lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 403)

Hämeen linnan pohjoispuolella sijaitseva Pyövelinmäki kuului 1800-luvulla Ojoisten kartanon maihin. Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa aluetta puistoksi 1840-luvulla. Puistoon istutettiin jalopuita ja rakennettiin polkuja, pengerryksiä, kiviaitoja ja paviljonkeja. Postikortin kuvassa oleva romanttishenkinen kiviraunio valmistui 1800-luvun keskivaiheilla. Vuosisadan alun ylioppilaat ovat asettuneet kuvaan Kaupunginpuiston tekoraunioiden edustalle. Äärimmäisenä vasemmalla seisoo Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1904 ylioppilaaksi päässyt Julius Höglund. Samana vuonna valmistuivat Hämeenlinnan ensimmäiset naisylioppilaat Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun jatkoluokilta.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1904

1900-luvun alkuvuosien postikortissa on kuvattu näkymä Varikonniemeltä kohti kaupungin keskustaa. Vasemmalla kohoaa kirkon torni ja oikealla Hämeenlinnan lyseon rakennus. Lyseon ja rannan välissä sijaitsi olutpanimo, jonka oli perustanut kapteeni Anselm Grahn jo 1850-luvulla. Panimomestari Edvard Kauppinen ja polttimomestari Adolf Kiuttu ostivat panimon vuonna 1903 Hugo Bastmanilta. Adolf Kiuttu muutti perheineen Lukiokadun ja Rauhankadun kulmassa näkyvään puurakennukseen. Rauhankadun puolella sijaitsi myös tiilestä rakennettu kolmikerroksinen bryki eli varsinainen mallasjuomatehdas. Tehdas toimi omistajanvaihdon jälkeen nimellä Bastmanin jälkeläisten olutpanimo. Tehtaan tuotantoon otettiin myös limonadit ja kivennäisvedet, ja yrityksen nimeksi tuli kieltolain säätämisen jälkeen Mallas- ja virvoitusjuomatehdas A. Kiuttu. Panimotoiminta Kiutun tontilla loppui 1930-luvulla, ja kaupunki osti tontin Fredrik Kiutun perikunnalta vuonna 1957. Kaikki Kiutun tontin vanhat…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Fredrika Wetterhoff perusti vuonna 1885 Hämeenlinnaan nuorille tytöille tarkoitetun käsityökoulun. Aluksi koulu toimi Hämeenlinnan rouvasväenyhdistyksen vuokralaisena, sen jälkeen mm. laamanni Wetterhoffin talossa Pikkutorin varrella. Työkoulua varten vuokrattiin vuonna 1890 silloisen Panimokadun varrelta Vanajaveden rannalta 1860-luvulla rakennettu kaksikerroksinen tiilitalo. Kolme vuotta myöhemmin Fredrika Wetterhoff osti tämän talon koulun pysyväksi toimipaikaksi. Hän korjautti rakennusta uuteen tarkoitukseen sopivaksi. Sinne sijoitettiin kutomo- ja luokkahuoneiden lisäksi johtajan asunto, oppilasasuntoja, värjäämö- ja pesuhuoneet, puusepän työpaja ja myymälä. Kuvassa talo on vielä alkuperäisessä asussaan kaksikerroksisena, 1920-luvulla se korotettiin kolmikerroksiseksi. Kuvassa vasemmalla on hattupäinen johtajatar Fredrika Wetterhoff itse (k. 1905), pihalla ja parvekkeella on koulun oppilaita.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Fredrika Wetterhoff osti vuonna 1893 työkouluaan varten oman rakennuksen Vanajaveden rannasta silloisen Panimokadun varrelta. Rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Postikortissa on kuvattuna rakennus Palokunnankadulta lännestä päin ennen vuonna 1922 tehtyä itäpäädyn korotusta. Koko rakennus korjattiin kolmikerroksiseksi vuonna 1929. Vasemmalla kuvassa näkyy Ruotsalaisen yhteiskoulun seinää.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1921

Ortodoksinen Pyhän Aleksanteri Nevskin sotilaskirkko valmistui vuonna 1900 Pikkutorille kaupungin keskustan länsireunalle. Kirkkoa varten tilattiin kymmenen kelloa Pietarista. Kellot valettiin enimmäkseen kuparista, jota saatiin armeijan käytöstä poistetusta metalliromusta. Kellojen pinnat koristettiin ornamenteilla, ikoneilla ja psalmien säkeillä. Kelloihin merkittiin myös valimon nimi ja kellon paino. Kirkonkellojen siunaus ja nosto kellotorniin tapahtui keväällä 1900, ja kirkkorakennus vihittiin käyttöön 22. lokakuuta samana vuonna. Itsenäistymisen jälkeen rakennus jäi valtion haltuun. Yhtenä vaihtoehtona oli kirkon muuttaminen luterilaiseksi varuskuntakirkoksi, mutta lopulta vuonna 1924 täydellisesti muuttuneessa rakennuksessa avattiin Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Vuosina 1922–1923 valtio myi ja luovutti ortodoksisen kirkon kelloja mm. Vesilahden, Tyrvää, Sundin ja Tervon luterilaisille seurakunnille.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900

