lydia.hameenlinna.fi

Haun tyyppi:



Haun kohde:

Aineisto
Kokoelma
Näyttely
Näyttelyn sivu

Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa (yhteensä 59)

Vuonna 1824 kenraalikuvernööri Zakarevski määräsi vartiorakennuksia rakennettavaksi kaikkiin kaupunkeihin, joissa oli sotaväkeä. Rakennusten suunnittelu määrättiin intendentinkonttorin tehtäväksi. Digitoituun rakennuspiirustukseen sisältyy pienen vartiorakennuksen lisäksi tiepuomi ja vahtikoppi. Piirustus on toisinto yhdeksää eri kaupunkia varten tehdystä tyyppipiirustuksesta, jonka laati Suomen intendentinkonttorin I konduktööri Anton Wilhelm Arppe ja allekirjoitti yli-intendentti Carl Ludvig Engel. Tämä vartiotupa on ilmeisesti ollut ensimmäinen empiretyylinen rakennus Hämeenlinnassa. Rakennus muistuttaa kreikkalaista temppeliä: siinä on doorilaisia pylväitä ja päätykolmion koristeaiheena laakeriseppele. Vartiorakennus valmistui vuonna 1827 Keinusaaren kaupunginosaan, nykyisen taidemuseon pihamaalle. Se purettiin kuitenkin jo 1840-luvulla kruunun viljamakasiinien tieltä. Pieni vahtikoppi säilyi makasiinin kyljessä kuitenkin aina 1900-luvun puolelle…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1826
Tekijä:
Arppe, Anton Wilhelm

Kunnallisen kylpylaitoksen suunnitteli arkkitehti Birger Brunila (1882–1979) ja rakennutti vuonna 1912 yhtiö, jonka suurin osakas oli Hämeenlinnan kaupunki. Kylpylaitoksen aikaan jugend oli jäämässä syrjään ja klassistinen ornamentiikka palaamassa muotiin. Kylpylaitos on säterikattoinen, kaksikerroksinen tiilirakennus. Siinä on kaarevia muotoja räystäissä ja rakennuksen kulmassa, mutta yleisilmeeltään se on klassisen selkeä. Ikkunat ovat pieniruutuiset, mutta kehyksettömät. Rakennukseen liittyy Koulukadun puolella yksikerroksinen siipirakennus. Brunila oli suunnitellut ylä- ja kellarikerrosten tiilipinnat muuta osaa tummemmiksi. Näitä koristerappauksia ei rakennusvaiheessa eikä vielä vuoden 1970 peruskorjauksessakaan varojen puutteessa toteutettu, vaikka talo rapattiinkin. Myös ovien kehykset ja kulmaikkunoiden väli on piirroksessa koristeltu ornamenteilla. Saunan sisäänkäynti oli Linnankadun ja Koulukadun kulmassa. Halvimmat, yleiset saunat olivat…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910
Tekijä:
Brunila, Birger

Rakennuspiirustus uudisrakennukselle Lukiokadun ja Läntisen Linnankadun (nyk. Sibeliuksenkadun) kulmaan on arkkitehti Alfred Caweenin (1836–1912) käsialaa. Tontilla oli ennestään kaksi rakennusta. Kulmaan rakennettavaan taloon tuli kaksi asuntoa. Pienemmässä asunnossa oli sali, herrainhuone, makuuhuone ja keittiö. Kulma-asunnossa oli sali, herrainhuone, ruokasali, kaksi eteistä, makuuhuone ja keittiö. Piirustuksessa fasadi on Läntiselle Linnankadulle päin. Lindbergin taloksi rakennusta on kutsuttu omistajansa Henrik Lindbergin eli "Posti-Limperin" mukaan. Lindberg osti talon ja tontin postiljooni Elias Lönnin perillisiltä vuonna 1905.
Hirsirakennus kuuluu ns. Koilliskulman kortteleihin lähellä Sibeliuksenpuistoa. Nämä Koilliskulman uusrenessanssityyliset asuinrakennukset antavat hyvän kuvan Hämeenlinnan puukaupunkivaiheen rakentamisen mittakaavasta. 1800-luvun lopulla useat alueen puurakennukset vuorattiin koristeellisesti. Hämeenlinnan Koilliskulma merkittiin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1878
Tekijä:
Caween, Alfred

