lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 12)

Kansallisosakepankin punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1915 torin alakulmaan. Kansallisromanttista tyyliä edustava pankkitalo on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema. Pankkitalon pohjoispäässä oli kaksi liikehuoneistoa ja yläkerroksissa asunto- ja toimistotiloja. Vuonna 1908 perustettu Suomalainen kirjakauppa muutti pankkitalon päätyyn vuonna 1915. Toripuiston suihkulähteen ja puiden takana häämöttää Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin vuonna 1929 valmistunut pankkitalo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1929

Torin alakulmasta purettiin empiretyylinen puutalo vuonna 1913, ja sen paikalle rakennettiin Kansallisosakepankin Hämeenlinnan konttori, jonka avajaisia vietettiin 12. huhtikuuta 1915. Arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema punatiilinen pankkitalo edustaa kansallisromanttista tyyliä. Rakennuksen katutasoon tuli pankkihuoneisto ja talon pohjoispäähän lisäksi kaksi muuta liikehuoneistoa. Hyvälle liikepaikalle torin varrelle muutti vuonna 1915 Suomalainen kirjakauppa. Myös Hj. Salon kultasepänliike toimi aluksi uudessa pankkitalossa. Kahdessa ylemmässä kerroksessa oli asunto- ja toimistotiloja. Viereisessä talossa palveli 1910-luvun lopulla L. A. Lönnrotin kello- ja sormuskaupan päämyymälä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1915

Hämeenlinnaan perustettiin Suomen yhdyspankin konttori jo pankin perustamisvuonna 1862. Vuonna 1919 pankki yhdistyi Pohjoismaiden osakepankkiin ja sai nimekseen Pohjoismaiden yhdyspankki. Yhdyspankki toimi kultaseppä Miettisen talossa torin luoteiskulmassa. Vuonna 1912 samalle paikalle valmistui arkkitehti Walter Thomén suunnittelema rakennus, jonka länsipäähän tuli tilat yhdyspankille. Lääninhallituksen puoleiseen päähän sijoittui Suomen pankin paikallinen konttori, joka oli avattu Hämeenlinnassa vuonna 1902. Keskelle rakennusta mahtui vielä kelloseppä N. Örlundin kelloliike Otava.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1919

Raatihuoneenkadulla Skogsterin tavarataloa vastapäätä edelleen sijaitseva jugendtalo on peräisin vuodelta 1910. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Walter Thomé, ja sen rakennuttajana toimi Hämeenlinnan kaupungin säästöpankki. Tämä Hämeenlinnan ensimmäinen säästöpankki oli perustettu vuonna 1846, ja se sai vuonna 1910 kilpailijan, joka nimettiin Hämeenlinnan suomalaiseksi säästöpankiksi. Koska pankki ei ollut kaupungin omistuksessa, vanhaa nimeä pidettiin harhaanjohtavana, ja kilpailijan vuoksi pelkkää säästöpankki-nimeäkään ei voitu käyttää. Vuodesta 1948 alkaen pankin viralliseksi nimeksi tuli Hämeenlinnan vanha säästöpankki. Kuvan postikortti julkaistiin juhlistamaan pankin 100-vuotisjuhlaa vuonna 1946.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1946

Hämeenlinnaan perustettiin ensimmäinen säästöpankki vuonna 1846. Pankin nimi oli aluksi Hämeenlinnan kaupungin säästökassa, myöhemmin säästöpankki. Tämä historiikki keskittyy lähinnä vuosien 1900–1924 tapahtumiin, sillä pankin historiasta oli julkaistu jo aiemmin Väinö Andelinin (Hämeen-Anttila) kirjoittama historiikki vuosilta 1846–1900. Tämän uudemman historiikin kuvaamalle jaksolle sijoittuvat mm. oman toimitalon valmistuminen Raatihuoneenkadun varrelle vuonna 1910 ja kilpailevan säästöpankin perustaminen syksyllä 1909. Vuonna 1948 pankin viralliseksi nimeksi tuli Hämeenlinnan vanha säästöpankki. Koska pankki ei ollut kaupungin omistuksessa, vanhaa nimeä pidettiin harhaanjohtavana.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Vartia, Verneri

Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin talo vuodelta 1929 on arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema. Arkkitehtuuriltaan pankkitalo edustaa 1920-luvun klassismia. Pääovea ympäröivät reliefit ovat kuvanveistäjä Gunnar Finnen käsialaa. Rakennuksen liiketiloissa toimivat pankin lisäksi 1930-luvun puolivälissä mm. apteekki, Hämeen Puku-Aitta, Parturiliike ja naiskampaamo "Keskus", Backman & Tyrylän kahvila sekä Hanna Hakalan kangaskauppa ja kutomaliike.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin perustava kokous pidettiin 10.11.1909, ja pankki aloitti toimintansa heti seuraavan vuoden toukokuussa Nybergin perikunnan talossa torin alareunassa. Vuonna 1914 pankki muutti kaksi kertaa ja päätyi Raatihuoneen länsipuolelle Bogdanoffin perikunnan taloon, jonka pankki osti itselleen tontteineen vuonna 1916. Samalle paikalle rakennettiin myöhemmin uusi ajanmukainen pankkitalo, johon suomalainen säästöpankki pääsi muuttamaan joulukuussa 1929. Klassistisen pankkitalon suunnitteli arkkitehti Oiva Kallio. Pankin huoneisto sisälsi ison toimistosalin, kaksi asiakkaiden odotushuoneiksi kalustettua sivusuojaa, virkistyshuoneen, hallituksen huoneen sekä kassa- ja arkistoholvit, yhteensä n. 200 neliömetriä. Pankkitalon muut liiketilat ja yläkerrosten asunnot vuokrattiin jo ennen kuin talon rakennustyöt olivat alkaneet: "Paitsi pankin yhä kasvavia tarpeita, se nyt tyydyttää kymmenien ajanmukaisten liike- ja asuinhuonetarvitsijain…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1929

Hämeenlinnaan oli perustettu ensimmäinen säästöpankki jo vuonna 1846. Kaupungin suomenmielisten keskuudessa oltiin kuitenkin 1900-luvun alkuvuosina hyvin tyytymättömiä pankin toimintaan ja katsottiin, että etenkin Suomalaisen puolueen jäsenten oli vaikea saada luottoa vanhasta säästöpankista. Joukko suomenmielisiä päätyikin sitten neuvottelemaan uuden säästöpankin perustamisesta kaupunkiin. Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin perustava kokous pidettiin 10.11.1909, ja pankki aloitti toimintansa seuraavan vuoden toukokuussa Nybergin perikunnan talossa torin alareunassa. Perustajajäsenten joukossa olivat mm. tehtailija J. F. Alanko, kustantaja Arvi A. Karisto, lehtori Ernesti Suolahti, kirjapainon omistaja Kusti Laurila ja pastori Verneri Vartia. Vuonna 1914 pankki päätyi Raatihuoneen länsipuolelle Bogdanoffin perikunnan taloon, jonka pankki osti itselleen tontteineen vuonna 1916. Tämän kaksikymmenvuotishistoriikin ilmestyessä oli juuri päästy muuttamaan…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1930

Hämeenlinnaan rakennettiin 1900-luvun alkupuolella monta uutta pankkitaloa. Kansallisosakepankin jyhkeä liikerakennus valmistui torin lounaiskulmaan vuonna 1915 arkkitehti Vilho Penttilän suunnitelman mukaan. Kansallisromanttista tyyliä edustavan punatiilisen pankkitalon tieltä purettiin Nybergin perillisten talona tunnettu empiretyylinen puutalo. Tontin pohjoispäähän jäi kuitenkin kavennettuna kaksikerroksinen kivitalo, joka purettiin vasta 1980-luvun alussa. Tässä talossa toimivat 1920-luvulla ainakin elokuvateatteri Panu sekä parturiliike ja naiskampaamo "Keskus". Pankkitalon pohjoispään liikehuoneistossa toimi pitkään Suomalainen kirjakauppa. Pankin yläkerroksissa oli mm. kolme suurta asuntoa pankin johdolle.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Lammin keskiaikaisen kirkon korjaus kansalaissodan jälkeen suoritettiin muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa. Uuden katon ja entisestä täysin poikkeavan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Esimerkiksi katon entinen lautaholvi korvattiin teräsbetoniholvilla ja sisätilojen pitkistä lehtereistä luovuttiin. Taiteilija Bruno Tuukkanen koristeli kirkon seinät ja holvit rikasmuotoisilla kalkkimaalauksilla, ja uuden alttarikaapin veisti taiteilija Johan Friedl. Kirkkorakennuksen viimeisin, arkkitehti Virpi Tervosen suunnittelema korjaus valmistui vuonna 2002. Lammin kirkko on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.
Kuvan oikeassa reunassa näkyy Lammin säästöpankin rakennus "Rahala", joka valmistui vuonna 1940. Tontti kirkon vierestä oli ostettu säästöpankille jo vuonna 1917 maanviljelijä R. Huovilalta. Pankki oli ehtinyt toimia entisessä Huovilan talossa vain puolisen vuotta, kun rakennus tuhoutui samassa tulipalossa kuin kirkkokin. Vasta…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1956
Tekijä:
Aaltonen, Albin
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2