Urheilukentän perustaminen oli viime vuosisadan alussa esillä Hämeenlinnan valtuustossa useaan otteeseen, ennen kuin syksyllä 1910 valtuutetut vihdoin päättivät kentän rakentamisesta ns. saunatontille, Hämeensaareen vievän tien varteen. Seuraavan vuoden kesäkuussa vietettiin jo avajaisia, sopivasti juuri ennen kaupungissa järjestettyjä valtakunnallisia soitto- ja laulujuhlia. Kun Kaurialan kaupunginosaan valmistui uusi urheilukenttä 1930-luvun lopulla, Hämeensaaren kentästä alettiin yleisesti puhua Vanhana kenttänä. Uudet tielinjaukset halkoivat vanhan kentän 1980-luvun alussa, ja Paasikiventien rakentamisen yhteydessä kentän paikalle rakennettiin pysäköintialue ja puisto. Kuvan taustalla näkyy Rantatorin pohjois- ja itäreunan rakennuksia, mm. Palokunnantalo ja Wetterhoffin työkoulu.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1923–1928

Vanajan keskiaikainen kirkko on peräisin 1400-luvulta. Yksilaivainen kivikirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Kuvassa on rakennuksen etelänpuoleinen seinusta asehuoneineen. Kirkkoa on korjattu ja muutettu useita kertoja vuosisatojen aikana. Vanajan kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1895 arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten mukaan. Tapulin alaosa on harmaata graniittia ja yläosa on rapattu. Kellot ovat peräisin vanhemman puurakenteisen tapulin ajalta, vanhempi pikkukello vuodelta 1745 ja uudempi isokello vuodelta 1847. Vanajan vanha hautausmaa ympäröi kirkkorakennusta. Etelänpuoleinen seinänvierusta oli aikoinaan halutuimpia hautapaikkoja. Sinne haudattiin pitäjän arvohenkilöitä. Vanajan uusi hautausmaa vihittiin käyttöön 5. 10.1930.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Vanajan keskiaikainen harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Samalla paikalla on sijainnut kirkkorakennus luultavasti jo 1200-luvulla, vaikka asiakirjoissa Vanajan kirkko mainitaankin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1329. Postikorttikuvassa on kirkkorakennus kuvattuna sakariston puolelta, pohjoisen suunnalta. Sakaristo on peräisin varhaisemmalta ajalta kuin itse kirkko. Vanajan kirkon erikoisuus on länsipäädyn ulkoinen saarnastuoli. Vasemmalla kuvassa näkyy vuonna 1895 valmistunut arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilainen kellotapuli. Etualan vanha viljamakasiini on peräisin vuodelta 1858, ja makasiinin rinteessä on vuonna 1930 käyttöön vihitty uusi hautausmaa-alue.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Kuopiossa leipurin opin saanut Kalle Vainikainen ryhtyi Hämeenlinnassa leipomo- ja kahvilayrittäjäksi vuonna 1900. Vuosina 1905–1963 Vainikaisen kahvila ja konditoria toimivat kaksikerroksisessa puutalossa Raatihuoneenkadun ja Linnankadun kulmassa. Rakennuksen alakerrassa oli leipä- ja leivosmyymälä, yläkerrassa varsinainen kahvila. Vainikaisen leipomokin sijaitsi parin talon päässä Linnankadun varrella. Erityisesti 1910–1930-luvuilla kahvila oli hyvin suosittu sekä aikuisten että nuorison kokoontumispaikkana. Vainikaisen talo ja muut tontin rakennukset purettiin vuonna 1963 Keskustalon tieltä.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1930–1950-luku

Postikortin tekstissä on painovirhe, sillä kuva on Lammin Untulanlahdelta Ormajärven rannalta. Ormajärvi sijaitsee lähellä Lammin kirkonkylää, sen luoteispuolella. Untulanlahti sijaitsee Untulanniemen takana. Niemessä oli ennen Etholen-suvun 1800-luvun puolella rakennuttama huvila, joka kuului Kivismäen kartanoon. Myöhemmin Untulan alue huviloineen erotettiin kartanosta ja huvila purettiin pois kuljetettavaksi. Kunnan omistukseen Untulan alue tuli vuonna 1951, ja pari vuotta myöhemmin sinne rakennettiin urheilukenttä ja paikallisten urheiluseurojen ylläpitämä tanssilava. Ormajärven–Untulan kulttuurimaisema on nykyään yksi Suomen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1909
Tekijä:
Salo, Kyösti
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2