lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 33)

Vuoden 1823 rakennusjärjestyksessä Hämeenlinnan ja Tammisaaren kaupungeille määrättiin mm. järjestämään ulommissa kaupunginosissa tontteja köyhempiä asukkaita varten, kun taas keskustan tontit varattiin varakkaammille kaupunkilaisille, jotka saattoivat rakentaa suurempia taloja. Rakennusjärjestyksessä annettiin myös ohjeita mm. katujen ja kujien leveydestä ja tulipalojen ehkäisemisestä sijoittamalla seppien ja värjärien pajat syrjemmälle kaupungin keskustasta. Rakennusjärjestysehdotus oli lähetetty päätettäväksi jo vuonna 1815, mutta sille saatiin senaatin vahvistus vasta vuonna 1823.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1823
Tekijä:
Aleksanteri I

Leikkimielinen "ruokalista" vuodelta 1908 Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmista.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Herra Jumbo ja me kaikki muut

Hämeenlinnan lyseon toverikunta järjesti pitkäksi perinteeksi muodostuneita huvitilaisuuksia jo 1800-luvun puolella. Vuonna 1891 Seurahuoneen salissa nähtiin mm. kaksi huvinäytelmää. Ohjelmassa oli myös tanssia ja laulua.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1891
Tekijä:
Hämeenlinnan lyseen toverikunta

Hämeenlinnan normaalilyseo aloitti toimintansa vuonna 1873 ns. kivikoulussa eli entisessä yläalkeiskoulun talossa, rakennuksessa, jossa myöhemmin toimi mm. postikonttori. Koulu kärsi alusta asti tilapulasta niin, että pahimmillaan jouduttiin työskentelemään viidessä eri rakennuksessa. Uuden lyseorakennuksen valmistuminen oli huomattava parannus kouluoloihin ja myös merkittävä tapaus Hämeenlinnassa. Tässä kertomuksessa Karl Johan (Kaarlo) Blomstedt (1839–1888), joka oli lyseon rehtorina uuden koulurakennuksen valmistuessa, selvittää tarkasti uuden koulun suunnitteluvaiheet sekä myös rakennustöiden kulun ja kustannukset. Juhlarunon koulun vihkiäisiin kirjoitti kaupungin oma kasvatti, runoilija Paavo Cajander.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1888
Tekijä:
Blomstedt, Kaarlo

Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo vuodelta 1891 sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä numerojärjestyksessä että aakkosjärjestyksessä. Luettelossa on 103 puhelinnumeroa, ja lisäksi luetteloon on painettu valmiiksi numerot kymmenelle seuraavalle tilaajalle. Numeron yksi omistaja oli Suomen yhdyspankki. Numero kaksi kuului kauppias ja pankinjohtaja A. Bogdanoffille, yhdelle puhelinyhdistyksen perustajajäsenistä. Numerolla kolme taas saattoi soittaa rautatieasemalle. Luetteloon on tehty käsinkirjoitettuja korjauksia ja lisäyksiä ilmeisesti telefoniyhdistyksen muuttuessa telefooniosakeyhtiöksi, sillä korjattu luettelo on päivätty vuodelle 1893. Alkuperäinen luettelo on Hämeenlinnan kaupunginarkiston kokoelmissa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1891
Tekijä:
Hämeenlinnan telefoniyhtiö

Hämeenlinnalainen osakeyhtiö Kotelo perustettiin vuonna 1921. Liikkeen toimitusjohtaja Toivo Kuusela siirtyi osakeyhtiöön Arvi A. Kariston kirjekuoritehtaan johtajan paikalta. Kotelo oy valmisti 1920–1940-luvuilla erilaisia pahvikoteloita mm. hopeaesineille ja koruille. Tämä hinnasto tuli voimaan vuoden 1941 maaliskuussa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1941
Tekijä:
Oy. Kotelo

Vuonna 1918 perustettu osakeyhtiö Kultakeskus valmisti kaikenlaisia hopea- ja uushopeaesineitä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1939
Tekijä:
Kultakeskus oy

Puunjalostusliike Aron & Railon valikoimissa oli vuonna 1931 mm. yli kaksikymmentä erilaista vaateripustinmallia, saapasrenkejä, leikkuulautoja ja pyykkipoikia.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1931
Tekijä:
Aro & Railo puunjalostusliike

Tunnettu viipurilainen makeistehdas Pohjola-Koitto siirsi toimintansa Hämeenlinnaan talvisodan alettua. Vuoden 1942 hinnastossa esitellään tehtaan makeisvalikoima karamelleista suklaarasioihin. Hinnat ovat Kansanhuoltoministeriön määräämiä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1942
Tekijä:
Pohjola-Koitto Oy

Vuonna 1889 perustetun K. G. Wileniuksen makkaratehtaan tuoteluettelossa on monenlaisia makkaroita ja lihatuotteita, jotka tehdas valmisti noudattaen lihan käsittelyssä "mitä ankarinta puhtautta". Wilenius kuoli vuonna 1912, jonka jälkeen hänen leskensä jatkoi yritystä. Wileniuksen makkarakauppa sijaitsi Hämeenlinnassa osoitteessa Kasarmikatu 3, myöhemmin Birger Jaarlin kadulla.
Avainsanat:
, ,
Tekijä:
K. G. Wilenius makkaratehdas
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2