lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 33)

Uusi köyhäinhoitolaki astui voimaan Suomessa 1.6.1922. Vanajan kunnan köyhäinhoitosääntö uudistettiin samana vuonna, ja maaherra vahvisti uudet säännöt tammikuussa 1923. Vastuu Vanajan kunnan köyhäinhoidosta kuului valtuuston valitsemalle köyhäinhoitolautakunnalle. Kunnalliskodin valvonnasta taas vastasi lautakunnan nimittämä kolmijäseninen johtokunta. Vanajan kunta oli jaettu kuuteen köyhäinhoitopiiriin, joissa käytännön toimista vastasivat ns. piirimiehet. Julkiset hoidolleantokokoukset eli entiset vaivaishuutokaupat olivat uusien sääntöjen mukaan ehdottomasti kiellettyjä. Köyhäinhoidon piirimiehiä opastettiin muutenkin jo 1920-luvulla ”osoittamaan inhimillistä osanottoa puutteenalaista kohtaan, kiinnittäen huomiota paitsi hetkellisen hädän lievittämiseen myöskin köyhyyden ja kurjuuden syiden ehkäisemiseen”.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923

Pienimuotoisesta sahaustoiminnasta vuonna 1907 aloittaneen tuuloslaisen Mikko Kaloisen (1885–1949) liiketoiminta kattoi lopulta kolme sahaa ja puutavaratehtaan. Kaloisen puutavaravarasto, höyläämö ja laatikkotehdas toimi Hämeenlinnassa. Liikkeen painetussa vähittäismyyntihinnastossa esitellään kaupan oleva puutavara. Vaikka kyseessä on hinnasto, hintatietoja ei kuitenkaan ole luettelossa valmiiksi painettuina.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1943
Tekijä:
T:mi Mikko Kaloinen

Simo Hirvosen laatima arkkiveisu on kaksiosainen. Ensimmäinen osa Tapahtuma kertoo nuoren neidon kohtalokkaasta matkasta. "Kauniista kaupungista, Linnasta Hämehen, Sen kestikievarista, Läks neiti matkallen." Neiti oli matkalla tuttavansa luokse Hattulaan, kun hän joutui kuskinsa raaasti murhaamaksi ja ryöstämäksi. Kuski jäi kuitenkin kiinni ja hirtti itsensä vankilassa tuomiota odotellessaan. Arkkiveisun toinen osa Varoitus käsittelee surmaajan katumusta ja itsemurhaa sekä varoittelee ahneuden synnistä. Arkkiveisun kirjoittaja Simo Hirvonen (1848–1915) toimi opettajana Hämeenlinnan vankilassa vuosina 1876–1882.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1882
Tekijä:
Hirvonen, Simo

Arkkiveisu kertoo, miten Koivuniemen torpan isäntä ja piika murhasivat kuristamalla torpan emännän ja viiden lapsen äidin Tyrvännössä, Haukilan kartanon mailla.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Kangas, J.

G. W. Gustafssonin arkkiveisu kertoo samasta Hämeenlinnassa tapahtuneesta surmatyöstä kuin Simo Hirvosenkin arkkiveisu Lydian tiedostoissa. Arkkiveisu on painettu Tampereella, Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1882
Tekijä:
Gustafsson, G. W.

Venäjän vallana aikana Suomessa oli vuosina 1881–1901 asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, niin sanottu Suomen vanha sotaväki. Hämeenlinnassa Suomen kasarmien alueella toimi tällöin Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona. Suomalaisen sotaväen virkakielenä oli ruotsi, opetuskielenä suomi ja komentokielenä venäjä. Hämeenlinnassa painetuissa Sotilaan säännöissä vuodelta 1884 luetellaan alipäällystön ja sotilaiden velvollisuudet ja annetaan määräyksiä mm. sotilaiden "kunnian teosta". Säännöt sisältävät myös venäjänkielisten komentojen ja lukusanojen käännökset suomen kielelle.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1884

Rakennusmestari Hilpi Kummila siirsi Terijoen liikkeensä Hämeenlinnaan vuonna 1924. Kummilan sementtivalimotuotteisiin kuului enimmäkseen erilaisia betoniputkia, mutta myös mm. kukkamaljakoita ja portinpylväitä oli tarjolla. Liikkeeseen kuuluivat myös rakennusosasto ja puuseppäosasto.
Avainsanat:
, , , ,
Tekijä:
Rakennusmestari Hilpi Kummilan rakennusliike ja sementtivalimo

Vuoden 1852 Armollinen asetus yleisestä vaivaistenholhouksesta Suomessa määräsi köyhäinhoidon yhteiskunnan pakolliseksi tehtäväksi. Hämeenlinnan kaupungillekin laadittiin asetuksen perusteella oma köyhäinhoitosäännöstö muutaman vuoden päästä. Kaupungin köyhäinhuoltoa määrättiin hoitamaan johtokunta eli vaivaishoitohallitus, jonka jäsenet toimivat myös kaupungin kahdeksan piirin "päälysmiehinä". Päälysmiehen tehtävänä oli pitää "lähimpää waiwaisten peräänkatsantoa" omassa piirissään. Vaivaisapuun oikeutetut ryhmät oli määritelty keisarillisessa asetuksessa, ja ne toistetaan myös Hämeenlinnan säännöissä. Tarkkoja säännöksiä annetaan myös siitä, millä perusteilla ja minkälaista apua missäkin tilanteissa voidaan myöntää. Vaivaishoitosäännöt on kirjattu sekä ruotsin että suomen kielellä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1860
Tekijä:
Hämeenlinnan kaupunki

Hämeenlinnan vapaapalokunta vietti kaksikymmenvuotisjuhliaan 20. päivänä elokuuta 1893. Samassa yhteydessä vihittiin käyttöön vastavalmistunut palokunnatalo. Juhlassa nautittiin mm. "uunipaistettua liikkiötä ja pyypaistia sallatin kera". Tämä oli ensimmäinen Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan vuosijuhla, jossa ei tarjottu lainkaan alkoholijuomia.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1893
Tekijä:
Hämeenlinnan V.P. K.

Hämeenlinnan lyseon lehtorin Ferdinand (Nantti) Sainion murha vuonna 1892 herätti paljon huomiota koko maassa, jopa ulkomaillakin. Tapaus innoitti useampaakin arkkiveisurunoilijaa. J. Kalakankaan arkkiveisu aiheesta on painettu Tampereella Kirjapaino Suomen kirjapainossa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1892
Tekijä:
Kalakangas, J.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2