lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 33)

K. J. Tuominen valmisti Tuuloksessa ajelukärryjä.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1937
Tekijä:
K. J. Tuominen

Hämeenlinnan verkatehtaan valmistamien puku- ja kappakankaiden, sheviottien ja diagonaalien ym. kankaiden hintaluettelo tuli voimaan tammikuun 17. päivänä 1938. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Verkatehtaan hintaluettelo myös vuodelta 1939. Hämeenlinnan verkatehdas oli perustettu vuonna 1895 ja se oli toiminnassa aina vuoteen 1963.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1938
Tekijä:
Hämeenlinnan Verkatehdas Oy

Kivenhakkaaja Frans Verner Sarkki perusti kiviveistämön Hämeenlinnaan vuonna 1923. Sarkki valmisti hautakiviä joko oman mallistonsa mukaan tai asiakkaan piirustuksista. Sarkin kiviveistämö sijaitsi osoitteessa Turuntie 20.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1927
Tekijä:
F. Sarkin kiviveistämö

Viktor (Vihtori) Heinäsen kiviveistämö toimi Hämeenlinnassa vuosina 1897–1937. Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta on digitoitu Heinäsen kiviveistämön hintaluettelot myös vuosilta 1909 ja 1920 sekä kaksiosainen luettelo vuodelta 1928.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1905
Tekijä:
V. Heinäsen koneellinen kiviveistämö

Kelloseppä Leonard Albinus Lönnrot (1865–1944) perusti kello- ja sormuskaupan Hämeenlinnaan vuonna 1894. Liike menestyi hyvin, ja vuonna 1912 sillä oli päämyymälä torin varrella ja sivumyymälä Raatihuoneenkadulla numerossa 36, Kirkkopuiston kohdalla. 1930-luvun lopulla Lönnrot luovutti liikkeen pojilleen.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
L. A. Lönnrotin kello- ja sormuskauppa

Pieni lauluvihkonen sisältää seitsemän laulua: Maalleni, Luonnon ylistys, Mitä lemmin, Yksin myrsky iltana, Rukkaset, Runottarelle ja Rippi wieraana.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1882
Tekijä:
Etelä, K. A.

Vangeilta edellytettiin 1800-luvun loppupuolella mm. välttämätöntä kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta esimiehiä kohtaan sekä uutteruutta ja tarkkaavaisuutta työssä ja opin kuulemisessa. Kiellettyä oli mm. tappeleminen muiden vankien kanssa, ääneen nauraminen, laulaminen, viheltely, huutelu, luikkaaminen ja kaikki muutkin sopimattomat kujeet. Vangeille esitellään ohjeissa myös vankilan päiväjärjestys herätyksineen sekä työ- ja ruokailuaikoineen. Ohjeet vangeille on kirjattu sekä suomen että ruotsin kielellä. Ohjeet on allekirjoittanut Hämeenlinnan vankilan johtaja P. A. Brofeldt.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1877
Tekijä:
Brofeldt, P. A.

G. W. Gustafsson, tuottelias arkkiveisujen laatija, kirjasi tämän surullisen tapauksen jälkipolville. Arkkiveisussa kuvattu mustasukkaisuussurma tapahtui kirjoittajan mukaan Hämeenlinnan kaupungissa joulukuun 12. päivänä 1881. Poika nimeltä Fritz Nordström hirmustui tavattuaan rakastettunsa Tildan toisen pojan seurassa sillalla. Seuraavana päivänä hän otti revolverin mukaansa, ampui Tildan kuoliaaksi ja haavoitti myös itseään. Fritz jäi itse kuitenkin eloon: "Vaan sulho sairas huoneessa, Valittaa tunnon vaivoissa, Hän muistaa rakkaan Tildansa, Vaan katumus on hiljaista".
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1882
Tekijä:
Gustafsson, G. W.

Suomen 1800-luvun kuuluisin suurrikollinen ja murhamies Matti Haapoja karkasi neljä kertaa Kakolan vankilasta. Tämä arkkiveisu kertoo paosta, joka päättyi kiinnijäämiseen Hämeenlinnassa talvimarkkinoiden aikaan. Arkkiveisu on painettu Tampereella Emil Hagelbergin ja kumppaneiden kirjapainossa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1879
Tekijä:
Gustafsson, G. W.

Hämeenlinnan kaupungin kansankirjaston asiakkaaksi haluava täytti esipainetun lomakkeen kahden todistajan läsnäollessa. Lomake vuodelta 1893 on säilynyt Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmissa.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1893
Tekijä:
Hämeenlinnan kaupungin kansankirjasto
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2