Saaristen koulu eli Vanha koulu on ensimmäinen kaupungin itse rakennuttama talo ja Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Kaupungin kansakoulu oli tähän asti toiminut vuokratiloissa. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880. Kansakoulua varten varattiin tontti n:o 122 Saaristenkadun varrelta ja samalla ostettiin viereinen, seppä Lindströmille kuulunut tontti nro 123. Tontin ja rakentamisen rahoittajana oli osaksi Anniskeluosakeyhtiö. Koulujen rakentamisesta oli säädetty vuoden 1866 kansakouluasetuksessa. Kaikki 1880-luvulla syntyneet kansakoulutalot olivatkin sitten suuria puurakennuksia, joiden pohjakaava perustui sivukäytäväjärjestelmään ja julkisivut olivat nikkarityylisiä. Hämeenlinnan kansakoulutalo, yksikerroksinen puutalo, jossa oli 9 luokkahuonetta valmistui 1881. Rakennusmestarina oli H. Wathin. "Uljaimpia rakennuksia koko kaupungissa" hehkutti Hämäläinen-lehti. Vuonna 1882 koulun tontille valmistui myös tiilinen ulkohuonerakennus, jossa olivat…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1881
Tekijä:
Caween, Alfred

Hämeenlinnan raatihuone rakennettiin vuosina 1885–1887. Arkkitehtina oli Alfred Caween, jonka näkemyksiin oli vaikuttanut opintomatka Ranskaan ja Italiaan vuonna 1876. Raatihuoneesta tuli kookas kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen kivirakennus, jonka alimman kerroksen julkisivu vuorattiin rustikaharkotuksella. Yläkerros rapattiin sileäksi. Julkisivun jakaa vaakatasossa kahteen osaan kerrosnauha ja takorautainen parveke. Sisätiloissa juhlasalin sekä aula- ja porrastilojen maalaus ja muu koristelu on rikasta ja värikästä. Raatihuoneessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari, huutokauppasali, pormestarin ja kaupunginviskaalin huoneet sekä poliisikamari ja kaupungin vankila. Pian talon valmistumisen jälkeen juhlasalista tuli kaupungin kulttuurielämän keskipiste. Kun kirkon korjaustyöt vuonna 1892 alkoivat, Raatihuoneen juhlasali oli myös seurakunnan tilaisuuksien pitopaikka. Talon suojissa pidettiin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1884
Tekijä:
Caween, Alfred

Hämeenlinnan vapaapalokunta perustettiin vuonna 1873. Tuolloin neljäkymmentä kaupunkilaista halusi perustaa vapaaehtoisen "palosammutus- ja korjausjoukkion" avuksi yleiselle palokunnalle. Palokaluston hankkimiseksi kerättiin rahaa mm. järjestämällä iltahuveja, arpajaisia ja keräyksiä. Uuden palokunnan ensimmäinen sammutuskohde oli syyskuussa 1873 Hämeensaaressa. Palokunnantalon rakennusrahastoon oli vuonna 1892 saatu kerättyä huveilla ja lahjoituksilla 8360 markkaa. Rakennuspaikaksi saatiin kaupungin omistaman Raatihuoneen tontin rannanpuoleinen osa. Paikkaa ei pidetty hyvänä, koska rinne oli jyrkkä; rakentaminen tulisi kalliiksi. Talo rakennettiin kuitenkin tälle paikalle vuosina 1892–1893. Rikkaasti jäsennellyn talon ensimmäinen kerros on tiilinen. Alakerrassa sijaitsivat ajoneuvo- ja kalustovajat sekä miehistön oleskelutilat. Hirrestä rakennettuun yläkertaan tulivat juhlasali ja muut vastaavat tilat. Keskellä sijaitseva juhlasaliosa on sivuja korkeampi.…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1892
Tekijä:
Caween, Alfred

Arkkitehti Alfred Caweenin suunnitteleman yleisen kylpylaitoksen pohjapiirustus on vuodelta 1877. Laitoksen rakentamisesta ei ole varmaa tietoa, mutta kysymyksessä voisi olla keväällä 1878 Hämeensaaressa avattu kylpylaitos, jonka avaamisesta ilmoitettiin Hämäläinen-lehdessä 9.5.1878 näin: "Hämeensaaren uusi kylpylaitos Hämeenlinnassa avataan kesäkuun 11. p. kylpyvieraille. Laitoksessa on joka päivä tarjonna kaikenlaisia kylpyjä, joita vesiparannuslaitoksessa käytetään, kuin myös kylpyjä lääkkeitten kanssa. Sähkövoimaa käytetään tarpeellisissa tapauksissa, ja keuhkotautisille pidetään tarjonna taajennettua ilmaa. Erilaisia mineralivesiä on myöskin saatavilla. Lääkärihoitoa toimittaa tohtori Carl Bartram. Kylpyhinnat kohtuulliset." Myöhemmissä ilmoituksissa suositeltiin mm. mutakylpyjä, sähköhoitoa ja hierontaa. Kylpylaitoksen johtajana toimi kaupunginlääkäri Carl Bartram. Polttimomestari Adolf Kiuttu osti Hämeensaaren kylpylaitoksen sen…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1877
Tekijä:
Caween, Alfred

