lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 7)

Hämeenlinnan Rantapuistoa alettiin kaunistaa istutuksilla vuonna 1889 kaupunginlääkäri Carl Henrik Bartramin aloitteesta. Vuonna 1904 perustettu ja lehtori A. Th. Böökin johtama puistovaliokunta täydensi puiston istutuksia mm. tilaamalla ulkomailta asti koristepensaita ja -kasveja. Koululaisia varten lehtori Böök varusti puiston kasvit nimilapuilla, mutta ilkivallan vuoksi nimilapuista oli pian pakko luopua. Sisävesiliikenne Hämeenlinnan laivasatamasta koki uuden nousukauden 1900-luvun alussa. Matkustajalaivat pysähtyivät Rantapuiston laituriin, tavaraa lastattiin myös Sairion puoleisella rannalla. Hämeenlinnan satamassa ei juuri palveluja ollut, ennen kuin vuonna 1911 Rantapuiston laivarantaan rakennettiin satamakonttori, tavarasuoja ja vesimyymälä. Kuvassa näkyy myös kaupungin yleinen kaivo nykyisen Hallituskadun kohdalla ja yleinen pyykkihuone Birger Jaarlin kadun alkupäässä.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Vuonna 1904 perustettu puistovaliokunta, jonka johdossa oli lehtori A. Th. Böök, halusi saattaa loppuun jo 1890-luvulla aloitetun Rantapuiston kunnostuksen. Rantapuistoksi nimitettiin 1900-luvun alussa koko puistovyöhykettä Pitkältäsillalta aina Linnanpuistoon asti. Tarkoitus oli "saattaa ranta-alue täydelliseen kuntoon, joten hauska puilla istutettu kävelimö tulisi kulkemaan pitkin rantalaituria sen ja ajotien välillä sillasta aina linnantiehen asti". Linnantietäkin oli tarkoitus parantaa ja reunustaa puuistutuksilla, jolloin kaunis kävelyreitti jatkuisi rannasta linnalle asti. Puretun Pitkänsillan graniittiset päätypylväät tuotiin vuoden 1909 jälkeen Rantapuiston kävelytien molempiin päihin. Kuvan puistotie kulkee nykyisten Aleksis Kiven puiston ja Maaherranpuiston läpi. Kuva on otettu Niittykadun ja Linnankadun kulmauksesta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Rantapuistoa kaunistettiin istutuksilla 1890-luvulla ja uudelleen vuoden 1904 jälkeen. Tässä kuvassa puisto näyttää kovin autiolta, joten kuva on luultavasti otettu ennen lehtori A. Th. Böökin istutustoimia 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Puiston laidassa olevan laivasataman liikenne oli vilkkaimmillaan 1860-luvulla, ja laivaliikenteen uusi nousukausi koettiin 1900-luvun alkuvuosina. Rantapuiston satamalaituri oli vaatimaton ja puusta rakennettu, vaikka sitä laajennettiinkin vuonna 1901. Hämeenlinnan höyrylaiva osakeyhtiö aloitti toimintansa vuonna 1900. Yhtiö rakennutti heti kaksi uutta höyrylaivaa, Kangasalan ja Innon. Vuonna 1908 liikenteeseen saatiin vielä edellisiä suurempi Pälkäne-laiva. Laivarantaan rakennettiin satamakonttori vuonna 1911, joten tässä kuvassa sitä ei vielä ole. Pieni rakennus kuvan vasemmassa laidassa on yksi kaupungin yleisistä kaivoista. Ennen kaupungin vesijohtolaitoksen valmistumista 1910-luvulla kaivoja oli useita eri…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900–1909
Tekijä:
H. A. H. L. (Hans A. Hanson, Lübeck)

Vuonna 1909 puretun Vanajaveden vanhan sillan eli Pitkänsillan graniittiset päätypylväät tuotiin koristamaan Rantapuiston kävelytien molempia päitä. Kuvan puistotie kulkee nykyisten Maaherranpuiston ja Aleksis Kiven puiston läpi. Nämä puistot ovat ainoa jäljellä oleva osa vuonna 1779 perustettua Seurapuistoa, joka ulottui aikanaan kaupungin koilliskulmalla Vanajaveden rannasta aina nykyisen lyseon tontille asti. Kuva on otettu Lukiokadun ja silloisen Rantakadun kulmauksesta kohti Hämeen linnaa, joka häämöttää rannassa kasvavien koivujen takana.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Talvisessa postikorttikuvassa 1930-luvulta on näkymä Rantapuistosta kohti Vanajaveden ylittävää Pitkääsiltaa. Laivaranta on hiljentynyt talveksi, ja lumi peittää satamakonttorin kojuja koristavat tornit. Satamakonttorin ja vesimyymälän sisältävä kaunis rakennus nousi Hämeenlinnan laivarantaan vuonna 1911 A. Rankan piirustusten mukaan. Rautainen kaarisilta valmistui vuonna 1909.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1936
Tekijä:
Laurila, Usko

Talvisen Rantapuiston puiden välistä näkyy vuonna 1911 rakennetun satamakonttorin kattoa. Vanajaveden itärannalla Hätilänniemessä on vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan höyrysahan rakennuksia. Sahan perustaja oli helsinkiläinen Fabian von Schantz, mutta saha joutui konkurssin kautta vuonna 1893 August Eklöfin omistukseen. Eklöfin saha oli suuryritys ja työllisti parhaimmillaan yli kaksisataa henkeä. Hämeenlinnan höyrysaha paloi perustuksiaan myöten vuonna 1901, mutta se rakennettiin välittömästi uudelleen samalle paikalle. Samoihin aikoihin Eklöf rakennutti myös muutamia asuintaloja sahan henkilöstölle.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinnan sisävesiliikenteen satama sijaitsi 1900-luvun alkupuolella samalla paikalla kuin nykyäänkin eli keskustan itäreunassa, Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin vuonna 1911. Rakennuksen päissä oli pienet kojut, joista toinen oli varsinainen konttori, toinen virvokekioski eli vesimyymälä. Kojujen katoilla oli koristeina pienet tornit. Ovet olivat rakennuksen päädyissä, ja kojujen sivuseinissä oli soikeat ikkunat. Kojuja yhdisti avoin, katettu tavarasuoja. Suojan molemmilla sivuilla oli kuusi pylvästä, joiden väliin muodostui kaariaukkoja.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2