lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 705)

Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen koulurakennus sai kolmikerroksiset lisäsiivet molempiin päätyihinsä vuonna 1936. Lisärakennukset oli suunnitellut rakennushallituksen arkkitehti G. A. Wigström jo 1920-luvun lopulla. Rakentaminen kuitenkin viivästyi 1930-luvun lamavuosien vuoksi. Tammikuussa 1937 käyttöön otettuihin siipirakennuksiin mahtui yksitoista uutta luokkahuonetta. Talvi- ja jatkosodan aikana lyseorakennuksessa toimi sotasairaala.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1937
Tekijä:
Aaltonen, Albin

Lammin keskiaikaisen kirkon korjaus kansalaissodan jälkeen suoritettiin muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa. Uuden katon ja entisestä täysin poikkeavan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Esimerkiksi katon entinen lautaholvi korvattiin teräsbetoniholvilla ja sisätilojen pitkistä lehtereistä luovuttiin. Taiteilija Bruno Tuukkanen koristeli kirkon seinät ja holvit rikasmuotoisilla kalkkimaalauksilla, ja uuden alttarikaapin veisti taiteilija Johan Friedl. Kirkkorakennuksen viimeisin, arkkitehti Virpi Tervosen suunnittelema korjaus valmistui vuonna 2002. Lammin kirkko on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.
Kuvan oikeassa reunassa näkyy Lammin säästöpankin rakennus "Rahala", joka valmistui vuonna 1940. Tontti kirkon vierestä oli ostettu säästöpankille jo vuonna 1917 maanviljelijä R. Huovilalta. Pankki oli ehtinyt toimia entisessä Huovilan talossa vain puolisen vuotta, kun rakennus tuhoutui samassa tulipalossa kuin kirkkokin. Vasta…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1956
Tekijä:
Aaltonen, Albin

Kaurialan ensimmäinen asemakaava tilattiin säästäväisesti kaupungin omalta insinööriltä P. A. Ahomaalta. Se hyväksyttiin arkkitehti Birger Brunilan tekemin muutoksin ja vahvistettiin vuonna 1925. Kauriala-nimi kaupunginosalle saatiin paikalla 1500-luvulla olleelta kylältä. Kaurialan katujen nimeämiseen saatiin apua kaupunkilaisilta. Asemakaavan runkona on pohjois-eteläsuunnassa kulkeva esplanadi, "Kaurialan puisto" ja sitä leikkaava, monia kulmia tekevä Parolantie. Kaava oli modernin epäsäännöllinen; korttelit olivat hankalan monimutkaisia. Uutta oli myös puutarhaviljelypalsta-alue. Säästäväisyys kuitenkin kostautui: Kaavan toteuttaminen oli mahdotonta sokkeloisten tonttien ja tilaa vievien katujen vuoksi. Lopulta tilattiin uusi asemakaava tamperelaiselta E. Kaalamolta. Uudessa 1938 valmistuneessa kaavassa mm. Esplanadi on poistettu ja hallitsevana katuna on Parolantie. Myös pikkukatuja on poistettu, ja puutarhapalstat on vaihdettu osittain omakotitontteihin.…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Ahomaa, P. A.

Historiantutkija Julius Ailio (1872–1933) käsittelee artikkelissaan Hämeen ja Novgorodin suhteita 1000-luvun alkupuolella. Ailio keskittyy erityisesti novgorodilaisten vuonna 1311 Hämeeseen tekemään hävitys- ja ryöstöretkeen. Häme oli tuohon aikaan jo joutunut Ruotsin vaikutuspiiriin, joten retki oli myös Ruotsia vastaan tähdätty isku. Novgorodilaisen kronikan antamien tietojen pohjalta Ailio päättelee retken tapahtuneen kevättalvella vuonna 1311. Kronikan mukaan novgorodilaiset hävittivät Vanain linnan esilinnan ja piirittivät päälinnaa kolme vuorokautta. Ailion mukaan kronikan Vanain linna tarkoittaa Janakkalan Hakoisten linnaa.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Ailio, Julius

Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1901. Saksankielinen versio Die Burg Tavastehus, ihre Entwickelung und ihr Alter ilmestyi samana vuonna Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa. Teoksessaan Ailio selvittelee varhaisimpia mainintoja linnasta sekä linnan rakennushistoriaa ja päätyy esittämään, että linna on rakennettu viimeistään 1200-luvun puolivälin paikkeilla. Nykykäsityksen mukaan linna on perustettu 1200-luvun lopulla. HUOM! Teoksen liitteet on digitoitu Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisestä osasta, minkä vuoksi digitoidun liitteen numero vastaa kaupunkihistorian liitteiden numerointia. Esim. tämän teoksen liite 1 on kaupunkihistoriassa liitteenä 2 jne.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1901
Tekijä:
Ailio, Julius

Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) pääsi vuonna 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan ilmestyessä hän oli jo ansioitunut muinaistutkija ja kulttuuripoliitikko. Ailio oli julkaissut Hämeen linnaa käsittelevän tutkimuksen Hämeen linna, sen vaiheet ja rakennukset vuonna 1901, joten Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto pyysi häntä kirjoittamaan kaupungin historian ensimmäiseksi osaksi Hämeen linnan rakennushistoriaa käsittelevän teoksen. Historiasarjan toisen osan oli tarkoitus keskittyä linnan talous- ja hallintohistoriaan. Ailion teos käsittelee linnan rakennushistorian ohella myös Hämeen ja hämäläisten esihistoriaa sekä niin novgorodilaisten kuin ruotsalaistenkin valloitus- ja ristiretkiä Hämeeseen. Suunnitellulle toiselle osalle ei koskaan löytynyt kirjoittajaa, joten linnan talous- ja hallintohistoria jäi myöhempien tutkijoiden selvitettäväksi, ja Hämeenlinnan historian toisena…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1917
Tekijä:
Ailio, Julius

Vuoden 1823 rakennusjärjestyksessä Hämeenlinnan ja Tammisaaren kaupungeille määrättiin mm. järjestämään ulommissa kaupunginosissa tontteja köyhempiä asukkaita varten, kun taas keskustan tontit varattiin varakkaammille kaupunkilaisille, jotka saattoivat rakentaa suurempia taloja. Rakennusjärjestyksessä annettiin myös ohjeita mm. katujen ja kujien leveydestä ja tulipalojen ehkäisemisestä sijoittamalla seppien ja värjärien pajat syrjemmälle kaupungin keskustasta. Rakennusjärjestysehdotus oli lähetetty päätettäväksi jo vuonna 1815, mutta sille saatiin senaatin vahvistus vasta vuonna 1823.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1823
Tekijä:
Aleksanteri I

Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von Arbinin (1717–1791) laatimaan asemakaavan uudelle paikalle. Arbinin ensimmäinen kaava valmistui ja hyväksyttiin vuonna 1777. Lydiaan on digitoitu kuitenkin Arbinin toinen kaavaversio, jonka kuningas allekirjoitti 19.5.1778. Se sisältää edellisvuotiseen verrattuna joitakin muutoksia etenkin teiden sijoittelussa. Arbinin kaava on ns. ruutukaava ja sen ääriviivat ovat taitteiset niin, että kaava muodostaa vuodan muotoisen kuvion. Kaupunkia kiertää lehtipuiden rivistö ja ulompana maaston kuivattamiseksi kaivettu kanava. Kaava toteutui suurelta osin, vaikkakaan kaavan mukaisia rantakatuja, laitureita ja puuistutuksia ei koskaan toteutettu. Kaava oli voimassa aina Hämeenlinna paloon asti vuonna 1831. Arbinin asemakaava on…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1778
Tekijä:
Arbin, Axel Magnus von

Puunjalostusliike Aron & Railon valikoimissa oli vuonna 1931 mm. yli kaksikymmentä erilaista vaateripustinmallia, saapasrenkejä, leikkuulautoja ja pyykkipoikia.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1931
Tekijä:
Aro & Railo puunjalostusliike

Vuonna 1824 kenraalikuvernööri Zakarevski määräsi vartiorakennuksia rakennettavaksi kaikkiin kaupunkeihin, joissa oli sotaväkeä. Rakennusten suunnittelu määrättiin intendentinkonttorin tehtäväksi. Digitoituun rakennuspiirustukseen sisältyy pienen vartiorakennuksen lisäksi tiepuomi ja vahtikoppi. Piirustus on toisinto yhdeksää eri kaupunkia varten tehdystä tyyppipiirustuksesta, jonka laati Suomen intendentinkonttorin I konduktööri Anton Wilhelm Arppe ja allekirjoitti yli-intendentti Carl Ludvig Engel. Tämä vartiotupa on ilmeisesti ollut ensimmäinen empiretyylinen rakennus Hämeenlinnassa. Rakennus muistuttaa kreikkalaista temppeliä: siinä on doorilaisia pylväitä ja päätykolmion koristeaiheena laakeriseppele. Vartiorakennus valmistui vuonna 1827 Keinusaaren kaupunginosaan, nykyisen taidemuseon pihamaalle. Se purettiin kuitenkin jo 1840-luvulla kruunun viljamakasiinien tieltä. Pieni vahtikoppi säilyi makasiinin kyljessä kuitenkin aina 1900-luvun puolelle…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1826
Tekijä:
Arppe, Anton Wilhelm
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2