lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 11)

Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Koulu toimi maanviljelijä Heikki Tapolalta vuokratuissa tiloissa, kunnes vuonna 1875 kansakoulu siirrettiin Hauhon kirkonkylään. Alvettulaan perustettiin kuitenkin uudestaan kansakoulu vuonna 1880. Koulu toimi jälleen aluksi Tapolan tiloissa, myöhemmin myös Hyömäen kartanossa. Vuonna 1885 kuntakokous päätti rakennuttaa Alvettulan kylään oman koulutalon. Rakennusmestari Matti Estlin teki koulun piirustukset ja urakoi rakennuksen valmiiksi asti. Koulutyö uudessa koulussa alkoi lokakuussa 1887. Alvettulan koulua on sen yli satavuotisen historian aikana moneen otteeseen korjattu ja laajennettu. Suurin laajennus tehtiin vuonna 1926, jolloin talo korotettiin kaksikerroksiseksi, rakennettiin käsityösali, keittola ja asunto alakouluopettajalle. Koulun laajennuspiirustukset laati rakennusmestari Toivo E. Survonen ja rakennustyö annettiin urakaksi rakennusmestari Juho Tuomiselle. Keittola siirrettiin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Survonen, Toivo E.

Hauhon kunnan lastenkoti perustettiin vuonna 1920. Lastenkoti sijaitsi alun alkaen Torvoilan kylässä, josta se 1930-luvun puolenvälin vaiheilla siirrettiin Rukkoilan kylään Vähä-Luotian tilalle lastenkodiksi rakennettuun kiinteistöön. Rakennus sijaitsee vieläkin samalla paikalla noin kilometrin päässä Rukkoilaan johtavalta paikallistieltä Luotiantien varrella. Talon lähes välittömässä läheisyydessä on Hauhon Ison-Roineen ranta-alue, joka aikaisemmin oli pääasiassa lastenkodin käytössä, mutta johon myöhemmin perustettiin yleinen virkistysalue. Hauhon lastenkodissa oli 14 hoitopaikkaa, mutta ajoittain hoidettavia lapsia oli enemmänkin, varsinkin siinä vaiheessa kun laitokseen 1948 yhdistettiin naapurikylässä 1943–1948 toiminut Hiitolan lastenkoti, luovutetulta alueelta Parkanon kunnan kautta Hauhon kunnan hoidettavaksi siirtynyt lastenkoti. Lastenkodin viimeisenä johtajattarena toimi Hilda Linkosuonio, joka oli toiminut 15.7.1943 alkaen Hiitolan…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1933
Tekijä:
Lehtonen, Juho

Ensimmäiset asiakirjamaininnat Hovinkartanon (Hofgård) alueesta ovat 1300-luvulta. Alkuperäinen rälssiuudistila perustettiin vuonna 1786. Kartano on ollut mm. Godenhjelm-, Gripenberg-, Leopold-, Engström- ja Furuhjelm-sukujen omistuksessa. Empiretyylinen päärakennus on valmistunut 1830-luvulla. Rakennuksessa on asuttu siitä lähtien ja sen ulkoasu sekä interiööri ovat säilyneet lähes alkuperäisinä. Rakennuspiirustuksen kaksikerroksinen tiilinen jugendrakennus (nykyinen Taidehovi) valmistui vuonna 1914 hopeahääpäivälahjaksi tuomari Janssonin vaimolle. Rakennusta käytettiin vain juhla- ja vierastilana.Taidehovi on järjestänyt näyttelyitä kartanon rakennuksissa vuodesta 1988. Vuonna 1997 Fredrikintorin apteekki Helsingistä museoitiin Hovinkartanoon ja Hovinkartanon taidekeskus avattiin 2006. Hauhon näyttämötaiteen harrastajat ry on esittänyt kartanon pihapiirissä kesäteatteria. Nykyään kartanoon järjestetään kesäisin ryhmävierailuja.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Udd, veljekset

Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta syyskuussa 1873. Koulutalon piirustukset teetettiin helsinkiläisellä arkkitehdillä Theodor Deckerillä, mutta piirustuksia muutettiin vaatimattomammiksi ja mm. kellarikerros jätettiin pois. Koulutalon rakennusurakan sai huutokaupassa tehtäväkseen rakennusmestari Nikander, joka sai urakkansa valmiiksi syyskuussa 1875. Alvettulan kansakoulu oppilaineen ja opettajineen muutti nyt kirkonkylään uuteen kouluun. Koulun oppilasmäärä lisääntyi jatkuvasti, ja 1920-luvulle tultaessa tilat olivat auttamattomasti jääneet liian pieniksi, joten samalle tontille päätettiin rakentaa toinen koulurakennus. Rakennusmestari Onni Tourulta tilattiin rakennuspiirustukset uutta koulutaloa varten ja urakoitsijaksi valittiin rakennusmestari…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Touru, Onni

