lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 16)

Kaupunginpuiston eli Parkin romantiikan aikakautta henkivä kiviraunio rakennettiin 1800-luvun keskivaiheilla osana kuvernööri Otto Carl Rehbinderin puistosuunnitelmaa. Myös rauniolinna rakennettiin vankityövoimalla: "Vuosikausia työskentelivät vangit vierittäen kiviä, joista muodostettiin rantapenger järveä vastaan ja maantien puolelle jykevä kiviaita. Suurimmista järkäleistä, joiden kuljettaminen paikalta olisi ollut hankalaa, hän (Rehbinder) muodosti keinotekoisen linnaraunion, joka on puiston suurin nähtävyys. Sokkeloisena, synkkähamoisena kivirykelmänä näkyy tämä raunio viheriöitsevän luonnon keskellä."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä asuinrakennuksia ja kasarmeja 1910-luvun aikana. Parhaiten erottuu lähellä rantaa, puisten asuintalojen takana sijaitseva kolmikerroksinen punatiilinen varuskunnan henkilökunnan asuinrakennus. Linnankasarmien alueelle nousi 1910-luvulla myös miehistörakennus, esikunta, ampumarata ja maneesi sekä useita varastoja, jotka kaikki jäävät kuvassa puiden taakse. Samantyylisiä venäläisten sotilasrakennuksia pystytettiin samalla vuosikymmenellä myös Suomenkasarmien ja Poltinahon kasarmien alueelle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Kun lähestyttiin 1930-lukua, maaherra Rehbinderin 1800-luvun puolivälissä rakennuttama rauniolinna alkoi jo peittyä näkyvistä korkeaksi kasvaneiden puiden taakse. Kerrotaan, että maaherra Rehbinder olisi hakkauttanut yhteen kivieen vuosiluvun 1250 harhauttaakseen satunnaisia kävijöitä uskomaan raunioiden olevan peräisin samalta ajalta kuin Hämeen linna.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Kaupunginpuiston rakennustöistä ylijääneistä kivistä maaherra Rehbinder rakennutti suuren katottoman kiviseinäisen rauniolinnan, joka valmistui luultavasti 1850-luvun puoleenväliin mennessä. Rakennelma sisältää keskikäytävän, joka yhdistää kahta erikokoista ja erimuotoista huonetta. Tekoraunio on rakennettu kylmämuuraustekniikalla, ja siinä on useita holvattuja ikkuna- ja oviaukkoja. Rehbinderin rauniot saivat kaupunkilaisilta monenlaisia nimityksiä, puhuttiin mm. luostarinmuurista, pirunlinnasta ja juutalaisten kirkosta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Lääninarkkitehti C. A. Edelfelt suunnitteli Kaupunginpuistoon sveitsiläistyylisen puistoravintolan, joka avattiin vuonna 1861 toukokuussa Floran päivänä. Edelfelt oli myös yksi ravintolahanketta ajaneen Parkkiyhtiön perustajista. Puistoravintola sijaitsi puiston itärinteessä. Rakennuksessa oli ravintolasali, kaksi kabinettia, keittiö ja tarjoilutiskillä varustettu kassahuone sekä kapea veranta. Leveät portaat johtivat kohti rantaa kävelytielle ja laiturille. Ravintolan pihalla oli kasvi-istutuksia ja koristeuurna. Rakennuksen edessä pylvään päässä näkyy peilipallo. Ravintolan pohjoispuolella oli keilarata. Puistoravintolan suosio vaihteli eri vuosikymmeninä, kunnes se ränsistyneenä purettiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans. A. Hanson)

Hämeenlinnan moottorivene oy:n vene Nopea liikennöi Vanajavedellä kaupungin ja Mierolan väliä vuodesta 1908 alkaen. Nopealla oli pysäkki myös Kaupunginpuiston kivilaiturissa. Kivilaituri rakennettiin vuonna 1864 ja se sijaitsi suoraan Puistoravintolan alapuolella. Luultavasti paikalla oli jo ennen kivilaiturin rakentamista pienempi puinen tai kivinen laituri. Laiturin kohdalla rannassa olevan pienen paviljongin arvellaan olevan peräisin vasta 1900-luvun alkuvuosilta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1908–1911