Entisen sotilaan Nikolai Homilkan jälkikäteen tehdyssä rakennusluvan anomuksessa on kauniisti laveerattu piirustus yksinkertaisesta satulakattoisesta mökistä. Pieneen kaksikamariseen taloon liittyi lähes seinään kiinni rakennettu sivurakennus, jossa oli kamari ja taloustiloja. Talo oli vuoraamaton hirsirakennus ja vailla koristeellisia yksityiskohtia. Homilkan talo sijaitsi tontilla numero 172, joka laskettiin 1860-luvulla kuuluvaksi Myllymäen kaupunginosaan. Nykyisin tontti olisi Kaurialan puolella, suunnilleen Lukiokadun ja Armas Launiksen kadun risteyksessä. Vuokratonttien rakennukset olivat keskikaupungin rakennuksia vaatimattomampia. Kaupungin vuokratonttialueiden Myllymäen, Linnanniemen ja 1910-luvulta lähtien rakennetun Sairion rakennuskanta muodostui paljolti samanlaiseksi. Kaupungin rakennusjärjestykset eivät pitäneet vuokratonteilla. Valtuusto hyväksyi siksi 1899 rahatoimikamarin ja terveyslautakunnan ehdotuksen, että rakennukset oli vuokratonteilla…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1861
Tekijä:
Degenaer, P. E.

Kuumelasaretti tarttuvia tauteja varten päätettiin rakentaa Stichaeuksen vaivais- ja työhuonerahaston omistamalle rakentamattomalle tontille vuonna 1884. Muun muassa kaupunginlääkäri Christian Sibelius (Jean Sibeliuksen isä) oli ajanut asiaa voimakkaasti. Myös Keinusaaren aluetta nykyisen Taidemuseon takana mietittiin, mutta vastustajien mielestä kaupungin kauneinta paikkaa ei tulisi antaa sairaalalle, jossa suuri osa potilaista sairasti veneerisiä tauteja. Lasarettirakennuksen suunnitteli ruotsalaissyntyinen arkkitehti P. E. S. Degenaer. Kauniin puurakennuksen julkisivun erilaiset laudoitusvyöhykkeet oli eroteltu puisin listoin. Julkisivun keskirisaliittiin liittyi päätykolmio räystäskukkasineen. Rakennukseen tuli viisi potilashuonetta kahden puolen käytävää, lääkärin vastaanottohuone, leikkaushuone, hoitajattaren huone, kylpyhuone, kaksi sisäkäymälää ja keittiö. Avarassa keittiössä oli leivinuuni ja ovi pihalle. Potilaspaikkoja oli aluksi 17 aikuiselle…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1884
Tekijä:
Degenaer, P. E. S.

Kihlakunnantuomari Åhlberg suunnitteli 1860-luvun alussa kivitalon rakentamista Hämeenlinnan keskustaan Residenssikadun (nyk. Hallituskadun) ja Siltakadun (nyk. Arvi Kariston kadun) kulmatontille nro 78. Ruotsalaissyntyinen arkkitehti Pehr Erik Svante Degenaer piirsi tuomarille komean kolmikerroksisen kivitalon vuonna 1860. Piirustuksessa on myös Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1855–1865 toimineen Carl Albert Edelfeltin nimi. Arkkitehti Degenaer oli muttanut Ruotsista Helsinkiin v. 1857. Hän asui perheineen Hämeenlinnassa vuosina 1882-1887 ja teki tuona aikana mm. kaupungin kuumelasaretin piirustukset. Tuomari Åhlbergin talo jäi kuitenkin tuntemattomasta syystä rakentamatta.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1860
Tekijä:
Degenaer, P. E. S.
Koneluettavat metatiedot

atom, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-json, omeka-xml, rss2