lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 40)

Suurten tekolampien kaivaminen aloitettiin Aulangolla talvella 1885. Joutsenlampena tunnettu lampi kaivettiin ensimmäisenä Suvussuo-nimiseen paikkaan, jonka eversti Standertskjöld oli edellisenä kesänä Aulangonvuorella käydessään huomannut lammelle sopivaksi. Lampi kaivettiin miestyövoimalla ja lapioilla, mutta turpeen ja mudan pois kuljettamisessa käytettiin hevosajoneuvoja. Kaivettu maa levitettiin tasoitukseksi ja maanparannukseksi metsään ja puistoalueelle. Kivistä rakennettiin reunuksia ja kiviaitoja. Joutsenlampeen tehtiin myös tekosaari, jonne rakennettiin lintuhuvila.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900

Valokuva on otettu Karlbergin vanhan kartanon tornista pohjoiseen päin kohti Hattulaa. Etualalla näkyy osa kartanon pienehköstä edustuspihasta. Rakennuksen tällä puolella piha oli korotettu ja tuettu kivimuurilla tasaiseksi. Kartanorakennukseen rajautui puoliympyrän muotoinen hiekkakenttä, jonka keskellä oli pyöreä kukkaistutus. Hiekkakenttää ympäröivät nurmikkoalueet kukkaistuksineen ja ruukkukasveineen. Ruukuissa kasvatettiin mm. agaveja ja palmuja, jotka viettivät talven kartanon kasvihuoneissa. Pihan pengerryksen reunalta alkoi kartanon talouspiha monine rakennuksineen. Taustalla näkyy Vanajaveden rannan peltomaisemaa ja Mäntykärki, jonne Standertskjöldin aikana istutettiin puukujanteita.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Brander, Signe

Karlbergin kartanon hyvin hoidetussa edustapuistossa oli veistoksilla koristellun suihkulähteen ympäristössä runsaita kukkaistutuksia. Kesäksi puistoon tuotiin myös mm. ruukuissa kasvavia palmuja ja agaveita. Puiston hoitaminen vaati paljon työtä ja varoja, joten Karlbergin siirryttyä 1920-luvulla kaupungin omistukseen istutukset vähenivät ja yksinkertaistuivat nopeasti ja puiston polkuverkostoakin karsittiin.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Karlbergin kartanon ja Vanajaveden rannan väliin jäävässä puistossa oli edelleen 1920-luvulla hyvinhoidettuja käytäviä, tasaista ruohikkoa ja upeita kukkaistutuksia. Lämpiminä kesäpäivinä saattoi levähtää mukavilla penkeillä puiden alla suojassa auringolta. Etualan pienten ruukkupuiden taakse jää puiston suihkulähde. Hopeapajut reunustavat Vanajaveden rantaviivaa seurailevaa kävelytietä, ja taustalla näkyy vuonna 1924 valmistunut järven ylittävä rautatiesilta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Karlbergin kartanon edustapuisto kunnostettiin Standertskjöldin aikana upeaksi muotopuutarhaksi: "Kartanon suurta puutarhaa on suuresti laajennettu ja kaunistettu. Siinä kasvaa kaikenlaatuisia puita, vielä useampia lajeja kuin kaupungin parkissa, esim. hopeapoppelia ja cypressiä, paitsi tammia ja lehmuksia y.m. ... Itse kartanon edessä kasvaa monta lajia kukkia monenmuotoisissa rabateissa. Täällä on myöskin suurista kallion lohkareista muodostettu luola, jossa on kalvetta suven helteellä ja jossa suihkulähde vielä ilmaa virkistää. ... Monta muutakin veistokuvaa on puutarhassa sekä kauniita vaaseja. Reflexionipalloja on useita sekä suuria erivärisiä vedellä täytettyjä lasipalloja, jotka auringon paisteessa näyttävät mahdottomilta kastehelmiltä."
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1912

Lemmenluolana tunnettu pieni kivinen rakennus sijaitsee hotellin lounaispuolella lähellä Vanajaveden rantaa. Lemmenluola on rakennettu jo eversti Hugo Standertskjöldin aikana, jolloin se oli myös sisustettu patsain ja kasvein. Myös rakennuksen ulkoseinän syvennyksissä oli kreikkalaistyylisiä patsaita. Luolan ulkopuolella kasvoi kuusia. Aikoinaan luolan yläpuolella kasvoi visakoivu, jonka vieressä oli hevosenkengän muotoinen penkki. Luolarakennus on säilynyt nykypäiviin asti. Säilynyt on myös luolan seinällä oleva allas ja sen yläpuolella oleva leijonan päätä esittävä veistos.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Karlbergin kartano puistoineen siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen vuonna 1926. Seuraavana vuonna perustettiin Matkailukeskus Karlberg-Aulanko Oy, jolle kaupunki vuokrasi päärakennuksen ja muutamia sivurakennuksia. Vanhaan päärakennukseen avattiin hotelli-ravintola. Karlbergin päärakennus tuhoutui kuitenkin jo seuraavana vuonna tulipalossa. Samalle paikalle rakennettiin uusi, arkkitehti Matti Välikankaan suunnittelema hotelli- ja ravintolarakennus. Aulangon suosio matkailukohteena kasvoi kuitenkin niin, että kymmenen vuotta myöhemmin rakennus oli jo käynyt liian pieneksi. Se purettiin ja pystytettiin uudestaan Tyrvännön Heralaan. Vuonna 1938 valmistui nykyinen funktionalistinen hotellirakennus, jonka arkkitehteina olivat Märta Blomstedt ja Matti Lampén.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1928, viimeistään 1932

Karlbergin kartanon rantapuistossa oli kävelyteiden varsilla penkkejä, joissa saattoi levähtää ja ihailla puiston istutuksia ja muita kaunistuksia, kuten antiikin veistoksia mukailevia kuvapatsaita. 1800-luvun puolella puistoon hankittiin mustia, valurautaisia penkkejä, jotka olivat kasviaihein koristeltuja. Myöhemmin valurautapenkeissä oli puinen istuinosa. Näitä kuvassakin näkyviä penkkejä oli vielä 1930-luvullakin väliaikaisen hotellin puistossa. 1930-luvulla puistoon hankittiin myös yksinkertaisia valkoisia puupenkkejä.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1927

Vuonna 1934 ilmestynyt Hämeenlinnan matkaopas kuvailee Aulangon väliaikaisen ravintolarakennuksen kuistilta avautuvaa näkymää näin: "Pääravintolan kuistilta aukeaa eteemme ainutlaatuinen näky: suurenmoinen puisto suihkukaivoineen, oikealla loivasti kaartuva, kivetty ranta ja edempänä taustalla Birger Jarlin linna ja sen takana kohoutuva Hämeenlinna. Siinä on näköalan ihanuutta, joka etsii vertojaan."
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1937

Keinusaaressa, Pinellan puiston rannassa oli sairashuoneen taloudenhoitajan J. F. Lampénin 1800-luvun puolivälissä rakentama hevosuittolaituri Pitkänsillan kupeessa. Suurin osa Pinellan puistosta vuokrattiin 1800-luvun lopulla perustetulle Hämeenlinna verkatehtaalle, jonka alue erotettiin aidalla puistosta. Aidan takana näkyy toinen ns. Pinellan huviloista ja laiturin takana kaupungin pesuhuone. Pinellan huvilat rakennettiin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä asunnoiksi Verkatehtaan johtajille.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Tekijä:
Rytkönen, Enok
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2