lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 20)

Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin (1835–1896) romanttis-ihanteellinen runo Birger Jarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Hämeen linna näyttäytyy kesäyössä runoilijalle aluksi uhkaavana Hämeen valloituksen muistomerkkinä, mutta aamunkoitteessa hän muistaa sen myötä levinneen uuden uskon tuoneen hämäläisille vapauden ja rauhan.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1872
Tekijä:
Tuokko

Kyösti Ingmanin artikkeli Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa käsittelee Suomen sodan aikaisia oloja Hämeessä ja etenkin niitä rasituksia, joita sodasta ja venäläisen armeijan huoltamisesta aiheutui Hämeen asukkaille. Maaliskuusta toukokuuhun 1808 Hämeessä oli melko rauhallista, vaikka muutamia yhteenottoja venäläisten sotilaiden ja asukkaiden välillä sattuikin. Toukokuussa herännyt vastarinta aiheutti kuitenkin varsinkin joissakin Pohjois-Hämeen pitäjissä venäläisten kostotoimina raakojakin väkivaltaisuuksia. Vaikka olot taas syksyn tullen rauhoittuivat, majoitusrasitus oli Ingmanin mukaan lähes sietämätön, samoin laidunrasitus kesällä. Eniten Hämeen talonpoikia rasitti kuitenkin venäläisen sotaväen muonitus ja velvollisuus kuljettaa armeijan muonalähetyksiä aina Kokkolaan asti.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Ingman, Kyösti

Vanhassa Hämeenlinnassa oli vuonna 1738 vain pari suutaria, pari räätäliä, seppä ja muutama pellavakankuri. Käsityöläisten määrä alkoi lisääntyä 1700-luvun loppupuolella, kun kaupunki oli siirretty uudelle paikalleen Niementaustan mäelle. Myös mestareiden taitotaso nousi ja käsityöverstaat suurenivat, niin että käsityöläismestareilla saattoi olla useampiakin kisällejä ja oppipoikia verstaassaan. Samalla ammattikuntalaitos vakiintui, niin että esim. vuonna 1806 Hämeenlinnassa perustettiin ainakin hattumaakareiden, satulamaakareiden, karvarien, seppien ja nikkareiden ammattikunnat. Vanhemmat ammattikunnat oli jo pellavakankureilla, suutareilla ja räätäleillä. Hämeenlinnalaisille tarjosivat palveluitaan myös mm. karstamaakarit, pläkslaakarit ja jeljuuttarit. Esa Kahila esittelee tässä laajassa artikkelissaan suuren joukon enimmäkseen jo kadonneita käsityöammatteja ja niiden edustajia Hämeenlinnassa 1600-luvulta 1900-luvun alkuvuosiin asti.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1938
Tekijä:
Kahila, Esa

Palotorvi-lehti julkaisi vuonna 1903 kolme Hämeenlinnan vuoden 1831 suurpaloa käsittelevää kirjettä. Ensimmäisessä kirjeessä kaupungin pormestari G. A. Lagerblad ilmoittaa silloiselle varamaaherralle J. Snellmanille Hämeenlinnassa 14.–15. syyskuuta 1831 raivonneesta tulipalosta, joka sai alkunsa kauppias Juseliuksen talon ulkorakennuksesta. Toisessa kirjeessä pormestari selostaa tarkemmin tulipalon kulkua ja sammutustöitä sekä luettelee palon aiheuttamia tuhoja. Kolmantena kirjeenä on vielä sammutustöitä johtaneen kaupunginviskaali J. Fryxellin selonteko palon kulusta ja sammutustoimista. Kirjeet julkaistiin sekä suomen- että ruotsinkielisinä.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1903
Tekijä:
Lagerblad, G. A.

Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon uusi ja nimenomaan lyseota varten suunniteltu koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on digitoitu Lydiaan vuonnan 1890 ilmestyneestä Hämäläis-osakunnan viidennestä Kaikuja Hämeestä -albumista, jossa lyseon vihkiäisten vuosiluku on virheellisesti 1886.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Cajander, Paavo

Erik Johan Tammio (1861–1930) oli hämeenlinnalaissyntyinen opettaja ja toimittaja, joka toimi lyhyen aikaa opettajana myös Hämeenlinnan normaalilyseossa. Tammion artikkeli Hämeenlinnan lyseon 40-vuotishistoriikissa käsittelee Hämeenlinnan normaalilyseon perustamisvaiheita, ensimmäisiä toimintavuosia ja mm. uuden koulun tilaongelmia.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Tammio, E. J.

Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) oli Hämeenlinnan lyseon rehtorina julkaistessaan koulunsa vuosikertomuksen liitteenä tutkimuksensa Hämeenlinnan oloista Suomen sodan aikana 1808–1809. K. O. Lindeqvist oli merkittävä ja laaja-alainen historiantutkija, joka Hämeenlinnassa muistetaan parhaiten Hämeenlinnan kaupunkihistorioiden kirjoittajana. Hämeenlinnan oloihin Suomen sodan aikana keskittyvässä 30-sivuisessa tutkimuksessaan Lindeqvist kertoo, miten 8. maaliskuuta 1808 venäläisten etujoukot marssivat kaupunkiin ja ottivat sen haltuunsa. Venäläisen sotaväen majoittaminen ja ruokkiminen aiheuttivat harmia kaupunkilaisille, mutta vaikeuksista huolimatta Ruotsin vallan vaihtuminen Venäjän vallaksi pienessä sisämaakaupungissa sujui varsin rauhallisesti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1902
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hämeenlinnan vanhemmista kouluista ilmestyi normaalilyseon lukuvuoden 1878–1879 vuosikertomuksen liitteenä. Teoksessa Favén kertoo Hämeenlinnan kahden vanhimman koulun toiminnasta, koulurakennuksista sekä opettajista ja oppilaista. Hämeenlinnan ensimmäisen koulun perusti Pietari Brahe vuonna 1639, ja se tunnetaan nimellä Hämeenlinnan pedagogio eli lastenkoulu. Pedagogio muuttui vuonna 1690 triviaalikouluksi. Favén selvittelee triviaalikoulun vaiheita vuoteen 1842, jolloin koulu muutettiin yläalkeiskouluksi.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1879
Tekijä:
Favén, A. E.

Julius Krohn valottaa artikkelissaan Hattulassa syntyneen runoilijan Jaakko Juteinin (1781–1855) elämää sekä hänen rooliaan suomen kielen ja suomenkielisen kirjallisuuden aseman parantamisessa. Suomen kielen asemaa hankaloittivat 1800-luvun alkupuolella sen vähäinen käyttö virka- ja kirjakielenä sekä sivistyneistön käyttämä ruotsin kieli. Ajalle oli tyypillistä ajatus paluusta kansankieleen, josta ei kuitenkaan ollut yksimielisyyttä, ja murteiden paremmuudesta käytiin kamppailua. Juteinin mielestä murteista tuli ottaa eniten kielen perimmäistä luonnetta vastaava osuus ja muovata siitä kirjakieli. Juteinin korostaman yhteisen edun edistäminen kytkeytyi valistukseen ja tässä oma kieli auttaisi parhaiten. Juteinin runoissa korostuikin opettavainen ote, jota hän usein tehosti pilkallisuudella. Myöhemmin runoihin tuli myös vakavampi sävy. Juteinin suosikkiaiheet liittyivät eläinrääkkäyksen, taikauskon ja oman edun tavoittelun vastustamiseen.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1891
Tekijä:
Krohn, Julius

Adolf Vilhelm Rankka (ent. Krank) (1873–1919) opiskeli Hämeenlinnan normaalilyseossa ja lyseossa vuosina 1885–1893 ja toimi myöhemmin kieltenopettajana eri kouluissa. Kirjoituksessaan hän muistelee koulupoikavuosiaan Hämeenlinnassa, mutta erityisesti koululaisten vapaa-ajan viettoa, lyseolaisten seurustelua tyttökoululaisten kanssa ja aikakauden nuorison muuta seuraelämää.
Avainsanat:
, , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Rankka, A. V.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2