lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 20)

Palotorvi-lehti julkaisi vuonna 1903 kolme Hämeenlinnan vuoden 1831 suurpaloa käsittelevää kirjettä. Ensimmäisessä kirjeessä kaupungin pormestari G. A. Lagerblad ilmoittaa silloiselle varamaaherralle J. Snellmanille Hämeenlinnassa 14.–15. syyskuuta 1831 raivonneesta tulipalosta, joka sai alkunsa kauppias Juseliuksen talon ulkorakennuksesta. Toisessa kirjeessä pormestari selostaa tarkemmin tulipalon kulkua ja sammutustöitä sekä luettelee palon aiheuttamia tuhoja. Kolmantena kirjeenä on vielä sammutustöitä johtaneen kaupunginviskaali J. Fryxellin selonteko palon kulusta ja sammutustoimista. Kirjeet julkaistiin sekä suomen- että ruotsinkielisinä.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1903
Tekijä:
Lagerblad, G. A.

Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) oli Hämeenlinnan lyseon rehtorina julkaistessaan koulunsa vuosikertomuksen liitteenä tutkimuksensa Hämeenlinnan oloista Suomen sodan aikana 1808–1809. K. O. Lindeqvist oli merkittävä ja laaja-alainen historiantutkija, joka Hämeenlinnassa muistetaan parhaiten Hämeenlinnan kaupunkihistorioiden kirjoittajana. Hämeenlinnan oloihin Suomen sodan aikana keskittyvässä 30-sivuisessa tutkimuksessaan Lindeqvist kertoo, miten 8. maaliskuuta 1808 venäläisten etujoukot marssivat kaupunkiin ja ottivat sen haltuunsa. Venäläisen sotaväen majoittaminen ja ruokkiminen aiheuttivat harmia kaupunkilaisille, mutta vaikeuksista huolimatta Ruotsin vallan vaihtuminen Venäjän vallaksi pienessä sisämaakaupungissa sujui varsin rauhallisesti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1902
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hämeenlinnan vanhemmista kouluista ilmestyi normaalilyseon lukuvuoden 1878–1879 vuosikertomuksen liitteenä. Teoksessa Favén kertoo Hämeenlinnan kahden vanhimman koulun toiminnasta, koulurakennuksista sekä opettajista ja oppilaista. Hämeenlinnan ensimmäisen koulun perusti Pietari Brahe vuonna 1639, ja se tunnetaan nimellä Hämeenlinnan pedagogio eli lastenkoulu. Pedagogio muuttui vuonna 1690 triviaalikouluksi. Favén selvittelee triviaalikoulun vaiheita vuoteen 1842, jolloin koulu muutettiin yläalkeiskouluksi.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1879
Tekijä:
Favén, A. E.

Erik Johan Tammio (1861–1930) oli hämeenlinnalaissyntyinen opettaja ja toimittaja, joka toimi lyhyen aikaa opettajana myös Hämeenlinnan normaalilyseossa. Tammion artikkeli Hämeenlinnan lyseon 40-vuotishistoriikissa käsittelee Hämeenlinnan normaalilyseon perustamisvaiheita, ensimmäisiä toimintavuosia ja mm. uuden koulun tilaongelmia.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Tammio, E. J.

Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti koululaisten vapaa-ajan viettoa, lyseolaisten seurustelua tyttökoululaisten kanssa ja aikakauden nuorison muuta seuraelämää.
Avainsanat:
, , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Rankka, A. V.

Kyösti Ingmanin artikkeli Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa käsittelee Suomen sodan aikaisia oloja Hämeessä ja etenkin niitä rasituksia, joita sodasta ja venäläisen armeijan huoltamisesta aiheutui Hämeen asukkaille. Maaliskuusta toukokuuhun 1808 Hämeessä oli melko rauhallista, vaikka muutamia yhteenottoja venäläisten sotilaiden ja asukkaiden välillä sattuikin. Toukokuussa herännyt vastarinta aiheutti kuitenkin varsinkin joissakin Pohjois-Hämeen pitäjissä venäläisten kostotoimina raakojakin väkivaltaisuuksia. Vaikka olot taas syksyn tullen rauhoittuivat, majoitusrasitus oli Ingmanin mukaan lähes sietämätön, samoin laidunrasitus kesällä. Eniten Hämeen talonpoikia rasitti kuitenkin venäläisen sotaväen muonitus ja velvollisuus kuljettaa armeijan muonalähetyksiä aina Kokkolaan asti.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Ingman, Kyösti