Kuvernööri Rehbinderin aikana Hämeenlinnan kaupunginpuistoon eli Parkkiin rakennettiin neljä paviljonkia paikoille, joista avautui kaunis näköala kohti Hämeen linnaa tai Vanajavettä. Kuvassa oleva kahdeksankulmainen näköalapaviljonki on puiston vanhimpia rakennelmia. Se on rakennettu vuosien 1841–1845 välisenä aikana. Sama paviljonki esiintyy mm. Johan Knutsonin 1850-luvulta peräisin olevassa maalauksessa. Sisäänkäynti paviljonkiin on rinteen puolelta, muilla sivuilla paviljonkia ympäröivät koristeelliset kaiteet. Myös katon räystäissä on koristeleikkaukset. Puistossa kävelijät saattoivat 1910-luvulla pysähtyä paviljongin luo ihailemaan näkymää kohti Hämeen linnaa ja kaupungin keskustaa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa laajaa puistoa Hämeenlinnan kaupungin ja linnan pohjoispuolella sijaitsevan Pyövelinmäen rinteille. Alueen nimi oli perua ajalta, jolloin mäellä oli ollut kaupungin mestauspaikka. Kuvernööri halusi rakennuttaa alueelle kävelypuiston kaupunkilaisten virkistykseksi. Työvoimana rakennustöissä käytettiin Hämeen linnan vankeja. Kaupunginpuistosta eli Parkista tulikin hyvin suosittu kaupunkilaisten keskuudessa, ja siellä järjestettiin myös monenlaisia juhlia ja tapahtumia. Puisto oli kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä asemaan katsomatta. Vuonna 1905 sinne rakennettiin myös kansankeittiö, jonka suunnitteli puistovaliokunnan jäsen H. R. Helin.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku
Tekijä:
Saxelin, C. O.

Hämeenlinnan Kaupunginpuiston perusti maaherra Rehbinder 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Kaupunginpuisto on jyrkällä mäellä, joka itäpuolella laskee kohti Vanajavettä. Vain puistoravintolan eteen sai ajaa 1920-luvulla autolla, kaikilla muilla teillä ja poluilla oli autolla ja myös polkupyörällä ajo kielletty. Yksi puiston lukuisista kävelyteistä seurailee Vanajaveden rantaa. Puiston rannasta saattoi 1920-luvulla ihailla kansalaissodan jälkeen uudelleen rakennettua rautatiesiltaa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1924–1927

Keskelle Hämeenlinnan Kaupunginpuistoa oli tasoitettu juhlakenttä, jota käytettiin ahkerasti erilaisiin ulkoilmajuhliin ja kulttuuritapahtumiin. Vuodesta 1907 lähtien kaikki puistossa järjestettävät juhlat määrättiin pidettäväksi juhlakentällä ja sen välittömässä läheisyydessä. Kentän vuokraus tapahtui kaupungin rahatoimikamarin kautta. Paikalliset järjestöt ja seurat ottivatkin puiston omakseen ja järjestivät siellä tapahtumiaan ja kesäjuhliaan. Ehkä merkittävin tapahtuma oli vuonna 1911 järjestetty valtakunnallinen laulujuhla. Juhlaa varten kentän laidalle rakennettiin laulu- ja soittolava, jonka suunnitteli arkkitehti Ilmari Launis. Myös juhlakenttää suurennettiin ja tasoitettiin ja puita karsittiin uusien rakennelmien tieltä. Vain yhdentoista vuoden kuluttua, vuonna 1922 laulu- ja soittolava purettiin ja sen aineksista rakennettiin uusi näyttämö, jonka tilalle kuitenkin jo seuraavana vuonna päätettiin rakentaa täysin uusi lava. Sen…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1924
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2