen vuonna 1902 alue siirtyi venäläiselle sotaväelle, ja uudessa rakennusvaiheessa palaneet rakennukset korvattiin tiilikasarmeilla. Lisäksi rakennettiin punatiilinen upseerikerho alueen länsilaidalle. Kuvan kasarmirakennus edustaa tätä venäläistä varuskunta-arkkitehtuuria 1910-luvulta. Se sijaitsee edelleen laajan piha-alueen laidalla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2