lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 36)

Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Geografisk karta öfver Hauho härad i Tavastehus län. Kihlakuntajako Hämeen läänissä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat Hauhon, Hattulan, Vanajan, Lopen, Janakkalan ja Hausjärven pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen, Tyrvännön ja Rengon kappelit.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1878

Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen, Luopioisten, Hausjärven ja Rengon kappelit.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1843

Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1842

Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Helsingin–Hämeenlinnan radan työpiirustukset hyväksyttiin vuonna 1857, ja samana vuonna ilmestyi Karta öfver jernvägen emellan Helsingfors och Tavastehus. Myös tulevat asemarakennukset on merkitty karttaan. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus avattiin 31. tammikuuta 1862.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1857

Kaurialan ensimmäinen asemakaava tilattiin säästäväisesti kaupungin omalta insinööriltä P. A. Ahomaalta. Se hyväksyttiin arkkitehti Birger Brunilan tekemin muutoksin ja vahvistettiin vuonna 1925. Kauriala-nimi kaupunginosalle saatiin paikalla 1500-luvulla olleelta kylältä. Kaurialan katujen nimeämiseen saatiin apua kaupunkilaisilta. Asemakaavan runkona on pohjois-eteläsuunnassa kulkeva esplanadi, "Kaurialan puisto" ja sitä leikkaava, monia kulmia tekevä Parolantie. Kaava oli modernin epäsäännöllinen; korttelit olivat hankalan monimutkaisia. Uutta oli myös puutarhaviljelypalsta-alue. Säästäväisyys kuitenkin kostautui: Kaavan toteuttaminen oli mahdotonta sokkeloisten tonttien ja tilaa vievien katujen vuoksi. Lopulta tilattiin uusi asemakaava tamperelaiselta E. Kaalamolta. Uudessa 1938 valmistuneessa kaavassa mm. Esplanadi on poistettu ja hallitsevana katuna on Parolantie. Myös pikkukatuja on poistettu, ja puutarhapalstat on vaihdettu osittain omakotitontteihin.…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Ahomaa, P. A.

Keinusaaren kaupunginosaa varten tilattiin asemakaava vuonna 1921 arkkitehti Birger Brunilalta, joka oli tehnyt muutospiirustukset myös Kiistalan (nyk. rautatieaseman seudun) kaavaan. Keinusaari oli määrätty jo 1830-luvulla Hämeenlinnan suuren palon jälkeen keisarillisella käskyllä kruununmakasiinien sijoituspaikaksi, koska se sijaitsi Vanajaveden äärellä. Aluetta hallitsivat 1920-luvulla lääninsairaala, kruununmakasiini, verkatehdas ja nahkatehdas sekä paja- ja värjäämörakennukset. Hieman kauempana sijaitsi teurastuslaitos. Brunilan kaavassa alueelle on piirretty teollisuus- ja pienteollisuustontteja, rantaviiva on oikaistu ja sitä seurailee Rantatie. Rannassa on Keinupuisto. Nykyisellä Keinusaaren kerrostaloalueella on vielä Pikkujärvi. Keinusaari kuului 1920-luvulla Kiistalan kaupunginosaan, jonka kaavoitus oli alkanut jo vuonna 1912. Toisin kuin Sairio ja Myllymäki, Kiistalan alue ei alun perin kuulunut Hämeenlinnan maihin. Kaupunki pakkolunasti Kiistalan…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Brunila, Birger
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2