lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 17)

Vapaaherra Samuel Gustaf Hermelin kustansi Ruotsin maanmittauslaitoksen kartaston Geografiska Kartor öfwer Sverige (1796–1812). Suomalainen Carl Peter Hällström (1774–1836) piirsi Suomen viiden maakunnan kartat vuosina 1798–1799. Kartat on digitoitu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1799
Tekijä:
Hällström, Peter

Erikin kronikka on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka. Kronikan alkupuolella kerrotaan Birger-jaarlin johtamasta Hämeen ristiretkestä 1200-luvun puolivälissä. Kronikan mukaan kristityt perustivat silloin Hämeeseen linnan (Taffwesta borg), jonka yleisesti uskotaan tarkoittavan Hakoisten linnaa Janakkalassa, ei siis nykyistä Hämeen linnaa. Eerikin kronikan Hämettä käsittelevät säkeet voi myös itse lukea suomeksi esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin historian I osasta (s. 54–55). Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1917

Kreivi Pietari Brahe totesi jo 1600-luvulla hämäläisten olevan "Suomen jäykintä väestöä", ja samalla kannalla olivat monet myöhemmätkin hämäläisyyden pohtijat. Luettu katkelma F. O. Rapolan Häme-teoksesta sisältää Topeliuksen tunnetun kuvauksen hämäläisistä ja myös ruotsalaisen professorin ja antropologin M. G. Retziuksen ajatuksia ja havaintoja hämäläisten luonteesta ja ulkomuodosta. Lopuksi Rapola itsekin kuvailee hämäläisten ulkoasua ja vaatetusta omana aikanaan 1900-luvun alkuvuosina. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Rapola, F. O.

Kansanvalistusseuran julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen alkuosa käsittelee Hämettä kokonaisuutena, mm. historiaa, luontoa, elinkeinoja ja hämäläistä kansanluonnetta. Loppuosassa kirjoittaja kutsuu lukijan mukaan matkalle Hämeen maakunnan eri osiin. Kierrokselle lähdetään ”maakunnan vanhasta pääpaikasta, Hämeen linnasta, joka pitkät ajat on ollut maakunnan yhteiskunnallisen, henkisen ja taloudellisen elämän keskus”. Häme-teoksen kirjoittaja Frans Oskar Rapola (1862-1910) oli lyseonlehtori, oppi- ja tietokirjojen tekijä ja valtiopäivämies. Sääksmäkeläissyntyinen Rapola oli käynyt koulunsa Hämeenlinnan normaalilyseossa ja valmistuttuaan maisteriksi myös auskultoinut siellä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Rapola, F. O.

Hämeen heimoliitto perustettiin vuonna 1924 edistämään Hämeen henkistä ja taloudellista kehitystä lähinnä kotiseutuhengen vaalimisen merkeissä. Liiton ensimmäisiä heimojuhlia vietettiin perustamisen yhteydessä Hämeenlinnassa kesällä 1924. Vuonna 1934 heimoliitto järjesti historiansa neljännet suurjuhlat, jälleen Hämeenlinnassa. Kaksipäiväisten juhlien ohjelmassa oli puheiden ja kokousten ohella mm. näytelmiä, erilaisia musiikkiesityksiä sekä palokunta- ja liikuntanäytöksiä. Hämeenlinnan Toripuistossa paljastettiin juhlien yhteydessä runoilija Paavo Cajanderin muistopatsas.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1934

