lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 4)

Vanhassa Hämeenlinnassa oli vuonna 1738 vain pari suutaria, pari räätäliä, seppä ja muutama pellavakankuri. Käsityöläisten määrä alkoi lisääntyä 1700-luvun loppupuolella, kun kaupunki oli siirretty uudelle paikalleen Niementaustan mäelle. Myös mestareiden taitotaso nousi ja käsityöverstaat suurenivat, niin että käsityöläismestareilla saattoi olla useampiakin kisällejä ja oppipoikia verstaassaan. Samalla ammattikuntalaitos vakiintui, niin että esim. vuonna 1806 Hämeenlinnassa perustettiin ainakin hattumaakareiden, satulamaakareiden, karvarien, seppien ja nikkareiden ammattikunnat. Vanhemmat ammattikunnat oli jo pellavakankureilla, suutareilla ja räätäleillä. Hämeenlinnalaisille tarjosivat palveluitaan myös mm. karstamaakarit, pläkslaakarit ja jeljuuttarit. Esa Kahila esittelee tässä laajassa artikkelissaan suuren joukon enimmäkseen jo kadonneita käsityöammatteja ja niiden edustajia Hämeenlinnassa 1600-luvulta 1900-luvun alkuvuosiin asti.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1938
Tekijä:
Kahila, Esa

Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa Suomen sodan jälkeisistä vaikeista ajoista, joista tuskin oli toivuttu, kun kaupunkia kohtasi vuonna 1831 suuri tulipalo, joka tuhosi kaksi kolmasosaa rakennuksista. Tulipalon jälkeen käynnistyi mittava uudelleenrakennusvaihe. Lindeqvist esittelee 1800-luvun Hämeenlinnan asukkaita ja eri ammattiryhmiä sekä niin kaupungin elinkeinoelämää kuin aikakauden seura- ja huvielämääkin. Teoksen lopuksi käsitellään vielä Hämeenlinnan ensimmäisen sanomalehden Hämäläisen perustamista ja alkavaa suomalaisuusliikettä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1930
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Tarkastusten toimittaminen "käsityöhuoneissa" kuului Hämeenlinnassa vuonna 1880 perustetun terveydenhoitolautakunnan tehtäviin. Kaupunginlääkäri Viktor Mannerin kirjoittama tarkastuskertomus kattaa kymmenvuotiskauden 1896–1905, jolloin Hämeenlinnan käsityöammattilaitoksissa suoritettiin neljä tarkastusta keskimäärin kolmen vuoden välein. Tarkastettavien piiriin kuului yli viisikymmentä verstasta ja liikettä, joissa oli yhteensä yli 200 työntekijää. Joukossa oli mm. jalkine-, räätälin- ja puusepänverstaita, värjäämöjä, savenvalamoja, kivenhakkaamoja ja kirjansitomoja sekä maalarin-, nahkurin- ja kellosepänliikkeitä. Merkittävä muutos vuosisadan vaihteen työoloissa oli päivittäisen työajan lyheneminen lähemmäs kymmentä kuin kahtatoista tuntia. Työntekijöiden asuminen oli edelleen puutteellista, vaikka siinäkin oli tapahtunut edistystä. Kuitenkin osa työntekijöistä asui edelleen verstastiloissa. Verstaiden siisteydessäkään ei ollut…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1907
Tekijä:
Manner, Viktor

Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) selvitti vuonna 1909 Hämeenlinnan kaupungin terveydenhoidon tilannetta kaupungissa pidettävää Suomen terveydenhoitoyhdistyksen kokousta varten. Vaikka kokous peruuntuikin, Manner selvitys julkaistiin painettuna samana vuonna. Ajankohtaisia asioita kaupungin terveydenhuollossa tuolloin olivat vesijohto- ja viemärityöt sekä kaupunginsairaalan laajennus. Manner esittelee terveyden- ja sairaanhoidon tilanteen historiallista taustaa vasten, esim. väestö- ja kuolleisuustilastoja teoksessa on yli sadan vuoden ajalta. Teoksen liitteenä on terveydenhuoltoon liittyviä virallisia ohjeita, mm. Hämeenlinnan kaupungin terveyshoitosäännöt vuodelta 1903.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1909
Tekijä:
Manner, Viktor
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2