K. O. Lindeqvist kertoo tässä artikkelissa, miten monia vaiheita tarvittiin, ennen kuin Hämeenlinnan porvarit ryhtyivät järjestämään kaupungin köyhäinhoitoasioita 1800-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Maaherra Munckinkaan arvovalta ei riittänyt siihen, että kaupunkilaiset olisivat suostuneet noudattamaan köyhäinhoidosta annettuja asetuksia. Hämeenlinnalaiset porvarit halusivat edelleen antaa köyhilleen vain kerjuulupia menneiden vuosisatojen malliin. Vasta kuninkaan nuhteet saivat aikaan, että köyhäinhoitoa vihdoin ruvettiin järjestämään, ja jonkinlainen järjestelmä saatiinkin lopulta aikaiseksi vuonna 1806.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Viktor Manner toimi Hämeenlinnan kaupunginlääkärinä vuosina 1899–1913. Manner oli myös uudistusmielinen kunnallismies, jolla oli suuri vaikutus esim. kaupungin vesijohtolaitoksen perustamiseen. Tässä artikkelissa Manner selvittelee mm. tilastojen avulla kulkutautien aikaansaamaa tuhoa 1800-luvun Hämeenlinnassa. Kaupungin huonot hygieniaolot, mm. liian tiivis rakentaminen, karjan jätösten leviäminen asuintonteilla, soinen ympäristö ja lietteiset rannat edesauttoivat tarttuvien tautien leviämistä kaupungin asukkaiden keskuudessa. Vuoden 1831 tulipalon jälkeen kaupungissa levisivät punatauti, lavantauti ja isorokko. Pahin koleraepidemia koettiin vuonna 1853, jolloin 6,4 prosenttia kaupunkilaisista kuoli. Lavantauti puolestaan surmasi suuren joukon hämeenlinnalaisia 1860-luvun katovuosien aikana. Pahimpina tautiaikoina kaupunkiin perustettiin tilapäisiä kulkutautisairaaloita sairaiden hoitamiseksi ja tautien enemmän leviämisen estämiseksi.
Avainsanat:
, , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Manner, Viktor

Armas Toivo Tarvaksen (1883–1937) romanttinen balladi Vanajanlinnan neidosta julkaistiin Hämäläis-osakunnan seitsemännessä Kaikuja Hämeestä -albumissa. Runon kuvaamat tapahtumat sijoittuvat Hämeen linnan rakentamisen aikoihin 1200-luvulle. Birger-jaarlin nuorin poika rakastuu hämäläisneitoon, Vanan-impeen, vastoin isänsä ja sukunsa tahtoa. Nuorten rakastavaisten kohtalo on onneton, niin kuin vanhoissa tarinoissa yleensä. Tämän runon ei kuitenkaan tiedetä pohjautuvan hämäläisiin kansantarinoihin.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Tarvas, Armas Toivo

Historiantutkija Julius Ailio (1872–1933) käsittelee artikkelissaan Hämeen ja Novgorodin suhteita 1000-luvun alkupuolella. Ailio keskittyy erityisesti novgorodilaisten vuonna 1311 Hämeeseen tekemään hävitys- ja ryöstöretkeen. Häme oli tuohon aikaan jo joutunut Ruotsin vaikutuspiiriin, joten retki oli myös Ruotsia vastaan tähdätty isku. Novgorodilaisen kronikan antamien tietojen pohjalta Ailio päättelee retken tapahtuneen kevättalvella vuonna 1311. Kronikan mukaan novgorodilaiset hävittivät Vanain linnan esilinnan ja piirittivät päälinnaa kolme vuorokautta. Ailion mukaan kronikan Vanain linna tarkoittaa Janakkalan Hakoisten linnaa.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Ailio, Julius
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2