lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 30)

Kihlakunnantuomari Åhlberg suunnitteli 1860-luvun alussa kivitalon rakentamista Hämeenlinnan keskustaan Residenssikadun (nyk. Hallituskadun) ja Siltakadun (nyk. Arvi Kariston kadun) kulmatontille nro 78. Ruotsalaissyntyinen arkkitehti Pehr Erik Svante Degenaer piirsi tuomarille komean kolmikerroksisen kivitalon vuonna 1860. Piirustuksessa on myös Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1855–1865 toimineen Carl Albert Edelfeltin nimi. Arkkitehti Degenaer oli muttanut Ruotsista Helsinkiin v. 1857. Hän asui perheineen Hämeenlinnassa vuosina 1882-1887 ja teki tuona aikana mm. kaupungin kuumelasaretin piirustukset. Tuomari Åhlbergin talo jäi kuitenkin tuntemattomasta syystä rakentamatta.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1860
Tekijä:
Degenaer, P. E. S.

Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Koulu toimi maanviljelijä Heikki Tapolalta vuokratuissa tiloissa, kunnes vuonna 1875 kansakoulu siirrettiin Hauhon kirkonkylään. Alvettulaan perustettiin kuitenkin uudestaan kansakoulu vuonna 1880. Koulu toimi jälleen aluksi Tapolan tiloissa, myöhemmin myös Hyömäen kartanossa. Vuonna 1885 kuntakokous päätti rakennuttaa Alvettulan kylään oman koulutalon. Rakennusmestari Matti Estlin teki koulun piirustukset ja urakoi rakennuksen valmiiksi asti. Koulutyö uudessa koulussa alkoi lokakuussa 1887. Alvettulan koulua on sen yli satavuotisen historian aikana moneen otteeseen korjattu ja laajennettu. Suurin laajennus tehtiin vuonna 1926, jolloin talo korotettiin kaksikerroksiseksi, rakennettiin käsityösali, keittola ja asunto alakouluopettajalle. Koulun laajennuspiirustukset laati rakennusmestari Toivo E. Survonen ja rakennustyö annettiin urakaksi rakennusmestari Juho Tuomiselle. Keittola siirrettiin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Survonen, Toivo E.

Vuonna 1875 perustetun Hämeenlinnan Anniskeluosakeyhtiön talo oli Hämeenlinnan suuren "viinasodan" tulosta. Vuonna 1887 voimaan tullut laki antoi kaupunkien valtuustoille vallan lakkauttaa paloviinan myynti. Raittiusliike vaati myyntikieltoa, jolloin Hämeenlinnan valtuusto päätti monopolisoida myynnin. Monopoli oli Suomen oloissa harvinaisen aukoton. Yhtiöllä oli yksinoikeus paloviinan anniskeluun ja lupa pitää kolmea ravintolaa kaupungissa. Voitoista jyvitettiin 2/3 kaupungin kassaan. Anniskeluyhtiö rakennutti vuonna 1889 oman talon, jonka jugendtyyli näkyy lähinnä rikkaassa koristelussa. Pyöristettyä kulmaa koristaa torniaihe ja kaksi parveketta. Viininlehväkoristeet viittaavat talon käyttöön. Kivisessä liiketalossa on kaksi kerrosta ja kellaritilat. Suuret viinikellarit ja viinakauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa oli konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1899
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa Furuhjelm. Tilanomistaja Georg Uschakoff osti tontin vuonna 1890, ja hän rakennutti tontille lisäksi kaksikerroksisen tiilitalon puiston puolelle.
1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä monet Hämeenlinnan puiset empirerakennukset "muodistettiin" uusimalla niiden ulkoasu nikkarityyliseksi. Arkkitehti F. W. Lagerström piirsi vuonna 1890 kulman puurakennuksille runsain yksityiskohdin koristellun pinnan, jossa käytettiin listoja, sorvattuja konsoleita ja ikkunakehysteitä sekä pilastereita. Rakennuksia yhdistää komea kivirakenteinen pyörökaariportti. Lukiokadun puoleiseen sivuun Lagerström piirsi kaksi sivurisaliittia, ulkonemaa, joista toiseen liittyi katuovi katoksineen. Uusrenessanssia edustava tiilinen asuinrakennus on…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Lagerström, F. W.

Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887 kaavasta kirkko jätettiin pois ja senaatti huomautti asiasta, jolloin kirkkorakennus palautettiin kaavaan. Mahtava bysanttilaisvaikutteinen ortodoksikirkko korkeine torneineen nousi pikkutorin keskelle vuonna 1901. Piirustukset oli tehnyt N. A. Schultz, ja rakennustöistä huolehti Venäjän sotalaitos. Kirkko oli vain sotilaskäytössä. Kirkko valmistui aikana, jolloin hyökkäys Suomen itsehallintoa vastaan oli juuri alkanut. Kaupunkilaisille kirkosta tulikin vihatun vallan symboli. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1923 kirkontorneihin ja kupoliin kiinnitettiin köydet, joiden avulla ne kaadettiin ja kirkko muutettiin klassististyyliseksi kaupunginkirjastoksi Bertel Strömmerin suunnitelman pohjalta. Kirjasto toimi rakennuksessa aina…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Strömmer, Bertel

Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1901. Saksankielinen versio Die Burg Tavastehus, ihre Entwickelung und ihr Alter ilmestyi samana vuonna Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa. Teoksessaan Ailio selvittelee varhaisimpia mainintoja linnasta sekä linnan rakennushistoriaa ja päätyy esittämään, että linna on rakennettu viimeistään 1200-luvun puolivälin paikkeilla. Nykykäsityksen mukaan linna on perustettu 1200-luvun lopulla. HUOM! Teoksen liitteet on digitoitu Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisestä osasta, minkä vuoksi digitoidun liitteen numero vastaa kaupunkihistorian liitteiden numerointia. Esim. tämän teoksen liite 1 on kaupunkihistoriassa liitteenä 2 jne.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1901
Tekijä:
Ailio, Julius

Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista graniittia. Rakennuksen kellariin on piirretty mm. leivintupa, pyykkitupa, valokuvauslaboratorio ja -pimiö. Claes Norstedt toimi lasitehtaan johtajana vuosina 1896–1917.
Vuonna 1922 talon osti Kalvolan kunta, ja siitä alkaen talo palveli Kalvolan kunnantalona. Ilmeisesti Kalvolan odotettiin kasvavan nopeasti, sillä aluksi suuressa kunnantalossa oli vakinainen työhuone vain kunnankirjurilla. Talossa oli 1950-luvulle asti myös pankkitoimintaa. Pääosaa rakennuksesta hallinnoi kuitenkin Kalvolan kunta vuoteen 2009 asti, jolloin Kalvola liittyi Hämeenlinnaan. Tämän jälkeen kaikki entiset toimijat ovat siirtyivät pois rakennuksesta. Entinen kunnantalo on nykyään tyhjillään. Sen tulevasta käytöstä ei ole vielä tietoa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1909
Tekijä:
Sonck, Lars

Kämärin talo oli ehkä erikoisin jugendarkkitehti Henrik Reinhold Helinin luomuksista. Se oli osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen rakennus Raatihuoneen vieressä. Arkkitehti Helin oli käynyt vuonna 1899 tutustumassa englantilaiseen, skotlantilaiseen, belgialaiseen, hollantilaiseen ja ranskalaiseen jugendiin. Kämärin talossa jugend oli nyt ensi kertaa Hämeenlinnassa muutakin kuin pintaornamentiikkaa.
Rakennuksen fasadi oli täysin uudenlainen: se koostui neljästä erikorkuisesta ja erityyppisestä jaksosta. Koristeina oli mm. vähemmän jugendtyyppisiä ikkunoiden tiilikehyksiä ja kolmen ikkunan ryhmiä. Selvää jugendia olivat kierteiset puolipylväät, koristeelliset rännit, kierukat ja hevosenkenkäikkunat. Pääoven kivipilareihin suunniteltuja vesilintuaiheita ei valmiissa talossa ollut. Uutta Helinillä olivat mm. toisen kerroksen uloke kivipäätyineen ja rautakalterit alakerrassa. Sisätilat olivat vielä melko tavanomaisia, paitsi että…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Kaupunginvaltuusto tilasi arkkitehti Armas Lindgreniltä suunnitelman torin järjestämiseksi. Suunnitelma hyväksyttiin vuonna 1908. Suunnitelmaan kuului torin alalaidan kauppahalli, joka sijaitsisi vastapäätä kirkkoa. Lindgrenin torisuunnitelma toteutui, mutta hallihanke raukesi ajan levottomien olojen vuoksi. Kauppahallikysymys nousi kuitenkin uudestaan esiin vuonna 1915 valtuustossa ja sanomalehdissä. Jälleen kännyttiin Armas Lindgrenin puoleen. Lindgren laati hämeenlinnalaisille luonnoksen kauppahallista, joka oli kapea, lähes torin länsilaidan mittainen rakennus. Kirkon uusklassistiset piirteet oli otettu huomioon kauppahallin ulkonäössä. Hallin julkisivun puolella oli 18 pylvästä ja keskellä keskirisaliitti päätykolmioineen. Risaliitin kohdalla oli sisälle johtava portaali, joka oli kadun puolella kaksikerroksinen. Hallissa oli 60 myymäläkojua, joista neljä suurempaa rakennuksen kulmissa ja kahvihuone. Pohjakerroksessa olivat kellarit ja sisäänkäynnin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Lindgren, Armas

Kunnallisen kylpylaitoksen suunnitteli arkkitehti Birger Brunila (1882–1979) ja rakennutti vuonna 1912 yhtiö, jonka suurin osakas oli Hämeenlinnan kaupunki. Kylpylaitoksen aikaan jugend oli jäämässä syrjään ja klassistinen ornamentiikka palaamassa muotiin. Kylpylaitos on säterikattoinen, kaksikerroksinen tiilirakennus. Siinä on kaarevia muotoja räystäissä ja rakennuksen kulmassa, mutta yleisilmeeltään se on klassisen selkeä. Ikkunat ovat pieniruutuiset, mutta kehyksettömät. Rakennukseen liittyy Koulukadun puolella yksikerroksinen siipirakennus. Brunila oli suunnitellut ylä- ja kellarikerrosten tiilipinnat muuta osaa tummemmiksi. Näitä koristerappauksia ei rakennusvaiheessa eikä vielä vuoden 1970 peruskorjauksessakaan varojen puutteessa toteutettu, vaikka talo rapattiinkin. Myös ovien kehykset ja kulmaikkunoiden väli on piirroksessa koristeltu ornamenteilla. Saunan sisäänkäynti oli Linnankadun ja Koulukadun kulmassa. Halvimmat, yleiset saunat olivat…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910
Tekijä:
Brunila, Birger
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2