lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 127)

Kansanvalistusseuran julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen alkuosa käsittelee Hämettä kokonaisuutena, mm. historiaa, luontoa, elinkeinoja ja hämäläistä kansanluonnetta. Loppuosassa kirjoittaja kutsuu lukijan mukaan matkalle Hämeen maakunnan eri osiin. Kierrokselle lähdetään ”maakunnan vanhasta pääpaikasta, Hämeen linnasta, joka pitkät ajat on ollut maakunnan yhteiskunnallisen, henkisen ja taloudellisen elämän keskus”. Häme-teoksen kirjoittaja Frans Oskar Rapola (1862-1910) oli lyseonlehtori, oppi- ja tietokirjojen tekijä ja valtiopäivämies. Sääksmäkeläissyntyinen Rapola oli käynyt koulunsa Hämeenlinnan normaalilyseossa ja valmistuttuaan maisteriksi myös auskultoinut siellä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Rapola, F. O.

Hämeen heimoliitto perustettiin vuonna 1924 edistämään Hämeen henkistä ja taloudellista kehitystä lähinnä kotiseutuhengen vaalimisen merkeissä. Liiton ensimmäisiä heimojuhlia vietettiin perustamisen yhteydessä Hämeenlinnassa kesällä 1924. Vuonna 1934 heimoliitto järjesti historiansa neljännet suurjuhlat, jälleen Hämeenlinnassa. Kaksipäiväisten juhlien ohjelmassa oli puheiden ja kokousten ohella mm. näytelmiä, erilaisia musiikkiesityksiä sekä palokunta- ja liikuntanäytöksiä. Hämeenlinnan Toripuistossa paljastettiin juhlien yhteydessä runoilija Paavo Cajanderin muistopatsas.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1934

Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1901. Saksankielinen versio Die Burg Tavastehus, ihre Entwickelung und ihr Alter ilmestyi samana vuonna Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa. Teoksessaan Ailio selvittelee varhaisimpia mainintoja linnasta sekä linnan rakennushistoriaa ja päätyy esittämään, että linna on rakennettu viimeistään 1200-luvun puolivälin paikkeilla. Nykykäsityksen mukaan linna on perustettu 1200-luvun lopulla. HUOM! Teoksen liitteet on digitoitu Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisestä osasta, minkä vuoksi digitoidun liitteen numero vastaa kaupunkihistorian liitteiden numerointia. Esim. tämän teoksen liite 1 on kaupunkihistoriassa liitteenä 2 jne.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1901
Tekijä:
Ailio, Julius

Hämeenlinnassa perustettiin metsästysseura 24. tammikuuta 1873 nimellä Jaktföreningen i Tavastehus län. Vuonna 1896 vahvistetuissa suomenkielisissä säännöissä seuran nimeksi tuli Hämeenläänin Metsästysseura. Seuran alueen oli tarkoitus kattaa koko lääni, mutta käytännössä toiminta rajoittui Hämeenlinnan seudulle. Toiminnan tavoitteena oli edistää hyödyllisen metsänriistan karttumista muun muassa vahingollisia petoeläimiä hävittämällä. Lehtori A. Th. Böökin kirjoittamassa metsästysseuran 25-vuotishistoriikissa painottuvatkin erityisesti seuran sudenjahdit. Hämeenläänin metsästysseuran jäseniä 1800-luvun puolella olivat myös maankuulu karhunkaataja Eerikki Heinäkangas Hauholta ja yhtä kuuluisa sääksmäkeläinen Kustaa Kokko, joiden muistosanat Böök lausuu teoksen viimeisessä luvussa. Hämeenläänin metsästysseura toimii edelleen ja on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut metsästysseura ja vanhin hämeenlinnalainen edelleen samalla…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1901
Tekijä:
Böök, A. Th.

Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan haaraosasto Yleisen autoliiton Hämeenlinnan seudun osaston avustamana julkaisi vuonna 1934 matkaoppaan Hämeenlinnasta ympäristöineen. Opas esittelee runsaiden kuvien kera kaupungin ja ympäröivän maaseudun nähtävyyksiä. Erityisesti Aulanko oli 1930-luvulla suosittu matkailukohde, ja se saa tässäkin oppaassa paljon huomiota. Tärkeimpinä nähtävyyksinä luetellaan Hämeen linnan lisäksi kaupungin kirkko, Hämeenlinnan museo, kirjastotalo ja Wetterhoffin kotiteollisuusoppilaitos sekä puistoista Toripuisto, Tähtipuisto ja Kaupunginpuisto.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan haaraosasto Yleisen autoliiton Hämeenlinnan seudun osaston avustamana

