lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 7)

Hämeenlinnan kauppakoulu oli perustettu vuonna 1919. Koulu toimi alkuvuosinaan osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 ja sen jälkeen Birger Jaarlin kadulla kahdessakin eri osoitteessa. Vuonna 1950 kauppakoulu muutti Hämeenlinnan yhteiskoulun entisiin tiloihin Turuntien alkupäähän. Oikeanpuoleisessa puutalossa oli 1950-luvulla mm. Ruokala Kerho, joka tunnettiin myös nimellä Monttu. Turuntie päättyy Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon, joka oli muuttanut näihin entisen sotilaskirkon tiloihin vuonna 1924. Samassa rakennuksessa toimi myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto vuosina 1926–1977. Kirjasto muutti uusiin tiloihin Lukiokadun alkupäähän vuonna 1983, minkä jälkeen entinen kirjastotalo oli oppilaitoskäytössä. Vuonna 2014 vanha rakennus kunnostettiin Kumppanuustaloksi, joka tarjoaa toiminta- ja kokoontumistiloja yhdistyksille ja yhteisöille.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1950-luku

Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti tähän entisen ortodoksisen sotilaskirkon rakennukseen vuonna 1924. Myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto toimi saman talon yläkerrassa vuosina 1926-1977. Kaupunginkirjastossa 1950-luku oli kasvavien kirjamäärärahojen ja sen myötä myös kasvavien lainauslukujen aikaa. Samaan aikaan perustettiin ensimmäiset toimet, joihin valittavilta edellytettiin kirjastoalan ammattipätevyyttä. Ensimmäisiä koulutettuja kirjastoammattilaisia Hämeenlinnassa olivat Erkki Kemiläinen, Asta Pekonen, Seija Salomaa ja Saara Raakkula. Lastenosaston osastonhoitajana vuonna 1954 aloittanut Asta Pekonen toimi myös kirjastonjohtajana vuosina 1959–1974 .
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1950-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Yksikerroksinen empiretyylinen puurakennus Pikkutorin varrella on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun perustajat ostivat rakennuksen vuonna 1887, ja vuosisadan lopulla se sai jatkokseen vielä Hallituskadun suuntaisen puisen lisäosan. Vuonna 1904 koulutalo siirtyi suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiölle. Yhteiskoulu rakennutti samalle tontille pari vuotta myöhemmin vielä jugendtyylisen kivirakennuksen. Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu, vuodesta 1937 lähtien Hämeenlinnan yhteiskoulu, toimi näissä rakennuksissa aina vuoteen 1955 asti, jolloin sille valmistui uusi koulutalo Hätilään. Rakennuksen edustalla näkyy Pikkukatu, jonka päällysteenä on edelleen alkuperäinen katukiveys. Tämä näkymä on säilynyt suurin piirtein entisenlaisena 1800-luvulta näihin päiviin asti. Vain liikennemerkistä voi päätellä, että kuva on otettu lähellä 1900-luvun puoliväliä.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1950-luku

Hanssin-Jukka on Suomen ilmavoimien käytössä vuosina 1940–1955 ollut Douglas DC-2 -kuljetuskone. Käytöstä poistetun lentokoneen osti hämeenlinnalainen entinen lentomestari Osmo Rantala, joka lahjoitti sen Hämeenlinnan ampumaseuralle. Ampumaseura avasi kahvilan Hanssin-Jukassa elokuussa 1959. Kahvila toimi Hämeenlinnassa linja-autoaseman länsipuolella, vanhan urheilukentän laidassa vuoteen 1981 asti. Samana vuonna marraskuussa Hanssin-Jukka purettiin osiin ja kuljetettiin neljällä rekka-autolla Tikkakoskelle entisöitäväksi. Huonokuntoinen lentokone odotteli kuitenkin varastossa kunnostusvuoraan lähes kolmekymmentä vuotta, ennen kuin Ilmasotakoulun kilta useiden eri tahojen avustuksella toteutti vaativan entisöinnin vuosina 2009–2011. Lentokonekahvila oli aikoinaan ainutlaatuinen nähtävyys Hämeenlinnassa, ja Hanssin-Jukan hankkimista takaisin kaupunkiin toivottiin pitkään. Toive toteutui kesäkuussa 2015, ja 1940-luvun asuun kunnostettu Hanssin-Jukka on nyt…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1959

