lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 6)

Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa Furuhjelm. Tilanomistaja Georg Uschakoff osti tontin vuonna 1890, ja hän rakennutti tontille lisäksi kaksikerroksisen tiilitalon puiston puolelle.
1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä monet Hämeenlinnan puiset empirerakennukset "muodistettiin" uusimalla niiden ulkoasu nikkarityyliseksi. Arkkitehti F. W. Lagerström piirsi vuonna 1890 kulman puurakennuksille runsain yksityiskohdin koristellun pinnan, jossa käytettiin listoja, sorvattuja konsoleita ja ikkunakehysteitä sekä pilastereita. Rakennuksia yhdistää komea kivirakenteinen pyörökaariportti. Lukiokadun puoleiseen sivuun Lagerström piirsi kaksi sivurisaliittia, ulkonemaa, joista toiseen liittyi katuovi katoksineen. Uusrenessanssia edustava tiilinen asuinrakennus on…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Lagerström, F. W.

Syyskuussa vuonna 1831 tulipalo tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista. Tärkeimmistä rakennuksista säästyi vain kaupungin vuonna 1798 valmistunut kirkko. Suuret kaupunkipalot 1800-luvun Suomessa saivat aikaan sen, että palontorjunnasta tuli kaavoituksessa yksi keskeisiä näkökohtia ja asemakaavoitus joutui senaatin ja intendenttikonttorin tarkkaan valvontaan. Suomen 1800-luvun kuuluisin arkkitehti ja intendenttikonttorin johtaja Carl Ludvig Engel (1778–1840) muokkasi maanmittari A. W. Zittingin laatiman ruutukaavan pohjalta uuden asemakaavan Hämeenlinnan kaupungille. Engelin kaava hyväksyttiin 17.1.1832. Se edustaa tyypillistä empirekauden asemakaavoitusta, jolle on ominaista mm. aikaisempaa väljempi kaupunkirakenne, leveämmät kadut ja runsaat istutukset. Engelin suorakaiteen muotoinen empirekaava toteutui pääosiltaan ja olosuhteiden pakosta nopeassa tahdissa, vaikka rantaviiva ei nytkään muodostunut kaavan mukaiseksi. Tämä Hämeenlinnan kaava vuodelta…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1832
Tekijä:
Engel, Carl Ludvig

Vuoden 1831 suurtulipalon jälkeen kaupunki sai uuden, C. L. Engelin laatiman asemakaavan. Tämän kartan on uuden asemakaavan pohjalta laatinut A. W Zitting. Kartassa näkyvät mm. uudet kadunnimet ruotsin kielellä sekä korttelien numerot ja ruotsinkieliset nimet. Keskustan uusia kadunnimiä ovat mm. Raastuvankatu (Rådstugugatan), nykyiseltä nimeltään Raatihuoneenkatu sekä Residenssikatu (Residencegatan), nykyiseltä nimeltään Hallituskatu. Kartta on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin historian kolmannessa osassa, liite 2.
Avainsanat:
,

Palotorvi-lehti julkaisi vuonna 1903 kolme Hämeenlinnan vuoden 1831 suurpaloa käsittelevää kirjettä. Ensimmäisessä kirjeessä kaupungin pormestari G. A. Lagerblad ilmoittaa silloiselle varamaaherralle J. Snellmanille Hämeenlinnassa 14.–15. syyskuuta 1831 raivonneesta tulipalosta, joka sai alkunsa kauppias Juseliuksen talon ulkorakennuksesta. Toisessa kirjeessä pormestari selostaa tarkemmin tulipalon kulkua ja sammutustöitä sekä luettelee palon aiheuttamia tuhoja. Kolmantena kirjeenä on vielä sammutustöitä johtaneen kaupunginviskaali J. Fryxellin selonteko palon kulusta ja sammutustoimista. Kirjeet julkaistiin sekä suomen- että ruotsinkielisinä.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1903
Tekijä:
Lagerblad, G. A.

Hämeenlinnan maistraatti hyväksyi Karl Fredrik Görmanin (1801–1834) vuonna 1825 suutarimestariksi. Suutari Görman rakennutti kaupungin palon jälkeen kaksi taloa silloisen Residenssikadun varrelle. Rakennuspiirustuksessa on kaksi yksikerroksista aumakattoista puutaloa. Seinissä on uurrettu vaakalaudoitus, jota elävöittää keskiosan sileä laudoitus. Kivijalan yläpuolella on vesilista, ullakkokerroksen erottaa vaakalista. Räystäslaudoitus on porrastettu ja leveä. Piirrokseen on jälkeenpäin lisätty lyijykynällä portti ja pohjakaava. Seinät on ilmeisesti tarkoitettu maalattaviksi keltamullalla. Ikkunanpuitteet ovat valkoiset ja katto tervattu. Piirustuksessa on kirjoitukset: Hyväksytty Hämeen lääninhallituksessa 10.9.1832, maaherra Joh. Fr. Stichaeus. Wilhelm Ladau, Skomakaren Görman. On mahdollista, että toinen rakennuksista säilyi kerrostalojen välissä osoitteessa Hallituskatu 28, mikäli seuraava, Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1832

Tyko Hagman kertoo kaupunkihistoriassaan hämeenlinnalaisten ponnistuksista kaupungin historian tuhoisimman tulipalon sammuttamiseksi. Vuoden 1831 suurpalossa tuhoutui lopulta kolme neljäsosaa kaupungin koko rakennuskannasta. Kirkkoa lukuun ottamatta kaikki tärkeimmät rakennuksen paloivat. Vain kaupungin kaakkoiskulmalla osa rakennuksista säästyi tulelta. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Veikko Pulli.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Hagman, Tyko
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2