Hämeenlinnan vanhimman matkaoppaan toimitti Hämeenlinnan matkailijayhdistys ja kustansi Arvi A. Karisto osakeyhtiö vuonna 1915. Oppaan alkuosa sisältää melko laajan katsauksen Hämeenlinnan kaupungin historiaan. Sen jälkeen esitellään matkailijoille palvelujaan tarjoavat liikkeet ja kaupungin nähtävyydet. Hämeenlinnassa esim. majoituspalveluja tarjosi vuonna 1915 kaksi hotellia ja peräti seitsemän matkustajakotia. Halvimmillaan matkustavainen saattoi yöpyä O. Lahtisen vieraskodissa yhdellä markalla ja kahdellakymmenelläviidellä pennillä, kun taas vaativampi matkailija maksoi Kaupunginhotellin parhaasta huoneesta kahdeksan markkaa.
Oppaan lopuksi esitellään Hämeenlinnasta Kangasalle ulottuva laivareitti, jolla "uudet ajanmukaiset laivat välittävät säännöllistä liikennettä kesäiseen aikaan". Opas jakaa tietoa reitin varrella vastaan tulevista nähtävyyksistä alkaen Hämeenlinnan puistoista ja päätyen Kangasalan harjuille. Hugo Standertskjöldin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Hämeenlinnan matkailijayhdistys (toim.)

Hämeenlinnan kaupungin perustamisesta tuli kuluneeksi 300 vuotta tammikuussa 1939. Syntymäpäiväjuhlan kunniaksi vietettiin juhlaviikkoa 18.–25. tammikuuta ja kaupungin "nuori polvi" sai juhlan muistona oheisen juhlajulkaisun omakseen. Julkaisu alkaa kuvitteellisella kurkistuksella elämään Hämeenlinnan vanhassa kaupungissa 1600-luvulla. Lisäksi teos sisältää hämäläisrunoilijoiden juhlaa varten kirjoittamia runoja sekä valokuvia 1930-luvun Hämeenlinnasta.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1939

Hämeenlinnan lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori Albert Theodor Böök toimi aktiivisesti muuallakin kuin kouluelämässä. Matkaoppaan kirjoittaminen osoittaa, että hän oli kiinnostunut myös kaupungin matkailuolojen kehittämisestä. Erityisesti puistot olivat lehtorin sydäntä lähellä, ja matkaopas alkaakin Kaupunginpuiston ja muiden Hämeenlinnan puistojen esittelyllä. Muutkin kaupungin ympäristön luontokohteet, kuten Aulanko, "Ahveniston alppimaisema" ja Katumajärven ympäristö, pääsevät Böökin matkaoppaassa hyvin esille.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1927
Tekijä:
Böök, A. Th.

Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimittama matkaopas 1930-luvun lopulta esittelee kaupungin historiaa ja nähtävyyksiä runsaan kuvituksen kera. Arkkitehtuuri ja merkittävät rakennukset ovat erityisesti esillä. Aulanko oli 1930-luvulla merkittävä matkailukohde, joten se saa paljon huomiota myös matkaoppaassa. "Missä muualla voi matkustaja yhdellä kertaa nähdä niin vaihtelevaa ja runsasta luonnonkauneutta kuin Aulangolla?" kysyy kirjoittaja. Aulangon suosiota lisäsi vielä entisestään vuonna 1938 valmistunut uusi suurhotelli, jota oppaassa kehutaan Suomen komeimmaksi hotellirakennukseksi. Matkaopas käväisee myös Hattulan Pyhän ristin kirkolla ja Parolan leijonan luona sekä luettelee alueen muinaislinnat. Matkailijaa varten on suunniteltu valmiita retkeilyreittejä jalan, polkupyörällä tai autolla kuljettaviksi. Kaupunginhotelli, Lotta-kahvila, Skogsterin tavaratalo ja muutamat muutkin paikalliset yritykset ovat saaneet vielä mainostilaa oppaan…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1939
Tekijä:
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osasto

Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän laati seuran toiminnasta kaikkiaan viisi kertomusta, jotka yhdessä kattavat vuodet 1875–1925. Seuran ensimmäisen neljännesvuosisadan tärkeimpiä tavoitteita oli hevosten kohtelun parantaminen etenkin markkina-aikaan. Eläinsuojelun asiaa edistettiin myös tekemallä ahkeraa valistustyötä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Böök, A. Th.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2