Ruotsin valtakunnassa perittiin sotien takia ylimääräisiä veroja. Suurimpia näistä olivat ns. Elfsborgin lunnaat, jotka perittiin veroina vuonna 1571, kun Ruotsin valtio joutui lunastamaan Elfsborgin linnan sen vallanneilta tanskalaisilta. Lunnaat kerättiin myös Suomessa vuoden 1571 elokuussa papiston ja nimismiesten tekemien omaisuusluetteloiden perusteella. Omaisuudeksi laskettiin hopea, messinki, tina ja kupari painon mukaan sekä karjasta hevoset, lehmät, härät, lampaat, vuohet, siat ja mullikat. Veron määrä oli kymmenen prosenttia omaisuuden arvosta. Hauhon kihlakuntaan (härad) kuuluivat 1570-luvun alussa Hauhon lisäksi myös Lammi ja Tuulos. C. A. Collinin pienessä julkaisussa tarkastellaan varallisuuden määrää näiden kolmen pitäjän eri kylissä vuonna 1571 näiden ns. hopeaveroluetteloiden pohjalta.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1881
Tekijä:
Collin, C. A.

Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen isänsä toimi nimismiehenä. Hän kuvailee mm. kotipitäjänsä sijaintia, historiaa, talouselämää, maanviljelystä, karjanhoitoa ja luonnonoloja. Lopuksi hän kertoo vielä hauholaisten luonteesta ja ulkonäöstä ja selostaa heidän kasvatustaan, vaatetustaan ja tapojaan. Herkepaeuksen väitöskirja on ilmestynyt vuosina 1956 ja 1981 suomenkielisinä käännöksinä, joista jälkimmäinen sisältää myös ruotsinkielisen alkutekstin. Teos on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -projektissa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1756
Tekijä:
Herkepaeus, Christopher Andreae

Onni Wetterhoffin erätarinoiden ensimmäisen osan aloittaa kuvaus maineikkaasta erämiehestä ja karhunkaatajasta, hauholaisesta Eero Juhani Heinäkankaasta (1799–1884), jota Wetterhoff oli käynyt haastattelemassa yhdessä ystävänsä, kirjailija Paavo Cajanderin kanssa. Kirjan toinen tarina kertoo Hämeen metsästysseuran sudenajoista talvella 1883. Susijahteihin osallistui paikallisten metsästäjien ohella myös venäläisiä ammattimetsästäjiä, lukaaseja.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1887
Tekijä:
Wetterhoff, Onni

Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten. Rakennusmestariksi tuli Anton Färm, joka oli rakentanut mm. kirkonkylän ns. Alakoulun. Rakentamisrahat ja -tarvikkeet olivat tiukassa, jopa työssä jääneet lastutkin huutokaupattiin. Suuri osa rakennusrahasta hankittiin arpajaisilla. Talon kustannusarvio oli n. 500 000 mk. Puinen suojeluskuntatalo valmistui 1928. Sen nimeksi tuli Suojamäki. Talossa oli kaikkiaan 18 huonetta, mm. suuri juhlasali, jonka permannolle mahtui 200 henkeä. Salin takaosassa oli parvi istuinriveineen. Näyttämö oli tilava (8,5 x 7 m), samoin ravintola- ja ruokailutilat. Keittiö- ja huonetiloja oli riittävästi esikunnalle, kokouksia varten jne. Seuraavana vuonna vietettiin vielä urheilukentän vihkiäisiä. Vihkiäiskisan tähtivieras "Pälkäneen hirveksi"…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Survonen, Toivo E.

Vuonna 1902 yli kahdella sadalla hämeenlinnalaisella yksityishenkilöllä, liikkeellä ja virastolla oli puhelin käytössään. Hämeenlinnan puhelinnumeroiden lisäksi luetteloon sisältyvät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Lammin, Leppäkosken, Maatialan, Rengon, Tyrvännön, Toijalan, Tuuloksen, Luopioisten ja Urjalan keskusasemiin liitetyt puhelinnumerot.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1902

Vuonna 1880 annettu terveydenhoitoasetus velvoitti kunnat pitämään silmällä terveyden- ja sairaanhoitoa, terveydenhoidosta annettujen asetusten noudattamista ja myös yleistä puhtaanapitoa. Hauhon pitäjässäkin yleinen terveydenhoito ja sen valvonta oli asetuksen määräysten mukaisesti kunnallislautakunnan asiana. Kunnallislautakunnan asiantuntemus terveysasioissa oli maalaiskunnissa yleensä vähäistä, joten asetus määräsi myös, että terveydenhoitoa koskevia asioita käsiteltäessä oli piiri- tai kunnanlääkärillä ja kirkkoherralla oikeus olla läsnä kunnallislautakunnan kokouksissa. Hauholla kunnallislautakunnan alaisuudessa toimi rakennus- ja terveydenhoitolautakunta, johon valittiin jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten tuli olla ”rakennusjärjestystä ja terveydenhoitoa harrastavia, kokeneita ja ymmärtäväisiä miehiä”. Hauho oli jaettu piireihin, joihin nimettiin ”katsantomies” valvomaan käytännössä terveysoloja omassa piirissään…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1895
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2