lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 127)

Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1901. Saksankielinen versio Die Burg Tavastehus, ihre Entwickelung und ihr Alter ilmestyi samana vuonna Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa. Teoksessaan Ailio selvittelee varhaisimpia mainintoja linnasta sekä linnan rakennushistoriaa ja päätyy esittämään, että linna on rakennettu viimeistään 1200-luvun puolivälin paikkeilla. Nykykäsityksen mukaan linna on perustettu 1200-luvun lopulla. HUOM! Teoksen liitteet on digitoitu Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisestä osasta, minkä vuoksi digitoidun liitteen numero vastaa kaupunkihistorian liitteiden numerointia. Esim. tämän teoksen liite 1 on kaupunkihistoriassa liitteenä 2 jne.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1901
Tekijä:
Ailio, Julius

Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) pääsi vuonna 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan ilmestyessä hän oli jo ansioitunut muinaistutkija ja kulttuuripoliitikko. Ailio oli julkaissut Hämeen linnaa käsittelevän tutkimuksen Hämeen linna, sen vaiheet ja rakennukset vuonna 1901, joten Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto pyysi häntä kirjoittamaan kaupungin historian ensimmäiseksi osaksi Hämeen linnan rakennushistoriaa käsittelevän teoksen. Historiasarjan toisen osan oli tarkoitus keskittyä linnan talous- ja hallintohistoriaan. Ailion teos käsittelee linnan rakennushistorian ohella myös Hämeen ja hämäläisten esihistoriaa sekä niin novgorodilaisten kuin ruotsalaistenkin valloitus- ja ristiretkiä Hämeeseen. Suunnitellulle toiselle osalle ei koskaan löytynyt kirjoittajaa, joten linnan talous- ja hallintohistoria jäi myöhempien tutkijoiden selvitettäväksi, ja Hämeenlinnan historian toisena…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1917
Tekijä:
Ailio, Julius

Syyskuussa vuonna 1831 suurin osa Hämeenlinnan kaupungista tuhoutui suuressa tulipalossa. Palon jälkeen 25. syyskuuta Hämeenlinnan seurakunnan kappalainen Carl Gustaf Aulén piti seurakunnalle saarnan, jonka aiheena oli tämä suurpalo. Aulén kiittää saarnassaan Jumalaa kirkon säästymisestä ja lohduttaa murehtivaa seurakuntaa. Edellisenä sunnuntaina sammutustöiden vielä jatkuessa ja kirkonkin ollessa uhattuna jumalanpalvelus oli pidetty torilla
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1831
Tekijä:
Aulén, Carl Gustaf

Hämeenlinnalainen kauppias Knut Fredrik Björkbom (1853–1943) kirjoitti 1920-luvun lopulla Hämeen Sanomiin muistelmia nuoruutensa kaupungista. Ensimmäisessä kertomuksessaan hän muistelee kaupankäyntiä Hämeenlinnassa 1860-luvulla, jolloin hän itse oli vielä palkattomana apulaisena kauppias Nyströmin puodissa. Työpäivät tuohon aikaan olivat pitkiä, kun puoti avattiin jo puoli kuudelta aamulla ja suljettiin vasta kymmeneltä illalla. Sunnuntaisinkaan ei saanut levätä, vaan silloinkin käytiin kauppaa, tosin pihaoven puolelta. Muissa kirjoituksissaan Björkbom kertoo mm. 1860-luvun suurista nälkävuosista, kaupungin puistojen varhaisista vaiheista, maaherra Rehbinderin hallintokaudesta sekä viinanpoltosta ja väkijuomien salakuljetuksesta Hämeenlinnan kauppiaille. Lopuksi Björkbom kuvailee vielä joulunviettotapoja ja -perinteitä kauppias Nyströmin perheessä sekä muihinkin vuotuisjuhliin liittyviä vanhoja taikoja ja uskomuksia.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
n. 1930
Tekijä:
Björkbom, K. F.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 1925 puheenjohtajanaan edelleen A. Th. Böök. Säännöllinen historiikkien julkaisu päättyi tähän vuoteen, mutta seuran toiminta jatkui katkoksitta talvisotaan asti. Vuonna 1966 vanhan seuran työn jatkajaksi perustettiin Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistys asessori Harald Toivolan aloitteesta.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1925
Tekijä:
Böök, A. Th

Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän laati seuran toiminnasta kaikkiaan viisi kertomusta, jotka yhdessä kattavat vuodet 1875–1925. Seuran ensimmäisen neljännesvuosisadan tärkeimpiä tavoitteita oli hevosten kohtelun parantaminen etenkin markkina-aikaan. Eläinsuojelun asiaa edistettiin myös tekemallä ahkeraa valistustyötä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan vuonna 1875 perustettu eläinsuojelusseura oli julkaissut 25-vuotiskertomuksensa vuonna 1900. Tämän jatkoksi seuran puheenjohtaja ja sihteeri A. Th. Böök kirjoitti vuonna 1905 seuran 30. vuosikokousta varten kertomuksen kokousta edeltävältä viisivuotiskaudelta. Seura jatkoi edelleen toimintaansa yleisön valistamiseksi ja eläinten paremman kohtelun edistämiseksi. Tällä kaudella ryhdyttiin myös järjestämään myöhemmin perinteeksi muodostunutta lasten Sylvia-juhlaa Kaupunginpuistossa. Juhlan ohjelmaan sisältyi "esitelmiä, soittoa, laulua, virvokkeiden ja kirjallisuuden jakamista kuin myöskin erilaisten pesimispönttöjen näyttäminen".
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1905
Tekijä:
Böök, A. Th.

Vuonna 1910 eläinsuojelusseuran puheenjohtajana toimi edelleen A. Th. Böök, joka kirjoitti jälleen kertomuksen edeltävältä viisivuotiskaudelta seuran 35. vuosikokousta varten. Seuran sihteeriksi oli vaihtunut kauppias K. F. Björkbom. Kertomuksen mukaan valistustoiminta jatkui edelleen ja tuotti tulosta. Lisäksi seura oli mm. ryhtynyt palkitsemaan erityisillä kunniakirjoilla sellaisia eläinten hoitajia, jotka olivat "vähintään viisi vuotta samassa paikassa erityisellä hellyydellä tehtäviään suorittaneet". Sylvia-juhla oli kuluneella viisivuotiskaudella voitu järjestää vain kerran, koska toukokuut olivat olleet hyvin kylmiä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök toimi aktiivisesti muuallakin kuin kouluelämässä. Matkaoppaan kirjoittaminen osoittaa, että hän oli kiinnostunut myös kaupungin matkailuolojen kehittämisestä. Erityisesti puistot olivat lehtorin sydäntä lähellä, ja matkaopas alkaakin Kaupunginpuiston ja muiden Hämeenlinnan puistojen esittelyllä. Muutkin kaupungin ympäristön luontokohteet, kuten Aulanko, "Ahveniston alppimaisema" ja Katumajärven ympäristö, pääsevät Böökin matkaoppaassa hyvin esille.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1927
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök oli myös innokas metsästäjä ja kalastaja. Tässä tarinakokoelmassa hän kertoo metsästys- ja kalastusretkistään, uskollisista koiristaan ja metsästyskavereistaan Hämeenlinnan ympäristössä, synnyinseudullaan Päijänteen rannoilla ja muuallakin Suomessa. Lehtori Böökin omin sanoin kuvattuna: "Nämä ovat aivan vaatimattomia kertomuksia sellaisista retkistä ja elämyksistä ulkona luonnossa, jotka ovat olleet minulle päivän tapauksia kiinnostavammat ja joihin tutustuminen ehkä tuottaisi iloa muillekin.”
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Böök, A. Th.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2