lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 80)

Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Koulu toimi maanviljelijä Heikki Tapolalta vuokratuissa tiloissa, kunnes vuonna 1875 kansakoulu siirrettiin Hauhon kirkonkylään. Alvettulaan perustettiin kuitenkin uudestaan kansakoulu vuonna 1880. Koulu toimi jälleen aluksi Tapolan tiloissa, myöhemmin myös Hyömäen kartanossa. Vuonna 1885 kuntakokous päätti rakennuttaa Alvettulan kylään oman koulutalon. Rakennusmestari Matti Estlin teki koulun piirustukset ja urakoi rakennuksen valmiiksi asti. Koulutyö uudessa koulussa alkoi lokakuussa 1887. Alvettulan koulua on sen yli satavuotisen historian aikana moneen otteeseen korjattu ja laajennettu. Suurin laajennus tehtiin vuonna 1926, jolloin talo korotettiin kaksikerroksiseksi, rakennettiin käsityösali, keittola ja asunto alakouluopettajalle. Koulun laajennuspiirustukset laati rakennusmestari Toivo E. Survonen ja rakennustyö annettiin urakaksi rakennusmestari Juho Tuomiselle. Keittola siirrettiin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Survonen, Toivo E.

Ensimmäiset tiedot Aulangon joutsenista ovat vuodelta 1900, jolloin Arno Hohenthal myi kaksi joutsenta Karlbergiin. Tiedetään kuitenkin, että jo tätä ennen Joutsenlammella oli ollut ainakin australialaisia mustia joutsenia ja sorsia. Vuonna 1912 Joutsenlammella eleli neljä joutsenta. Vuodelta 1939 taas on tieto, että lammella oli edelleen kyhmyjoutsenten ohella myös mustia joutsenia, jotka olivat onnistuneet Aulangolla lisääntymäänkin. Viimeksi mustia joutsenia on nähty Joutsenlammella 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Karlbergin kartanon hyvin hoidetussa edustapuistossa oli veistoksilla koristellun suihkulähteen ympäristössä runsaita kukkaistutuksia. Kesäksi puistoon tuotiin myös mm. ruukuissa kasvavia palmuja ja agaveita. Puiston hoitaminen vaati paljon työtä ja varoja, joten Karlbergin siirryttyä 1920-luvulla kaupungin omistukseen istutukset vähenivät ja yksinkertaistuivat nopeasti ja puiston polkuverkostoakin karsittiin.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Karlbergin kartanon ja Vanajaveden rannan väliin jäävässä puistossa oli edelleen 1920-luvulla hyvinhoidettuja käytäviä, tasaista ruohikkoa ja upeita kukkaistutuksia. Lämpiminä kesäpäivinä saattoi levähtää mukavilla penkeillä puiden alla suojassa auringolta. Etualan pienten ruukkupuiden taakse jää puiston suihkulähde. Hopeapajut reunustavat Vanajaveden rantaviivaa seurailevaa kävelytietä, ja taustalla näkyy vuonna 1924 valmistunut järven ylittävä rautatiesilta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Karlbergin kartanon edustapuiston suihkulähde oli pyöreä ja sen keskellä oli pilarin päässä torveen puhaltavaa lasta esittävä patsas. Torvesta suihkusi vettä. Suihkulähteen kivistä allasta ympäröi hiekkapolku, jota rajaavan nurmikon reunassa oli samaa pyöreää muotoa toistava kukkaistutus. Suihkulähde rakennettiin viimeistään vuonna 1886, jolloin sanomalehti Hämäläinen ihasteli sitä näin: "Yksi niistä (suihkulähteistä) on täydellinen taideteos, muhkeaan stiiliin laitettu, suuri ja komea, useilla etevillä veistokuvilla kaunistettu."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Karlbergin kartanoa ympäröivän puiston suunnitelmia ei ole säilynyt. Kartanon puutarhureina toimineiden ruotsalaisten veljesten, Erik ja Karl Zetterlöfin arvellaan vaikuttaneen suuresti puiston ja puutarhan muotoutumiseen. Erik Zetterlöf tuli everstin palvelukseen vuonna 1898, ja häntä seurasi Karl, joka oli puutarhamestarina vuosina 1897–1913. Karl Zetterlöf loi myös Karlbergin mittavat kasvihuoneet. Pääpuutarhurin lisäksi kartanossa työskenteli kesäisin sekä suomalaisia että ruotsalaisia puutarha-apulaisia ja -oppilaita.
Avainsanat:
, ,

Aulangonvuoren juurelta otetussa kuvassa näkyy vuonna 1907 valmistunut graniittinen portaikko, joka mutkittelee vuoren jyrkkää rinnettä ylös. Portaita on kaikkiaan 322 kappaletta. Kuvan oikeassa yläkulmassa näkyy Aulangonvuoren päällä sijainnut puinen paviljonkirakennus, jonka paikalle 1930-luvulla rakennettiin betoninen näköalatasanne.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Maaherra Rehbinder oli jo 1850-luvulla rakennuttanut tien Sairiosta Aulangonjärven rantaan ja aloittanut siellä puiston rakennuttamisen. Puistotyöt jäivät Rehbinderilta kesken, mutta eversti Standertskjöld jatkoi hoidetun puistoalueen rakentamista Aulangonvuoren alapuolelle Aulangonjärven niemeen. Hiekkapolut kiersivät niemen keskelle raivattua aukiota rantapuistossa. Niemen kärjessä oli huvimaja ja kiviportaat rantaan ja laiturille. Graniittiset portaat Aulangonvuorelta alas rakennettiin vuonna 1907. Portaat johtavat vuoren huipulla sijaitsevan näkötornin luota alas Karhuluolalle, jossa on kuvanveistäjä Rober Stigellin karhuperhettä esittävä patsas.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Karlbergin kartanon päärakennuksen pohjoispuolella oli tukimuurilla rajattu pienehkö edustuspiha nurmikenttineen ja kukkaistutuksineen. Tukimuurin alapuolella kasvoi muutamia kuusia, ja kartanon talouspiha alkoi välittömästi pihan vierestä. Eversti Standertskjöld istututti rantaa kiertävän polun varrelle hopeapajurivistön, joka kuvassa myötäilee Aronlahden rantaviivaa. Vuonna 1926 Standertskjöld myi kartanon Hämeenlinnan kaupungille. Karlbergiin perustettiin matkailijahotelli ja ravintola, jotka olivat kuitenkin ehtineet toimia vain vajaan vuoden, kun tulipalo tuhosi talvella 1928 kartanon päärakennuksen kokonaan.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1927

Karlbergin kartanon rantapuistossa oli kävelyteiden varsilla penkkejä, joissa saattoi levähtää ja ihailla puiston istutuksia ja muita kaunistuksia, kuten antiikin veistoksia mukailevia kuvapatsaita. 1800-luvun puolella puistoon hankittiin mustia, valurautaisia penkkejä, jotka olivat kasviaihein koristeltuja. Myöhemmin valurautapenkeissä oli puinen istuinosa. Näitä kuvassakin näkyviä penkkejä oli vielä 1930-luvullakin väliaikaisen hotellin puistossa. 1930-luvulla puistoon hankittiin myös yksinkertaisia valkoisia puupenkkejä.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1927
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2