lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 5)

Suomen ensimmäinen henkilöliikenteelle tarkoitettu ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Yleisradion Elävän arkiston dramatisoitu lyhytfilmi rautateiden alkuvaiheista Suomessa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1962
Tekijä:
YLE Elävä arkisto

Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen maakunnista, johon Lindgren kirjoitti Satakuntaa, Hämettä ja Uuttamaata käsittelevät osat. Sarjan viidentenä osana ilmestyneessä kuvaelmassaan Hämeenmaasta Lindgren kuvailee aluksi luonnon kauneudella runsaasti varustetun Hämeen järviä, vuoria ja muita luonnonoloja. Hän selvittelee myös hämäläisen heimon luonteenlaatua, samoin kuin Hämeen historiaa valloitusretkineen. Myös vuodenkierto töineen ja juhlapäivineen sekä hämäläisten muinaisusko tulevat esitellyiksi. Lopuksi Lindgren käsittelee vielä Hämeen paikkakuntia otsikolla Hämeen kunnallinen jako. Hämeenlinnan kaupungissa oli 1860-luvulla mm. "lääni-virasto, gymnasi eli lukio, yli- ja alialkeiskoulu... ynnä posti-konttori, kaksi apoteekia, lasaretti ja…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1864
Tekijä:
Lindgren, A. W.

Entisen sotilaan Nikolai Homilkan jälkikäteen tehdyssä rakennusluvan anomuksessa on kauniisti laveerattu piirustus yksinkertaisesta satulakattoisesta mökistä. Pieneen kaksikamariseen taloon liittyi lähes seinään kiinni rakennettu sivurakennus, jossa oli kamari ja taloustiloja. Talo oli vuoraamaton hirsirakennus ja vailla koristeellisia yksityiskohtia. Homilkan talo sijaitsi tontilla numero 172, joka laskettiin 1860-luvulla kuuluvaksi Myllymäen kaupunginosaan. Nykyisin tontti olisi Kaurialan puolella, suunnilleen Lukiokadun ja Armas Launiksen kadun risteyksessä. Vuokratonttien rakennukset olivat keskikaupungin rakennuksia vaatimattomampia. Kaupungin vuokratonttialueiden Myllymäen, Linnanniemen ja 1910-luvulta lähtien rakennetun Sairion rakennuskanta muodostui paljolti samanlaiseksi. Kaupungin rakennusjärjestykset eivät pitäneet vuokratonteilla. Valtuusto hyväksyi siksi 1899 rahatoimikamarin ja terveyslautakunnan ehdotuksen, että rakennukset oli vuokratonteilla…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1861
Tekijä:
Degenaer, P. E.

Vuoden 1852 Armollinen asetus yleisestä vaivaistenholhouksesta Suomessa määräsi köyhäinhoidon yhteiskunnan pakolliseksi tehtäväksi. Hämeenlinnan kaupungillekin laadittiin asetuksen perusteella oma köyhäinhoitosäännöstö muutaman vuoden päästä. Kaupungin köyhäinhuoltoa määrättiin hoitamaan johtokunta eli vaivaishoitohallitus, jonka jäsenet toimivat myös kaupungin kahdeksan piirin "päälysmiehinä". Päälysmiehen tehtävänä oli pitää "lähimpää waiwaisten peräänkatsantoa" omassa piirissään. Vaivaisapuun oikeutetut ryhmät oli määritelty keisarillisessa asetuksessa, ja ne toistetaan myös Hämeenlinnan säännöissä. Tarkkoja säännöksiä annetaan myös siitä, millä perusteilla ja minkälaista apua missäkin tilanteissa voidaan myöntää. Vaivaishoitosäännöt on kirjattu sekä ruotsin että suomen kielellä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1860
Tekijä:
Hämeenlinnan kaupunki

Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi toteutumatta. Seuraavaa asemakaavaa laatimaan ryhtyi arkkitehti ja Hämeen läänin rakennuskonttorin konduktööri Georg Wilenius (1831-1892). Wileniuksen kaavaehdotus valmistui jo vuonna 1867, mutta senaatti hyväksyi sen monien muutosten jälkeen lopullisesti vasta vuonna 1872. Wileniuksen kaavassa puutarhakatuja ja puistoalueita on vähemmän kuin Edelfeltin kaavassa, ja kaupunki on laajentunut vain läntisiltä osiltaan. Myllymäen kaupunginosaan on kaavoitettu 13 korttelia ja toriaukio. Kaupunginosan pääkatuna on Chaussé-katu, nykyinen Turuntie, jonka keskustan puoleiseen päähän Pikkutorille on jo varattu paikka ortodoksiselle sotilaskirkolle. Myös vanhan hautausmaan pohjoispuolelle on kaavoitettu kuusi uutta korttelia.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1872
Tekijä:
Wilenius, Georg
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2