lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 14)

Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus valmistui vuonna 1888. Koulurakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Magnus Schjerfbeck (1860-1933) yliarkkitehti Georg Wileniuksen johdolla. Lyseorakennus oli kuvan asussa aina 1930-luvulle asti, jolloin koulun molempiin päihin liitettiin siipirakennukset. Lyseon takana näkyy nykyään museona oleva Palanderin talo, jonka lehtori Edvard Palander oli vuonna 1904 myynyt kaupunginlääkäri Karl Johan von Fieandtin perheelle.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinnan keskustan koilliskulman hallitseva rakennus on vuonna 1888 rakennettu ja vuonna 1936 laajennettu Hämeenlinnan lyseo. Tässä ilmakuvassa kaupunki on vielä hyvin puutalovaltainen, vain torin varrella on isompia kivirakennuksia. Hallituskadun varrella torin pohjoislaidalla näkyvät Yhdyspankin talo, lääninhallitus, Rytkösen kirjakauppa ja entinen Kaupunginhotellin talo, jossa Kaupunginhotellin muutettua Rauhankadulle vuonna 1929 toimi Uusi hotelli -niminen majoitusliike. Hotelli Seurahuone jatkoi perinteistä toimintaa samassa rakennuksessa 1940-luvun puolivälin paikkeilta lähtien.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1940-luku

Hämeenlinnan lyseon uusi koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on julkaistu painettuna mm. Hämäläis-osakunnan viidennessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1890.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Cajander, Paavo

Hämeenlinnan normaalilyseo aloitti toimintansa vuonna 1873 ns. kivikoulussa eli entisessä yläalkeiskoulun talossa, rakennuksessa, jossa myöhemmin toimi mm. postikonttori. Koulu kärsi alusta asti tilapulasta niin, että pahimmillaan jouduttiin työskentelemään viidessä eri rakennuksessa. Uuden lyseorakennuksen valmistuminen oli huomattava parannus kouluoloihin ja myös merkittävä tapaus Hämeenlinnassa. Tässä kertomuksessa Karl Johan (Kaarlo) Blomstedt (1839–1888), joka oli lyseon rehtorina uuden koulurakennuksen valmistuessa, selvittää tarkasti uuden koulun suunnitteluvaiheet sekä myös rakennustöiden kulun ja kustannukset. Juhlarunon koulun vihkiäisiin kirjoitti kaupungin oma kasvatti, runoilija Paavo Cajander.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Blomstedt, Kaarlo

Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen koulurakennus sai kolmikerroksiset lisäsiivet molempiin päätyihinsä vuonna 1936. Lisärakennukset oli suunnitellut rakennushallituksen arkkitehti G. A. Wigström jo 1920-luvun lopulla. Rakentaminen kuitenkin viivästyi 1930-luvun lamavuosien vuoksi. Tammikuussa 1937 käyttöön otettuihin siipirakennuksiin mahtui yksitoista uutta luokkahuonetta. Talvi- ja jatkosodan aikana lyseorakennuksessa toimi sotasairaala.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1937
Tekijä:
Aaltonen, Albin

Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon oppilasmäärä kasvoi nopeasti itsenäistymisen jälkeen. 1920-luvulla oppilaita oli jo yli neljäsataa ja lisätilan tarve tuli ilmeiseksi. Kouluhallitus hyväksyi lyseon saneerausohjelman jo 1920-luvun lopulla, ja rakennushallituksen arkkitehti G. A. Wigström suunnitteli koulun molempiin päätyihin lisäosat. Rakentamisen piti alkaa vuonna 1929, mutta lamavuosien takia rakentamaan päästiin vasta 1930-luvun puolivälissä. Uudet lisätilat saatiin käyttöön vuoden 1937 alkupuolella.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1935

Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssirakennus valmistui Itäisen Linnankadun varrelle vuonna 1888. Rakennuksen julkisivu on säilynyt ennallaan näihin päiviin asti. Lyseolla on ollut alusta asti merkittävä asema kaupungin ja koko maakunnan henkisessä elämässä. Sen opettajat ovat vaikuttaneet voimakkaasti niin kaupungin kunnalliselämässä kuin kulttuurielämässäkin. Lyseota ovat käyneet myös monet suurmiehet, joista tunnetuimpia ovat säveltäjä Jean Sibelius, runoilijat Eino Leino ja Larin Kyösti, valtioneuvos E. N. Setälä ja presidentti J. K. Paasikivi. He kaikki ovat saaneet myös muistolaatan koulun seinään.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinnan suomalainen normaalilyseo perustettiin vuonna 1873. Normaalilyseo siirrettiin vuonna 1887 Helsinkiin, mutta Hämeenlinnan lyseo jatkoi toimintaansa. Kiertolaisvuosien jälkeen lyseo sai vihdoin oman koulutalon, kun uusrenessanssityylinen "lyceekartano" valmistui kesäkuussa 1888 Itäisen Linnankadun varrelle, Tähtipuiston kohdalle. Rakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksen nuori arkkitehti Magnus Schjerfbeck yliarkkitehti Georg Wileniuksen johdolla. Uuden rakennuksen juhlalliset vihkiäiset pidettiin syyskuun 17. päivänä 1888. Isoja ja korkeita oppisaleja eli luokkia oli alun perin kahdeksan, ja lyseorakennus ylittikin valmistuttuaan silloiset tilavaatimukset. Koulun juhlasalia kehuttiin yhdeksi maan kauneimmista koulutiloista.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Erik Johan Tammio (1861–1930) oli hämeenlinnalaissyntyinen opettaja ja toimittaja, joka toimi lyhyen aikaa opettajana myös Hämeenlinnan normaalilyseossa. Tammion artikkeli Hämeenlinnan lyseon 40-vuotishistoriikissa käsittelee Hämeenlinnan normaalilyseon perustamisvaiheita, ensimmäisiä toimintavuosia ja mm. uuden koulun tilaongelmia.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Tammio, E. J.

Kirjakauppias Enok Rytkönen osti A. Alopaeuksen kirjakaupan vuonna 1900 ja hyödynsi alkuun Alopaeuksen käyttämiä valokuvia postikorteissaan. Tässä Alopaeuksen alun perin 1890-luvulla julkaisema postikortti on muunnettu sortokauden kuutamokortiksi lisäämällä kuvaan kuutamo ja sinertävä värisävy. Kuutamokorteissa suomalaiset maisemat verhoutuivat yön hämärään, ja niiden tarkoituksena oli protestoida vuoden 1899 helmikuun manifestia ja aikakauden venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Kuutamokorteissa kuvattiin usein merkittäviä kansallisia kohteita, mm. historiallisia linnoja. Kuvassa on näkymä Hämeenlinnan kirkon tornista pohjoiseen päin kohti lyseorakennusta ja Hämeen linnaa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900–1901
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2