lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 6)

Karlbergin kartanon hyvin hoidetussa edustapuistossa oli veistoksilla koristellun suihkulähteen ympäristössä runsaita kukkaistutuksia. Kesäksi puistoon tuotiin myös mm. ruukuissa kasvavia palmuja ja agaveita. Puiston hoitaminen vaati paljon työtä ja varoja, joten Karlbergin siirryttyä 1920-luvulla kaupungin omistukseen istutukset vähenivät ja yksinkertaistuivat nopeasti ja puiston polkuverkostoakin karsittiin.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Karlbergin kartanon päärakennuksen pohjoispuolella oli tukimuurilla rajattu pienehkö edustuspiha nurmikenttineen ja kukkaistutuksineen. Tukimuurin alapuolella kasvoi muutamia kuusia, ja kartanon talouspiha alkoi välittömästi pihan vierestä. Eversti Standertskjöld istututti rantaa kiertävän polun varrelle hopeapajurivistön, joka kuvassa myötäilee Aronlahden rantaviivaa. Vuonna 1926 Standertskjöld myi kartanon Hämeenlinnan kaupungille. Karlbergiin perustettiin matkailijahotelli ja ravintola, jotka olivat kuitenkin ehtineet toimia vain vajaan vuoden, kun tulipalo tuhosi talvella 1928 kartanon päärakennuksen kokonaan.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1927

Karlbergin kartanon ympärillä oleva edustapuisto rajautui pohjoisen puolella saunarakennukseen ja sähkölaitokseen sekä siihen liittyneisiin rakennelmiin. Eversti Standertskjöld oli innostunut kaikista uusista keksinnöistä. Niinpä hän rakennutti Karlbergiin myös oman sähkölaitoksen. Sähkölaitos oli punatiilinen, pientä linnaa muistuttava rakennus, jossa vesivoiman avulla tuotettiin sähköä koko kartanon alueelle jo 1900-luvun vaihteesta lähtien. Vanha sähkölaitosrakennus on edelleen olemassa nykyisen Aulangon kylpylähotellin vieressä Vanajaveden rannassa. Muut kuvan rakennukset on purettu.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1907

Upporikas kapteeni, myöhemmin eversti Hugo Standertskjöld (1844–1931) osti Karlbergin kartanon kesäasunnokseen vuonna 1883. Arkkitehti Waldemar Aspelin suunnitteli kartanon vanhan puurakennuksen muutos- ja laajennustyöt, jotka valmistuivat vuonna 1890. Uudistetusta päärakennuksesta tuli ranskalaista barokkityyliä edustava linnamainen kartano torneineen ja ulokkeineen. Rakennuksen länsipäässä oli kahdeksankulmainen torni, jonka ylin kerros oli avovilpolana. Päärakennuksen lisäksi Standertskjöld rakennutti lukuisia vieraitaan varten Kavaljeerirakennuksena tunnetun huvilan. Kartanon pihapiiriin kuului useita muitakin rakennuksia, mm. hevostallit Aulangontien varrella ja oma punatiilinen sähkölaitos lähellä rantaa. Karlbergin kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa talvella 1928.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku
Tekijä:
Nyblin, Daniel

Kenraali Eberhard Galindo myi vuonna 1883 omistamansa Karlbergin eli Mäkelän maatilan ja kartanon kesänviettopaikaksi Hugo Standertskjöldille. Standertskjöld osti myös myös muita maatiloja Karlbergin ympäristöstä, mm. Katajiston ja Metsänkylän rusthollit. Standertskjöld rakennutti kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnitelman mukaan vuonna 1890. Kartanon ympärille valmistui Vanajaveden rantaan ulottuva puistoalue ja joukko muita rakennuksia, joista kuvassa näkyvät mm. sähkölaitos äärimmäisenä vasemmalla, uimahuone laiturin päässä ja puiden varjostama kivinen lemmenluola päärakennuksen edustalla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Karlbergin eli Mäkelän tilalla ehti olla 1800-luvun kuluessa monta omistajaa, ennen kuin silloinen kapteeni Standertskjöld hankki sen omistukseensa vuonna 1883. Mäkelän tila sai uuden nimen Carl Rennerfeltilta, joka omisti sen 1800-luvun puolivälissä. Hän nimesi paikan etunimensä ja tilallaan sijaitsevan korkean vuoren mukaan Karlbergiksi. Rennerfelt myös rakennutti Karlbergiin uuden päärakennuksen, ajalleen tyypillisen ristipäätyisen, satulakattoisen talon. Rakennus muistutti Katajiston kartanoa, vaikka olikin huomattavasti suurempi. Tämä rakennus laajennettiin sitten vuonna 1890 arkkitehti W. Aspelinin piirustusten mukaan kuvan barokkityyliseksi kartanolinnaksi. Vanajaveden rannassa kartanon edustapuiston reunalla näkyy laiturin päähän rakennettu uimahuone. Päärakennuksen eteläpuolella oli 1800-luvun lopulla runsaasti luonnonpuustoa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2