Lammin keskiaikaisen kirkon korjaus kansalaissodan jälkeen suoritettiin muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa. Uuden katon ja entisestä täysin poikkeavan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Esimerkiksi katon entinen lautaholvi korvattiin teräsbetoniholvilla ja sisätilojen pitkistä lehtereistä luovuttiin. Taiteilija Bruno Tuukkanen koristeli kirkon seinät ja holvit rikasmuotoisilla kalkkimaalauksilla, ja uuden alttarikaapin veisti taiteilija Johan Friedl. Kirkkorakennuksen viimeisin, arkkitehti Virpi Tervosen suunnittelema korjaus valmistui vuonna 2002. Lammin kirkko on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.
Kuvan oikeassa reunassa näkyy Lammin säästöpankin rakennus "Rahala", joka valmistui vuonna 1940. Tontti kirkon vierestä oli ostettu säästöpankille jo vuonna 1917 maanviljelijä R. Huovilalta. Pankki oli ehtinyt toimia entisessä Huovilan talossa vain puolisen vuotta, kun rakennus tuhoutui samassa tulipalossa kuin kirkkokin. Vasta…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1956
Tekijä:
Aaltonen, Albin

Lammin kirkonkylän raitin uudistunutta rakennuskantaa edustaa tien päässä näkyvä Lammin säästöpankin toimitalo "Rahala", joka valmistui vuonna 1940. Kuvassa Hämeentien vasemmalla puolella on apteekkari F. E. Bergrothin vuosisadan vaihteessa rakennuttama talo, josta apteekki muutti pois vasta 1950-luvulla. Apteekin takana näkyy Mikkolan talon pääty. Peltolehdon talo apteekkia vastapäätä siirtyi kunnan omistukseen 1950-luvulla ja menetti torninsa. Ennen tätä talossa toimivat mm. osuuskaupan kahvila-ruokala ja matkahuolto. Peltolehdon talon vieressä lähimpänä katsojaa on Soimanpohjan talo, jossa sijaitsi kirkonkylän postikonttori 1940-luvun loppupuolelle asti. Kuvan rakennuksista ovat nykyään olemassa vain Säästöpankin ja Peltolehdon talot. Vanha apteekkitalo paloi vuonna 1978.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1957

Pöystilän tila sijaitsee Lammin Porraskoskella Kuohijärven itärannalla. Paikalla on alun perin ollut Lieson Simolan torppa, joka itsenäistyi 1920-luvun alussa. Pöystilän tilalle valmistui uusi päärakennus vuonna 1933, jolloin Maria ja August Pöystilä aloittivat täysihoitolan pidon. Heidän poikansa Heikki Pöystilä sisarensa Idan ja myöhemmin vaimonsa Annikin kanssa jatkoi toimintaa. Monista Pöystilän asiakkaista tuli vakiovieraita, jotka palasivat nauttimaan maalaiselämästä yhä uudestaan. Elämä oli kesäisin todella vilkasta Porraskoskella ja läheisessä Järventaustan kylässä, jossa oli parhaimmillaan viisi täysihoitolaa. Pöystilän kuuluisia vieraita olivat mm. George de Godzinsky ja kirjailija Hilja Haahti puolisonsa Ilmari Krohnin kanssa. Sota-aikana Pöystilässä ja muuallakin Porraskoskella ja Järventaustalla oli majoittuneena satakunta juutalaispakolaista. Lomakodin päärakennus paloi syksyllä 1958, mutta jo seuraavana keväänä juhlittiin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1959
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2