lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 33)

Hämeenlinnan vapaapalokunta vietti kaksikymmenvuotisjuhliaan 20. päivänä elokuuta 1893. Samassa yhteydessä vihittiin käyttöön vastavalmistunut palokunnatalo. Juhlassa nautittiin mm. "uunipaistettua liikkiötä ja pyypaistia sallatin kera". Tämä oli ensimmäinen Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan vuosijuhla, jossa ei tarjottu lainkaan alkoholijuomia.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1893
Tekijä:
Hämeenlinnan V.P. K.

Hämeenlinnan lyseon toverikunta järjesti pitkäksi perinteeksi muodostuneita huvitilaisuuksia jo 1800-luvun puolella. Vuonna 1891 Seurahuoneen salissa nähtiin mm. kaksi huvinäytelmää. Ohjelmassa oli myös tanssia ja laulua.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1891
Tekijä:
Hämeenlinnan lyseen toverikunta

Hämeenlinnan kaupungin kansankirjaston asiakkaaksi haluava täytti esipainetun lomakkeen kahden todistajan läsnäollessa. Lomake vuodelta 1893 on säilynyt Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmissa.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1893
Tekijä:
Hämeenlinnan kaupungin kansankirjasto

Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo vuodelta 1891 sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä numerojärjestyksessä että aakkosjärjestyksessä. Luettelossa on 103 puhelinnumeroa, ja lisäksi luetteloon on painettu valmiiksi numerot kymmenelle seuraavalle tilaajalle. Numeron yksi omistaja oli Suomen yhdyspankki. Numero kaksi kuului kauppias ja pankinjohtaja A. Bogdanoffille, yhdelle puhelinyhdistyksen perustajajäsenistä. Numerolla kolme taas saattoi soittaa rautatieasemalle. Luetteloon on tehty käsinkirjoitettuja korjauksia ja lisäyksiä ilmeisesti telefoniyhdistyksen muuttuessa telefooniosakeyhtiöksi, sillä korjattu luettelo on päivätty vuodelle 1893. Alkuperäinen luettelo on Hämeenlinnan kaupunginarkiston kokoelmissa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1891
Tekijä:
Hämeenlinnan telefoniyhtiö

Vanginvartijan ohjeet vuodelta 1877 sisältävät viisi pykälää, joista ensimmäisessä on lueteltu vanginvartijan kahdeksantoista velvollisuutta. Toisessa pykälässä on luettelo asioista, jotka on kielletty vanginvartijoilta. Muut pykälät käsittelevät mm. vartijoiden työaikaa, esimiesten tervehtimistä ja vankien käsittelyä pakotilanteissa. Ohjeet on allekirjoittanut vankilanjohtaja, asessori Petter Adolf Brofeldt (1843–1898), jolla oli valtakunnallisestikin merkittävä osuus Suomen vankeinhoidon uudistamisessa 1800-luvun loppupuolella. Brofeldt oli mukana myös Hämeenlinnan kunnallispolitiikassa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1877
Tekijä:
Brofeldt, P. A.

Vangeilta edellytettiin 1800-luvun loppupuolella mm. välttämätöntä kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta esimiehiä kohtaan sekä uutteruutta ja tarkkaavaisuutta työssä ja opin kuulemisessa. Kiellettyä oli mm. tappeleminen muiden vankien kanssa, ääneen nauraminen, laulaminen, viheltely, huutelu, luikkaaminen ja kaikki muutkin sopimattomat kujeet. Vangeille esitellään ohjeissa myös vankilan päiväjärjestys herätyksineen sekä työ- ja ruokailuaikoineen. Ohjeet vangeille on kirjattu sekä suomen että ruotsin kielellä. Ohjeet on allekirjoittanut Hämeenlinnan vankilan johtaja P. A. Brofeldt.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1877
Tekijä:
Brofeldt, P. A.

Hämeenlinnan normaalilyseo aloitti toimintansa vuonna 1873 ns. kivikoulussa eli entisessä yläalkeiskoulun talossa, rakennuksessa, jossa myöhemmin toimi mm. postikonttori. Koulu kärsi alusta asti tilapulasta niin, että pahimmillaan jouduttiin työskentelemään viidessä eri rakennuksessa. Uuden lyseorakennuksen valmistuminen oli huomattava parannus kouluoloihin ja myös merkittävä tapaus Hämeenlinnassa. Tässä kertomuksessa Karl Johan (Kaarlo) Blomstedt (1839–1888), joka oli lyseon rehtorina uuden koulurakennuksen valmistuessa, selvittää tarkasti uuden koulun suunnitteluvaiheet sekä myös rakennustöiden kulun ja kustannukset. Juhlarunon koulun vihkiäisiin kirjoitti kaupungin oma kasvatti, runoilija Paavo Cajander.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Blomstedt, Kaarlo

G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija, kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz Nordström hirmustui tavattuaan rakastettunsa Tildan toisen pojan seurassa sillalla. Seuraavana päivänä hän otti revolverin mukaansa, ampui Tildan kuoliaaksi ja haavoitti myös itseään. Fritz jäi itse kuitenkin eloon: "Vaan sulho sairas huoneessa, Valittaa tunnon vaivoissa, Hän muistaa rakkaan Tildansa, Vaan katumus on hiljaista".
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1882
Tekijä:
Gustafsson, G. W.

Pieni lauluvihkonen sisältää seitsemän laulua: Maalleni, Luonnon ylistys, Mitä lemmin, Yksin myrsky iltana, Rukkaset, Runottarelle ja Rippi wieraana.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1882
Tekijä:
Etelä, K. A.

Simo Hirvosen laatima arkkiveisu on kaksiosainen. Ensimmäinen osa Tapahtuma kertoo nuoren neidon kohtalokkaasta matkasta. "Kauniista kaupungista, Linnasta Hämehen, Sen kestikievarista, Läks neiti matkallen." Neiti oli matkalla tuttavansa luokse Hattulaan, kun hän joutui kuskinsa raaasti murhaamaksi ja ryöstämäksi. Kuski jäi kuitenkin kiinni ja hirtti itsensä vankilassa tuomiota odotellessaan. Arkkiveisun toinen osa Varoitus käsittelee surmaajan katumusta ja itsemurhaa sekä varoittelee ahneuden synnistä. Arkkiveisun kirjoittaja Simo Hirvonen (1848–1915) toimi opettajana Hämeenlinnan vankilassa vuosina 1876–1882.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1882
Tekijä:
Hirvonen, Simo
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2