Kyösti Ingmanin artikkeli Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa käsittelee Suomen sodan aikaisia oloja Hämeessä ja etenkin niitä rasituksia, joita sodasta ja venäläisen armeijan huoltamisesta aiheutui Hämeen asukkaille. Maaliskuusta toukokuuhun 1808 Hämeessä oli melko rauhallista, vaikka muutamia yhteenottoja venäläisten sotilaiden ja asukkaiden välillä sattuikin. Toukokuussa herännyt vastarinta aiheutti kuitenkin varsinkin joissakin Pohjois-Hämeen pitäjissä venäläisten kostotoimina raakojakin väkivaltaisuuksia. Vaikka olot taas syksyn tullen rauhoittuivat, majoitusrasitus oli Ingmanin mukaan lähes sietämätön, samoin laidunrasitus kesällä. Eniten Hämeen talonpoikia rasitti kuitenkin venäläisen sotaväen muonitus ja velvollisuus kuljettaa armeijan muonalähetyksiä aina Kokkolaan asti.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Ingman, Kyösti

Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) pääsi vuonna 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan ilmestyessä hän oli jo ansioitunut muinaistutkija ja kulttuuripoliitikko. Ailio oli julkaissut Hämeen linnaa käsittelevän tutkimuksen Hämeen linna, sen vaiheet ja rakennukset vuonna 1901, joten Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto pyysi häntä kirjoittamaan kaupungin historian ensimmäiseksi osaksi Hämeen linnan rakennushistoriaa käsittelevän teoksen. Historiasarjan toisen osan oli tarkoitus keskittyä linnan talous- ja hallintohistoriaan. Ailion teos käsittelee linnan rakennushistorian ohella myös Hämeen ja hämäläisten esihistoriaa sekä niin novgorodilaisten kuin ruotsalaistenkin valloitus- ja ristiretkiä Hämeeseen. Suunnitellulle toiselle osalle ei koskaan löytynyt kirjoittajaa, joten linnan talous- ja hallintohistoria jäi myöhempien tutkijoiden selvitettäväksi, ja Hämeenlinnan historian toisena…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1917
Tekijä:
Ailio, Julius

Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen, Luopioisten, Hausjärven ja Rengon kappelit.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1843

Lauluvihkosen esipuheen ovat allekirjoittaneet tilan mies Kustaa Paturi ja seurakunnan lukkari G. Sileeni Janakkalasta. Tekijät itse kuvailevat runovihkonsa sisältöä seuraavasti: "Tässä wihossa olemme enimmittäin laulaneet Rakkauesta, jossa olemme wähin kuwailleet rakkauen luontoa, ja siinä sivussa tahtoneet näyttää mitkä onnettomat seuraukset rakkaus tuottaa, waromattomuuesta." Huvilaulut saivat aikanaan varsin myönteisen vastaanoton kirjallisissa piireissä. Kokoelman toinen runo Kirwiäiselle (Ilon ääni, ihanainen...) on tullut tunnetuksi myös lauluna, tavallisemmin nimellä Leivolle.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1842

Kansatieteilijä Axel Olai Heikel (1851–1924) tutki vuosina 1876 ja 1877 tiedeseuran kustannuksella muinaisjäännöksiä Hauhon kihlakunnan alueella ja julkaisi tutkimustuloksistaan tämän kertomuksen tieteellisessä julkaisusarjassa Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk. Hauhon pitäjän lisäksi kihlakuntaan kuuluivat tuolloin Tuulos, Tyrväntö, Hattula, Hämeenlinnan maaseurakunta, Vanaja, Renko, Janakkala, Hausjärvi ja Loppi. Heikel kirjasi tarkasti tunnetut muinaisjäännökset näiden pitäjien alueelta, sekä esinelöydöt että kiinteät muinaisjäännökset. Muinaislinnoja eli linnavuoria Heikel löysi Hauhon kihlakunnan alueelta kuusi: Tuuloksen Laurinkallion, Hauhon Hyypiönvuoren, Tenholan Linnavuoren Hattulasta, Aulangonlinnan ja Linnanpään Hämeenlinnan ja Vanajan alueelta sekä Janakkalan Unikkolinnan. Kiinteisiin muinaisjäännöksiin lukeutuvat Heikelin esityksessä myös alueen keskiaikaiset kirkot.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1878
Tekijä:
Heikel, Axel O.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2